Canadassa ja USAssa on vapauttakaipaavat ihmiset levittäytyneet pitkin alaskaa,alkeellisiin olohin.Korkeaksi nousseet hinnat ja asuminen,halutaan ratkaista omalla tyylillä.
Kiitos Jouni ! 1860 luvun nälkävuosina täällä Pirkanmaalla kuoli nälkään paikoitellen n.20% väestöstä. Eri osissa Suomea tietenkin erilailla. Ei siis ihme, että peltoa on pyritty tekemään jos millä keinoin.
1950 luvulla omiin maihin rajoittui kuivatettu lampi..Se tuotti noin 5..10 ha peltoa, josta tällä hetkellä viljelyssä n 1/2 ha.. Ttuolloin peltoa tarvittiin. Nyt ihmiset ihmettelee "Hyvän kalalammin" kuivatusta.. ratkaisut tehdään kulloisten tilanteiden ohjaamina.
Videolla mainittuun "Suoasetukseen" tehtiin 1800-luvulla lisäys, joka aiheutti vuosisataisen ongelman. Eli ko. lakiin lisättiin maininta, että järven laskuun osallistuneet lapiomiehet saivat paljastuneita rantoja palkakseen ja rantojen omistusoikeus on ikuinen. Kuten videolla todetaan, lapiomiehet rekisteröivätkin rantaniittyjä itselleen, mutta lakia oli pakko tulkita niin, että kaikki kapeatkin vesijätöt olivat lapiomiesten omaisuutta. Ongelma huomattiin siinä vaiheessa, kun lapiomiehet sekä heidän jälkeläisensä olivat siirtyneet manan majoille. Tilanne oli se, että laskettujen järvien rannoilla kiersi kaistale, jonka omistus oli laissa säädetty, mutta omistajia ei ollut olemassa. Näitä "ei kenenkään" rantoja ruvettiin kutsumaan viranomaiskielessä "erillisiksi vesijätöiksi". Koska rantatontit eivät tämän jälkeen ulottuneetkaan veteen saakka, tilanne johti vesijättöjen lunastusrumbaan, joka jatkuu edelleen. Asiaan saatiin jonkinlainen parannus vuonna 2017, kun säädettiin "Laki erillisten vesijättöjen lakkauttamisesta kiinteistöinä". Tämän lain nojalla em. "haamujen" omistamat vesijätöt liitettiin olemassa oleviin jakokuntiin, jolloin lunastusmenettely helpottui. Ja vesijättöjen omistajatahoilta löytyy nyt eläviä ihmisiä.
Kun Ristijärvellä laskivat Hiisijärven pintaa vuonna 1761, niin järvi pääsi karkuun ja pinta laski jopa 14 metriä. Järven pohjaa paljastui 9800 hehtaaria. Käräjäjuttuhan siitä tuli...😬 Wikipediasta löytyy tietoa jos jotkin kiinnostaa..🤔
@@arit9046 Nukuin maantieto tunnilla kansakoululussa, Hiisijärvi meni ohi ,mutta nyt selvisi,Vesi reitit piti osata ulkoa,,Se riitti.Niistä ei ole ollut paljon hyötyä.Järvien pinnan säätely on tainut ollamuoti ilmiö , kun niitä on tehty ahkerasti.Ensin on laskettu järvien pintaa ja sitten on tehty tekojärviä,Onkohan ollut hölmöläisten hommia, Tietysti on saatu viljelys maata lisää, Ja sitten ilmestyi voi vuoret ja laitettiin pellot pakettiin, Kiitos kaikille hyvistä kommenteista,,
Kyllä joutas järviä palauttaa,täällä p-pohjanmaalla jossa järviä ei ole,on pitäny ne vähätkin ojittaa. Tässä kotikaupungin toisella järvellä laitoin airon keskellä järveä pohjaan ja vielä jäi airon pää pinnan yläpuolelle.Vaan hankalaahan se on ennallistaa ku mökkejä rakennettu rantaan
@@erakkoperkele Kyllä nykyään on kullu monen tovovan että ruopattais .Kun aikanaan on suomujut laskettu järviin ja ne on alkaneet rehevöityä ja vesi samentua käyttökelvottomiksi .Myös kalat on vähentyneet,kun elintila ahtautuu ja happikato vaivaa.
