Jos varhaisperkausta tehdään urakkatyönä ja ammattimaisesti ei sahaaja ehdi tutkia onko koivu raudusta vai hiestä. Eri asia on, jos on aikaa askarrella ja tehdä tutkimustyötä. Sinänsä mielenkiintoista tulevaisuuden metsänkasvatuksen ja viljelyratkaisujen kannalta.
Tuossa olivat koivut hyvin säästyneet hirviltä, niissä oli mitä jättää. Minulla on vielä tiheämpi luontainen koivuvesakko, mutta lähes kaikki koivut syöty vähintään 2-latvaisiksi. Olen tyytyväinen, että rinnalla on istutettu kuusikko 1400 kpl/ha. Kiireinen raivaaja pystyy aika hyvin valitsemaan jätettäviä koivuja: latvasta erottaa aika kaukaa hieskoivun nukan rauduskoivun harmaista nystyistä.
Samat on aatokset, en aio laittaa suositusten mukaan taimia reheville kasvupaikoille. Mitä järkeä on änkätä täystiheä taimikko, kun varhaisperkauksessa ja taimikonharvennuksessa raivataan paljon hyvää tainta pois? Karu kasvupaikka on eri asia. Minulla on pelkästään sekametsää, enkä yhden puulajin metsää edes halua. Lehtipuissa viihtyvät linnut, jotka taas syövät tuhohyönteisiä havupuista esimerkiksi. Rehevällä kasvupaikalla koivu tukahduttaa heinikkoa, jotta luusi pääsee myöhemmin kasvamaan koivun perässä
Mulla on nyt vierekkäin kaksi aukkoa samassa maastossa toinen istutettu ja toinen Siemenpuu asennossa ja laikutettu itsellä mielenkiintoinen seurata jätän aina mahdollisuuksien mukaan kaikkia puulajeja.
Kiitos hyvä video. Rehevillä mailla näyttää, että kuusen istuksen voisi tehdä 1000-1200 kpl/ ha ja silti mättäitä tehtäisiin se 1800. Teetin viime kesänä perkauksen nelivuotiseen kuusentaimikkoon. Viereinen istutettu koivikko oli siementänyt sen niin tasaisesti, että mätästys olisi riittänyt. Jätettiin kokeeksi n 1000 koivua/ha. Jos hirvet syö tulee kuusikko tai sekametsä.
Poliitikkojen pitäisi perehtyä näihin asioihin ennen tunnepohjaisia hölmöjä päätöksiä. Mulle ainakin ihan peruskoulun bilsassa opetettiin, että mitä metsän sukkessio tarkoittaa. Nykyisin vaan ihmiset eivät ole tarpeeksi uteliaita. Sokrates ja Kungfutse olivat mielestään tyhmiä ihmisiä, joiden pitäisi ottaa asioista selvää ja kysyä niitä...kysymyksiä.
Ongelmana on suuri hirvimäärä, männyn kasvualustalle joutuu istuttamaan kuusta, kun tietää että männyn taimet tulee syödyksi. Myös hyvät luonnon rauduskoivut ovat niin alttiita hirvituhoille, että harvoin niistä kasvatuspuita tulee... Tämä on ainakin täällä Kymenlaaksossa ongelma, kun ei voi uudistaa kuin kuusella...
Mää olisin tienvireen jättänyt koivut linnuille laulupuuksi ;) männyt tuppaan jättää kyllä vasta myöhempään no tää on tätä. Rauduskoivuu kasvatusta voi tosiaan miettii
Miksi edes istuttaa kuusta? Jos on/olisi tiennyt että noin hyvin tulee koivua ja mäntyä luontaisesti. Vaikuttaa enemmänkin männyn kasvatuspaikalta, kuin kuuselta. Voisi melkein kasvattaa ensin koivut energiapuuksi, ja sitten antaa tilaa ja valoa alikasvos taimille, olipa ne sitten kuusta taikka mäntyä.
Uudistaessa ei tiedä tuota siemenistä lädön tasaisuutta, eikä hirvituhojen määrää. Hieskoivua ei oikein kannata kasvattaa ainakaan nykytiedon ja markkinoiden aikaan.
