En ole koskaan kokenut tälläistä oloa. Olen pian 70 ja olen alkanut ahdistua uutisista ja erikoisesti tuon naapurin sodan vuoksi. Minua ei ole koskaan ns. halvaannuttanut ikävät tai kurjat asiat. Nyt elämä tuntuu jatkuvasti kamalalta paineelta. Ovatko nämä myös ahdistuksen merkit? Parisen vuotta sitten sain ennsimmäiset paniikkikohtaukset mutta ihana ihminen opetti tavan rauhoittaa itseni. Kohtaukset loppuivat.
Ahdistuneisuus on tuttu kokemus lapsesta saakka. Siihen on minua auttanut sen kohtimenemistä ja toistoja siitä. Auttanut on myös oppia tunnistamaan mitä ahdistus minulle viestii? Siis mistä tunteesta se viestii, vihasta vai pelosta, tai ilosta, surusta. Koen, että tunnetaidot ovat osaa ahdistuksen viestintää. Mitä paremmin minä opin tiedostamaan sisälläni olevista ahdistuksen tunteista. Sitä paremmin minä voin, kun olen ymmärtänyt niiden minulle lähettämää viestiä, omista tarpeistani ja niiden puutteesta. Ja toimimaan näiden tarpeiden mukaisesti, eli auttaa itseäni. Itseni auttamiseen olen tarvinnut paljon oman elämäni menneisyyden ymmärtämistä. Ymmärtäminen myös siitä, että olen itseni paras asiantuntija. Ja halu olla sitä, otan vastuuta omasta elämästäni ja itseni hyvinvoinnista. Pääsemällä eroon läheisriippuvuudesta ja ahdistukseen liittyvistä tunnekokemuksista. Elämä on oppimista alusta loppuun. Kohti sitä päivä kerrallaan. Kiitos hyvästä keskustelusta.
En ole koskaan kokenut tälläistä oloa. Olen pian 70 ja olen alkanut ahdistua uutisista ja erikoisesti tuon naapurin sodan vuoksi. Minua ei ole koskaan ns. halvaannuttanut ikävät tai kurjat asiat. Nyt elämä tuntuu jatkuvasti kamalalta paineelta. Ovatko nämä myös ahdistuksen merkit? Parisen vuotta sitten sain ennsimmäiset paniikkikohtaukset mutta ihana ihminen opetti tavan rauhoittaa itseni. Kohtaukset loppuivat.
kyllä huomaa että ammatilaiset puhuu autto tosi paljon tämän kuuntelu kts❤❤
Ahdistuneisuus on tuttu kokemus lapsesta saakka. Siihen on minua auttanut sen kohtimenemistä ja toistoja siitä. Auttanut on myös oppia tunnistamaan mitä ahdistus minulle viestii? Siis mistä tunteesta se viestii, vihasta vai pelosta, tai ilosta, surusta.
Koen, että tunnetaidot ovat osaa ahdistuksen viestintää. Mitä paremmin minä opin tiedostamaan sisälläni olevista ahdistuksen tunteista. Sitä paremmin minä voin, kun olen ymmärtänyt niiden minulle lähettämää viestiä, omista tarpeistani ja niiden puutteesta. Ja toimimaan näiden tarpeiden mukaisesti, eli auttaa itseäni.
Itseni auttamiseen olen tarvinnut paljon oman elämäni menneisyyden ymmärtämistä. Ymmärtäminen myös siitä, että olen itseni paras asiantuntija. Ja halu olla sitä, otan vastuuta omasta elämästäni ja itseni hyvinvoinnista. Pääsemällä eroon läheisriippuvuudesta ja ahdistukseen liittyvistä tunnekokemuksista. Elämä on oppimista alusta loppuun. Kohti sitä päivä kerrallaan. Kiitos hyvästä keskustelusta.
Te kumpikin olette kauiit.