No samalla tapaa on käynyt Kiikka-Kiikoinen ja nykyään Sastamalana tunettu alue. Pari isoa järveä muutettiin pelloksi ja parikymntä pikkujärveä samÁTEN. Kannataa muistaa, että se oli vilja jonka vuoksi 1900 ja eespäin joudutiin sotimaan. Sipilän pelloilta löytyi ruuhi vielä n 30 vuotta sitten eli siinä Luhdanojan länsipuolella oli parikin piskuista järveä. Kiimajärvikin oli liki kaksi kertaa pidempi kuin nyt. Kiikoisissa tapahtui samanmoisia ja minä näin 70-luvulla kartoja missä Kiikoisíssa oli iso järvi Kiikoisjärven pohjoispuolella. En tuomitse kovin helpolla isoisiä sillä Vuortenvälissä on vieläkin näkyvissä ikivanhoja minipeltoja jotka on pyäletty ison kiven etelä-länsipuolelle.
Perunan viljely oli aika hyvä lisä. Pitäs enempi tehdä ruokaa läheltä saatavista raaka-aineista. Ennen tuli Patakakkonen opastamaan ruoan laitossa. Tänään maistelin pensaskarpaloita, jonka kokeeksi istutin. Ihan mukava juttu, että marjoja näin myöhään.
Kiitos hyvästä tietoiskusta,Koulussa maantieto tunnilla varmaan nukuin, Höytiäisen pinnan lasku on mennyt ohi, Nyt asia tuli korjattua, Olen käynyt kalassa järvellä jonkapintaa oli laskettu,Kalakaveri oli sitämieltä että hölmöläisten hommia,
Itsekkin olen päässyt osalliseksi heinien seivästämisestä ertyisesti 1990-luvulla, muistaisin että vielä vuosituhannen taitteenkin jälkeen jonain vuonna laitettiin seipäälle. Nykyisin vain pyöritellään pellolla ja paalataan. Kokemusta on seipäiden pystytyksestä niin kangella (hehtaarin seipäät kun hakkaa kangella ni tietää nostelleensa takorautaa =D) kuin traktorillakin. on juostu tappeja asentelemassa ja nostettu seipäälle ja seipäältä, on oltu paalikuorman päällä ja ajettu sitä paalikuormaa traktorilla jne. Viimevuosina olen keskittynyt keksimään muuta tekemistä, ikävän pölyistä puuhaa.
Onneksemme tuon hiilidioksidi-vouhotuksen voimme jättää omaan "arvoonsa", valveutuneemmat kansalaiset tuon ovat huomanneet jo vuosia sitten. Hiilidioksidi on kasvien kasvulle välttämätön osatekijä jotta yleensä saamme ruokaa pöytäämme. Hiilidioksidi-vouhotus kuuluukin siihen kategoriaan josta voidaan todeta " kun kolikko kirstuun kilahtaa niin sielu taivaaseen vilahtaa", siis varallisuuden siirto-agenda kansalta isompiin pöytiin.
Hyvää asiaa ja hyvin kuvasit. On se leipä ollut ehkä se suurin tekija ... mutta business as usual. Omistavat saivat lisää ja myytävää. ...Täällä Hämeessä Vanajavesi laski paljon Lempäälän patotoimien myötä. ... ensin historiaa: Noin 10 000 vuotta sitten Vanajavesi oli Ancylusjärven lahti. Maankohoamisen johdosta Vanajavedestä tuli itsenäinen järvi noin 8 500 vuotta sitten. Vanajaveden korkeus ja laajuus on vaihdellut sekä ihmisestä että luonnosta johtuvista tekijöistä. Maankohoaminen lasku-uoman alueella luoteessa on nopeampaa kuin järven kaakkoisosan alueilla. Tämän vuoksi vesi nousi nopeammin Janakkalan-Hattulan alueen rantamailla. Alueen vedenpinta on noin kymmenen metriä korkeammalla kuin järven itsenäistymisen jälkeisinä aikoina. Siksi järven pohjasta löytyy satoja vuosia vanhojen puiden kantoja, tosin paksujen lieju- ja turvekerrosten alta. ... Sit se järvien kuivatus/lasku: Suomessa on aikoinaan perustettu 1 500 järvenlaskuyhtiötä ja järviä on laskettu yli 2 000. Järvet ovat olleet yleensä pieniä, mutta laskettu on myös muutama suurikin järvi, kuten tämä Vanajavesikin.[4] Tulvavahinkojen vähentämiseksi Vanajaveden luoteisosassa Lempäälässä sijaitsevaa Kuokkalankoskea perattiin jo 1700-luvulla. 1800-luvulla perkaustöitä jatkettiin useaan otteeseen. Perkausten seurauksena järven pinta laski kaksi metriä. Pinnankorkeutta alettiin säännöstellä 1950-luvun lopussa, ja nykyisellään vedenpinnan keskikorkeus on 79,4 metriä merenpinnan yläpuolella vaihteluvälin ollessa 79,9-78,6 metriä.[5] Järvipinta-ala on nykyään lähes 120 km². Saaria on noin 90, suurin niistä on itärannalla sijaitseva Retulansaari. Vanajaveden keskisyvyys on noin 8 metriä ja syvin kohta 24 metriä.