Jos varhaisperkausta tehdään urakkatyönä ja ammattimaisesti ei sahaaja ehdi tutkia onko koivu raudusta vai hiestä. Eri asia on, jos on aikaa askarrella ja tehdä tutkimustyötä. Sinänsä mielenkiintoista tulevaisuuden metsänkasvatuksen ja viljelyratkaisujen kannalta.
Raivaaja ei ole ammattimies jos ei normaalilla urakkavauhdilla tunnista koivuja jos ovat lehdessä.
Tuossa olivat koivut hyvin säästyneet hirviltä, niissä oli mitä jättää. Minulla on vielä tiheämpi luontainen koivuvesakko, mutta lähes kaikki koivut syöty vähintään 2-latvaisiksi. Olen tyytyväinen, että rinnalla on istutettu kuusikko 1400 kpl/ha. Kiireinen raivaaja pystyy aika hyvin valitsemaan jätettäviä koivuja: latvasta erottaa aika kaukaa hieskoivun nukan rauduskoivun harmaista nystyistä.
Samat on aatokset, en aio laittaa suositusten mukaan taimia reheville kasvupaikoille. Mitä järkeä on änkätä täystiheä taimikko, kun varhaisperkauksessa ja taimikonharvennuksessa raivataan paljon hyvää tainta pois?
Karu kasvupaikka on eri asia. Minulla on pelkästään sekametsää, enkä yhden puulajin metsää edes halua. Lehtipuissa viihtyvät linnut, jotka taas syövät tuhohyönteisiä havupuista esimerkiksi.
Rehevällä kasvupaikalla koivu tukahduttaa heinikkoa, jotta luusi pääsee myöhemmin kasvamaan koivun perässä
Mulla on nyt vierekkäin kaksi aukkoa samassa maastossa toinen istutettu ja toinen Siemenpuu asennossa ja laikutettu itsellä mielenkiintoinen seurata jätän aina mahdollisuuksien mukaan kaikkia puulajeja.
Kiitos hyvä video. Rehevillä mailla näyttää, että kuusen istuksen voisi tehdä 1000-1200 kpl/ ha ja silti mättäitä tehtäisiin se 1800. Teetin viime kesänä perkauksen nelivuotiseen kuusentaimikkoon. Viereinen istutettu koivikko oli siementänyt sen niin tasaisesti, että mätästys olisi riittänyt. Jätettiin kokeeksi n 1000 koivua/ha. Jos hirvet syö tulee kuusikko tai sekametsä.
Eikös maaperä vaikuta? Pyöreät kivet = mänty, terävät kivet = kuusi?
Poliitikkojen pitäisi perehtyä näihin asioihin ennen tunnepohjaisia hölmöjä päätöksiä.
Mulle ainakin ihan peruskoulun bilsassa opetettiin, että mitä metsän sukkessio tarkoittaa.
Nykyisin vaan ihmiset eivät ole tarpeeksi uteliaita.
Sokrates ja Kungfutse olivat mielestään tyhmiä ihmisiä, joiden pitäisi ottaa asioista selvää ja kysyä niitä...kysymyksiä.
Ongelmana on suuri hirvimäärä, männyn kasvualustalle joutuu istuttamaan kuusta, kun tietää että männyn taimet tulee syödyksi. Myös hyvät luonnon rauduskoivut ovat niin alttiita hirvituhoille, että harvoin niistä kasvatuspuita tulee... Tämä on ainakin täällä Kymenlaaksossa ongelma, kun ei voi uudistaa kuin kuusella...
Mää olisin tienvireen jättänyt koivut linnuille laulupuuksi ;) männyt tuppaan jättää kyllä vasta myöhempään no tää on tätä. Rauduskoivuu kasvatusta voi tosiaan miettii
Miksi edes istuttaa kuusta? Jos on/olisi tiennyt että noin hyvin tulee koivua ja mäntyä luontaisesti. Vaikuttaa enemmänkin männyn kasvatuspaikalta, kuin kuuselta. Voisi melkein kasvattaa ensin koivut energiapuuksi, ja sitten antaa tilaa ja valoa alikasvos taimille, olipa ne sitten kuusta taikka mäntyä.
Uudistaessa ei tiedä tuota siemenistä lädön tasaisuutta, eikä hirvituhojen määrää. Hieskoivua ei oikein kannata kasvattaa ainakaan nykytiedon ja markkinoiden aikaan.