Ei ollu. Sitä pillaria vielä silloin helepompi homma kuivattaa ja sehän voipi olla "hyvää maata" lässeikköt jos kuivattaapi. Tietysti ne otrat on kylvetty parhaille pelloille ja rukkiit. Onko ollu sitten niittyinä ne kuivatetut alueet mitenkä hallanarkaa lie ollu.
Jouni oli huolissaan tällä videolla puhtaasta vedestä. Aikaisemmilla videoilla tuntui olevan kovinkin katkera ely keskuksen päätöksestä torpata metsäojitushankkeen. Mites se nyt niin ? 😊 . Muuten hyvä ja mielenkiintoinen video jossa oli paljon uutta asiaa.
Nyt Jouni haastoi taas asiaa. Kyllä se nälkä on joka sanelee mitä pitää tehdä. Mikään ei silmälle ole mukavampaa, kuin viljellyt pellot. Tuli itselläkin 60ja 70 luvulla muutama heinäkeppi seivästettyä. 👍👍
Tuttua on tarinaa. Toistakymmentä vuotta nuorempanakin muistan olleeni pulikkapoikana. haravamiehenä ja jopa kuormanpainona aikoinani... mutta sitten se mummolan maatalous loppui... Ja vaikka tässä yritetään rahahommissa pyöriskellä pitkin vuotta, niin kyllä se vaan antaa tietynlaista turvan tuntua, kun tietää että tarvittaessa on mistä laittaa puolihehtaaria perunamaata, ja muutama aari koivikoita ja kuusikoita mistä tehdä takka- ja saunapuut ainakin muutamaksi vuodeksi. On ne meilläkin rantaa aikoinaan parimetriä puottaneet... Ja juuri muorin kanssa todettiin, että meidän puolesta saa vaikka ennallistaa, kun on mökkeröt vanhan rantatörmän päällä... korkeintaan portaat kastuu... ja venesuojasta jää harja näkyviin... Ja mitä noihin vesijättöihin tulee, niin oli kyllä luhdan niitossa suomenhevonen paljon nätimpi kuin traktori... on meinaan kauramoottori sirompi ja osaa omatoimisesti väistää kiinnijäämisen ja uppoamisen. Ja semmoinenkin apuvälinen tunnetaan kuin luhtakenkä... on jonkinlaista sukua nykyiselle lumikengälle ja ehkäisee pehmeikköihin uppoamista kun saa räpylän kokoa kasvatettua.
Täällä Suomen ainoassa suonaapurustossa laitettiin hevoselle suokengät kun soita kuokittiin pelloiksi. Saattaa olla samanlaiset kuin mainitsemasi luhtakengät?
Ihan tietämättä mitään yhtään mistään, ehkä jotain aavistuksia kuitenkin omaavana, juolahti mieleen, että olisiko järvessä ollut kalaa ravinnoksi riittävästi. Omat etunsa ja haittansa ravintona sekä hankaluutensa hankkimisessa varmasti kuitenkin oli. Tuskinpa satoja vuosia sitten tutkittua tietoakaan oli vaan oletuksilla ja perimätiedolla edettiin
lallo (1) heinänkuivatus avomaalla penkeissä tai pystykasoihin koottuna sekä luoko (1-D) (vanhahtava) kasa, jossa heinä on niitettynä maassa (kuivumassa) Heinät ovat luo’olla. Lähde google
Kyllä se pinnan nosto näkyy kun katsoo historiallisia ilmakuvia. Se on ollut 40-luvulla melkoista kaislikkoa ja heinikkoa. Peräsuokin oli vasta ojitettu ensimmäisissä kuvissa.
Teidän murrealueella on varmaan oma nimi tälle HEINÄSEIVÄS tyypille. Kärväkäs on 3-5 pitkää heinäseipään tappia jotta kuivuminen on tehokkaampaa. Tiedät varmaan, että heinä hieman mätänee tapin kohdalta jos heinä ei pääse tuulettumaan,
Hyvä linkki .,Kiitos Samoin hyvä video.Onkohan järvien pinnan lasku ollut muoti ilmiö,.Ensin lasketaan järven pintaa ,ja sitten on tehty tekojärviä.Vähän tulee mieleen hölmöläisten hommia,. Viljelys maa on varmaan ollut tarpeeseen,Mutta sitten tuli ylituotanto ongelmat ja voi vuoret. Pellot joutui laittamaan pakettiin.Ja herrat nauraa. Ja veronmaksajat pieree,,
Tää oli kyllä todella hieno video taas Jouni ja sori kun katsoin nyt vasta tän videon koska mää kävin välillä syömässä iltapalaa ja olin kaverin kanssa Hesburgerissa syömässä ja uimahallissa uimassa niin en heti kerennyt katsoa heti tätä videota ja todella mielenkiintoinen tarina oli,i Jouni ja toi sun koti tilasi jäi mulla mieleen ja aika kova homma tossa on kun to on pitänyt niittää tos järven sivua ja mää en kaikkia ymmärtänyt mutta oli kyllä todella mielenkiintoinen video kyllä ja mää tykkäsin tästä videosta taas tosi paljon tästä videosta ja voisitko sää tehdä seuraavasta videosta vähän lyhyemmän mutta muuten oli kyllä todella hieno video
Monta järveä kuivatettu ja muutama tekojärvi tehtykkin ja täällä etelässä linturopakoita,mikä sitten lie tärkeintä? Mene ja tiedä... maatalous täältä jo paennu kauas kun pientiloja ei enää ole ja rakennuksetkin purettu ja tonteiksi tehty.
Hyvä linkki ja vinkki ,tämä höytiäisen pinnan lasku.Ei paljo olla opittu,tänäkään päivänä ,järvien suojelu on vähän niin ja näin .Järviin saa laskea sontaa , lupa ehtojen rajoissa ,ja vähän enempi.Kaivannon kanava taitaa kuulua samaan sarjaan, Kaivuu työn muistomerkkiä en ole nähnyt, olemassa oleva muistomerkki taitaa olla Kaivannon sairaala,
Kyllä se niin on kuten Jouni sanoi meidän suomalaisten on tuotettava ruokaa omassa maassamme. Kiitos Jouni ajatuksista ja totuuksista.
Canadassa ja USAssa on vapauttakaipaavat ihmiset levittäytyneet pitkin alaskaa,alkeellisiin olohin.Korkeaksi nousseet hinnat ja asuminen,halutaan ratkaista omalla tyylillä.
Tilataan Kiinasta kuten kaikki muukin
Tyhmin teko mitä valtio voi tehdä on ajaa maataloutensa alas ja luottaa ulkomailta saatavaan ruokaan.
Kyllä se noin on ,koskan ei tiedä milloin linjakatkeaa.Naapurikaupan tyssääminen pitäisi jotain opettaa.
Kiitos Jouni ! 1860 luvun nälkävuosina täällä Pirkanmaalla kuoli nälkään paikoitellen n.20% väestöstä. Eri osissa Suomea tietenkin erilailla. Ei siis ihme, että peltoa on pyritty tekemään jos millä keinoin.
Ihmisen muisti on lyhyt!
1950 luvulla omiin maihin rajoittui kuivatettu lampi..Se tuotti noin 5..10 ha peltoa, josta tällä hetkellä viljelyssä n 1/2 ha.. Ttuolloin peltoa tarvittiin. Nyt ihmiset ihmettelee
"Hyvän kalalammin" kuivatusta.. ratkaisut tehdään kulloisten tilanteiden ohjaamina.
Omassa kotikylässä nykyisellä pirkanmaala kuoli 1860 luvun nälkävuosina lähes puolet.EI ole ihme että järven pintaa laskettiin kylässä.
Videolla mainittuun "Suoasetukseen" tehtiin 1800-luvulla lisäys, joka aiheutti vuosisataisen ongelman. Eli ko. lakiin lisättiin maininta, että järven laskuun osallistuneet lapiomiehet saivat paljastuneita rantoja palkakseen ja rantojen omistusoikeus on ikuinen. Kuten videolla todetaan, lapiomiehet rekisteröivätkin rantaniittyjä itselleen, mutta lakia oli pakko tulkita niin, että kaikki kapeatkin vesijätöt olivat lapiomiesten omaisuutta.
Ongelma huomattiin siinä vaiheessa, kun lapiomiehet sekä heidän jälkeläisensä olivat siirtyneet manan majoille. Tilanne oli se, että laskettujen järvien rannoilla kiersi kaistale, jonka omistus oli laissa säädetty, mutta omistajia ei ollut olemassa. Näitä "ei kenenkään" rantoja ruvettiin kutsumaan viranomaiskielessä "erillisiksi vesijätöiksi". Koska rantatontit eivät tämän jälkeen ulottuneetkaan veteen saakka, tilanne johti vesijättöjen lunastusrumbaan, joka jatkuu edelleen.
Asiaan saatiin jonkinlainen parannus vuonna 2017, kun säädettiin "Laki erillisten vesijättöjen lakkauttamisesta kiinteistöinä". Tämän lain nojalla em. "haamujen" omistamat vesijätöt liitettiin olemassa oleviin jakokuntiin, jolloin lunastusmenettely helpottui. Ja vesijättöjen omistajatahoilta löytyy nyt eläviä ihmisiä.
Kun Ristijärvellä laskivat Hiisijärven pintaa vuonna 1761, niin järvi pääsi karkuun ja pinta laski jopa 14 metriä. Järven pohjaa paljastui 9800 hehtaaria. Käräjäjuttuhan siitä tuli...😬 Wikipediasta löytyy tietoa jos jotkin kiinnostaa..🤔
Olin kirjottamassa samasta aiheesta ,siellä vesi tippu kunnolla.
Kesällä kävin paikanpäällä tutustumassa kohteeseen.
@@arit9046 Nukuin maantieto tunnilla kansakoululussa, Hiisijärvi meni ohi ,mutta nyt selvisi,Vesi reitit piti osata ulkoa,,Se riitti.Niistä ei ole ollut paljon hyötyä.Järvien pinnan säätely on tainut ollamuoti ilmiö , kun niitä on tehty ahkerasti.Ensin on laskettu järvien pintaa ja sitten on tehty tekojärviä,Onkohan ollut hölmöläisten hommia, Tietysti on saatu viljelys maata lisää, Ja sitten ilmestyi voi vuoret ja laitettiin pellot pakettiin, Kiitos kaikille hyvistä kommenteista,,
Jälkiviisaus on viisauden imelin laji, tätä mieltä oli Suomen tunnetuin filosofi Konsta Pylkkänen.
Kyllä joutas järviä palauttaa,täällä p-pohjanmaalla jossa järviä ei ole,on pitäny ne vähätkin ojittaa. Tässä kotikaupungin toisella järvellä laitoin airon keskellä järveä pohjaan ja vielä jäi airon pää pinnan yläpuolelle.Vaan hankalaahan se on ennallistaa ku mökkejä rakennettu rantaan
Moni mökkiläinen voi osallistua ennalistamiseen innolla ,jos huomaa järvensä kasvavan umpeen.
@@jorejahtis8833 järvi kasvaa umpeen mutta pinnan nosto ei kelvannu maan omistajille kun sitä aikoinaan ehdotettiin
@@erakkoperkele Kyllä nykyään on kullu monen tovovan että ruopattais .Kun aikanaan on suomujut laskettu järviin ja ne on alkaneet rehevöityä ja vesi samentua käyttökelvottomiksi .Myös kalat on vähentyneet,kun elintila ahtautuu ja happikato vaivaa.
@@jorejahtis8833 sama mitä tekis kunhan ei kasva umpeen
No samalla tapaa on käynyt Kiikka-Kiikoinen ja nykyään Sastamalana tunettu alue. Pari isoa järveä muutettiin pelloksi ja parikymntä pikkujärveä samÁTEN. Kannataa muistaa, että se oli vilja jonka vuoksi 1900 ja eespäin joudutiin sotimaan. Sipilän pelloilta löytyi ruuhi vielä n 30 vuotta sitten eli siinä Luhdanojan länsipuolella oli parikin piskuista järveä. Kiimajärvikin oli liki kaksi kertaa pidempi kuin nyt. Kiikoisissa tapahtui samanmoisia ja minä näin 70-luvulla kartoja missä Kiikoisíssa oli iso järvi Kiikoisjärven pohjoispuolella. En tuomitse kovin helpolla isoisiä sillä Vuortenvälissä on vieläkin näkyvissä ikivanhoja minipeltoja jotka on pyäletty ison kiven etelä-länsipuolelle.
Perunan viljely oli aika hyvä lisä. Pitäs enempi tehdä ruokaa läheltä saatavista raaka-aineista. Ennen tuli Patakakkonen opastamaan ruoan laitossa. Tänään maistelin pensaskarpaloita, jonka kokeeksi istutin. Ihan mukava juttu, että marjoja näin myöhään.
Kiitos hyvästä tietoiskusta,Koulussa maantieto tunnilla varmaan nukuin, Höytiäisen pinnan lasku on mennyt ohi, Nyt asia tuli korjattua, Olen käynyt kalassa järvellä jonkapintaa oli laskettu,Kalakaveri oli sitämieltä että hölmöläisten hommia,
Hyvä ja mielenkiintoinen video täynnä asiaa 👍
Jämerää puhetta arkijärjellä ja mukavasti murrettakin, tuttuja asioita entiselle haasion (riuku), heinäsuovan tekoon osallistuneelta, ladossa rintuuksen polkijalta - ja kotimaisen tuotannon - maanviljelynkin arvostajalta.
Itsekkin olen päässyt osalliseksi heinien seivästämisestä ertyisesti 1990-luvulla, muistaisin että vielä vuosituhannen taitteenkin jälkeen jonain vuonna laitettiin seipäälle. Nykyisin vain pyöritellään pellolla ja paalataan. Kokemusta on seipäiden pystytyksestä niin kangella (hehtaarin seipäät kun hakkaa kangella ni tietää nostelleensa takorautaa =D) kuin traktorillakin. on juostu tappeja asentelemassa ja nostettu seipäälle ja seipäältä, on oltu paalikuorman päällä ja ajettu sitä paalikuormaa traktorilla jne. Viimevuosina olen keskittynyt keksimään muuta tekemistä, ikävän pölyistä puuhaa.
Minä oon kepittänyt myös otria ja kauroja.
@ahk308 no ihan noin syvään päätyyn en ole päätynyt.
@@AnttiHara kaikkea en Taija tässä kertoa...
Onneksemme tuon hiilidioksidi-vouhotuksen voimme jättää omaan "arvoonsa", valveutuneemmat kansalaiset tuon ovat huomanneet jo vuosia sitten. Hiilidioksidi on kasvien kasvulle välttämätön osatekijä jotta yleensä saamme ruokaa pöytäämme. Hiilidioksidi-vouhotus kuuluukin siihen kategoriaan josta voidaan todeta " kun kolikko kirstuun kilahtaa niin sielu taivaaseen vilahtaa", siis varallisuuden siirto-agenda kansalta isompiin pöytiin.
Ite tuli hypittyä heinäkasan päällä ladossa ja löin pääni peltikattonaulaan ja verta tuli sekä itkua.jounille kiitos hyvistä videoista
On tullut runtuja päänahkaan samasta syystä itelläki.
Hyvää asiaa ja hyvin kuvasit. On se leipä ollut ehkä se suurin tekija ... mutta business as usual. Omistavat saivat lisää ja myytävää. ...Täällä Hämeessä Vanajavesi laski paljon Lempäälän patotoimien myötä. ... ensin historiaa: Noin 10 000 vuotta sitten Vanajavesi oli Ancylusjärven lahti. Maankohoamisen johdosta Vanajavedestä tuli itsenäinen järvi noin 8 500 vuotta sitten. Vanajaveden korkeus ja laajuus on vaihdellut sekä ihmisestä että luonnosta johtuvista tekijöistä. Maankohoaminen lasku-uoman alueella luoteessa on nopeampaa kuin järven kaakkoisosan alueilla. Tämän vuoksi vesi nousi nopeammin Janakkalan-Hattulan alueen rantamailla. Alueen vedenpinta on noin kymmenen metriä korkeammalla kuin järven itsenäistymisen jälkeisinä aikoina. Siksi järven pohjasta löytyy satoja vuosia vanhojen puiden kantoja, tosin paksujen lieju- ja turvekerrosten alta. ... Sit se järvien kuivatus/lasku: Suomessa on aikoinaan perustettu 1 500 järvenlaskuyhtiötä ja järviä on laskettu yli 2 000. Järvet ovat olleet yleensä pieniä, mutta laskettu on myös muutama suurikin järvi, kuten tämä Vanajavesikin.[4] Tulvavahinkojen vähentämiseksi Vanajaveden luoteisosassa Lempäälässä sijaitsevaa Kuokkalankoskea perattiin jo 1700-luvulla. 1800-luvulla perkaustöitä jatkettiin useaan otteeseen. Perkausten seurauksena järven pinta laski kaksi metriä. Pinnankorkeutta alettiin säännöstellä 1950-luvun lopussa, ja nykyisellään vedenpinnan keskikorkeus on 79,4 metriä merenpinnan yläpuolella vaihteluvälin ollessa 79,9-78,6 metriä.[5] Järvipinta-ala on nykyään lähes 120 km². Saaria on noin 90, suurin niistä on itärannalla sijaitseva Retulansaari. Vanajaveden keskisyvyys on noin 8 metriä ja syvin kohta 24 metriä.
Ei ollu. Sitä pillaria vielä silloin helepompi homma kuivattaa ja sehän voipi olla "hyvää maata" lässeikköt jos kuivattaapi. Tietysti ne otrat on kylvetty parhaille pelloille ja rukkiit. Onko ollu sitten niittyinä ne kuivatetut alueet mitenkä hallanarkaa lie ollu.
Jaaha! Kun kerran ennallistamaan sieltä unioni tasolta kehoitetaan nii joutusin on aloittaa sieltä Alankomaista. Mittees se ollut ammoisina aikoina
Merestähän se on iso osa maata tehty..
Onneksi jälkiviisaana on ymmärretty myös se että Suomessa on pilattu valtavat määrät vesistöjä, metsiä ojittamalla ja soita metsittämällä.
Jouni oli huolissaan tällä videolla puhtaasta vedestä. Aikaisemmilla videoilla tuntui olevan kovinkin katkera ely keskuksen päätöksestä torpata metsäojitushankkeen. Mites se nyt niin ? 😊 . Muuten hyvä ja mielenkiintoinen video jossa oli paljon uutta asiaa.
Samaa mietin minäkin. Paljon on vesistöjä pilattu metsäojituksilla, onneksi siihen nykyään kiinnitetään enemmän huomiota👍🏻
Kuhilaiksi taitavat sanoa sellasta heinänökköstä🤔
Kuhilas on lyhteistä tehty viljan kuivausrakennelma. En tiedä oonko minäkään oikeassa, mutta veikkaisin, että heinät on kuivattu ennen haasiassa. 🤔
Nyt Jouni haastoi taas asiaa. Kyllä se nälkä on joka sanelee mitä pitää tehdä. Mikään ei silmälle ole mukavampaa, kuin viljellyt pellot. Tuli itselläkin 60ja 70 luvulla muutama heinäkeppi seivästettyä. 👍👍
Asiaa! VÄLIPIHA näyttää olevan hyvin hoidettu ilmakuvien perusteella.
@@lumberjackFIN 😆😆😆, Onhan se, ei oo rästejä!
50- 80 keppiä päivässä seivästin. Riippu aina heinän laadusta oliko luonnon vai kylvyheinää. Jäkki oli yhtä pirua seivästää.
Ai sitä "nautintoa" kun olit ladossa hikisenä heiniä polkemassa ja sitten sieltä joku heitti suolaa niskaan. Se uiminen kävi aika sukkelaan mielessä.
Tuttua on tarinaa. Toistakymmentä vuotta nuorempanakin muistan olleeni pulikkapoikana. haravamiehenä ja jopa kuormanpainona aikoinani... mutta sitten se mummolan maatalous loppui... Ja vaikka tässä yritetään rahahommissa pyöriskellä pitkin vuotta, niin kyllä se vaan antaa tietynlaista turvan tuntua, kun tietää että tarvittaessa on mistä laittaa puolihehtaaria perunamaata, ja muutama aari koivikoita ja kuusikoita mistä tehdä takka- ja saunapuut ainakin muutamaksi vuodeksi. On ne meilläkin rantaa aikoinaan parimetriä puottaneet... Ja juuri muorin kanssa todettiin, että meidän puolesta saa vaikka ennallistaa, kun on mökkeröt vanhan rantatörmän päällä... korkeintaan portaat kastuu... ja venesuojasta jää harja näkyviin...
Ja mitä noihin vesijättöihin tulee, niin oli kyllä luhdan niitossa suomenhevonen paljon nätimpi kuin traktori... on meinaan kauramoottori sirompi ja osaa omatoimisesti väistää kiinnijäämisen ja uppoamisen. Ja semmoinenkin apuvälinen tunnetaan kuin luhtakenkä... on jonkinlaista sukua nykyiselle lumikengälle ja ehkäisee pehmeikköihin uppoamista kun saa räpylän kokoa kasvatettua.
Täällä Suomen ainoassa suonaapurustossa laitettiin hevoselle suokengät kun soita kuokittiin pelloiksi. Saattaa olla samanlaiset kuin mainitsemasi luhtakengät?
Vihannin Kirkkojärvi vesitettiin uudelleen 90-luvulla.
Ihan tietämättä mitään yhtään mistään, ehkä jotain aavistuksia kuitenkin omaavana, juolahti mieleen, että olisiko järvessä ollut kalaa ravinnoksi riittävästi. Omat etunsa ja haittansa ravintona sekä hankaluutensa hankkimisessa varmasti kuitenkin oli.
Tuskinpa satoja vuosia sitten tutkittua tietoakaan oli vaan oletuksilla ja perimätiedolla edettiin
lallo (1)
heinänkuivatus avomaalla penkeissä tai pystykasoihin koottuna sekä luoko (1-D)
(vanhahtava) kasa, jossa heinä on niitettynä maassa (kuivumassa)
Heinät ovat luo’olla. Lähde google
Havukka-ahon ajattelija tuumasi ,että " jälkiviisaus on viisauden lajeista kaikkein imelin ja sillä on vain yksi silmä ja se katsoo taaksepäin".
Mutta eipä sitä ilkiä turhasta näykkiä kun ihmisellä on tässä avaruudessa kusiaisen valtuudet.
No nyt oli hyvät haastelut, Edes Eino Jutikkala ei saanut asiaa noin selkeästi sanottua. Kyllä se on se hengissäpysymisen tarve voimakas piiskuri.
Kyllä se pinnan nosto näkyy kun katsoo historiallisia ilmakuvia. Se on ollut 40-luvulla melkoista kaislikkoa ja heinikkoa. Peräsuokin oli vasta ojitettu ensimmäisissä kuvissa.
Onko KÄRVÄKÄS tuttu? Minä olen nostanut heinää selaiseenkin. Korjuukone oli Poku-niminen suomen hevonen. Edesmennyt Siukon Pentti oli maajussi.
Ei oo kärväkäs tuttu. Millanen värkki mahtaa olla?
Teidän murrealueella on varmaan oma nimi tälle HEINÄSEIVÄS tyypille. Kärväkäs on 3-5 pitkää heinäseipään tappia jotta kuivuminen on tehokkaampaa. Tiedät varmaan, että heinä hieman mätänee tapin kohdalta jos heinä ei pääse tuulettumaan,
Nälkä on lähtenyt aikanaan, on tainnut olla aika heikkoa kasvamaan muuta kun heinää, kun järvenpohjasta puuttuu multakerros.
Heinäähän se on kasvanu, ei ehkä kovin ravinteikasta sekään. Heinän tuskaa kuvastaa sekin, että sitä on niitetty soiltakin...
Onhan se ollut nopeaa pellonraivausta, kuivata vähän järvenrantoja. fi.wikipedia.org/wiki/Hiisij%C3%A4rvi
Hyvä linkki .,Kiitos Samoin hyvä video.Onkohan järvien pinnan lasku ollut muoti ilmiö,.Ensin lasketaan järven pintaa ,ja sitten on tehty tekojärviä.Vähän tulee mieleen hölmöläisten hommia,. Viljelys maa on varmaan ollut tarpeeseen,Mutta sitten tuli ylituotanto ongelmat ja voi vuoret. Pellot joutui laittamaan pakettiin.Ja herrat nauraa. Ja veronmaksajat pieree,,
Kyllä leipä on ollut aina hyvää syödä. Sen eteen on vain pitänyt ennen hiota enemmän.
Voi Suomessa aina huoletta kulkea - ydinvoima se ei oo riskiä vailla
Ja ei mikään oo niin viisas kuin insinööri
Oliko sama kohtalo myös niemisjärvellkki tulollaan...hallaperällä
Ei oo mulla tietoo.
@kiuruvedenmetsola3978 jottaen löyttyy niemiskylän historiikista
Ennenvanhaan heinät laitettiin Haasiaan ja Pielekseen .....
Nyt on Jounia mukava kuunnella kun se on kotikulmilla niin murre tulee niinkun pitääkin. Ps. Kauhee kuunnella savolaisittain kirjakieltä😅
Kuhilaita olivat ne kasat.
Eikös kuhilaat ollu niitä viljalyhteistä tehtyjä kasoja, heinät kasattu heinäsuovaan jos ei latoa ole ollut
Tää oli kyllä todella hieno video taas Jouni ja sori kun katsoin nyt vasta tän videon koska mää kävin välillä syömässä iltapalaa ja olin kaverin kanssa Hesburgerissa syömässä ja uimahallissa uimassa niin en heti kerennyt katsoa heti tätä videota ja todella mielenkiintoinen tarina oli,i Jouni ja toi sun koti tilasi jäi mulla mieleen ja aika kova homma tossa on kun to on pitänyt niittää tos järven sivua ja mää en kaikkia ymmärtänyt mutta oli kyllä todella mielenkiintoinen video kyllä ja mää tykkäsin tästä videosta taas tosi paljon tästä videosta ja voisitko sää tehdä seuraavasta videosta vähän lyhyemmän mutta muuten oli kyllä todella hieno video
Puhut viisaita sanoja poikani
Ei oo vesi rannassa kun pyykki kuivalla maalla ettäällä.
Totta puhut
Höytiäisen rannat karkasi 🤣🤣
Minnekkä asti ne on karanna,kääkee nyt ehtimässä minnekkä ne rannat on oekeen hävinnä,kannattaa ottaa vakavasti.😂👍
1,5x
Monta muutakin järveä kuivattu...
Nälästä kin on liian kauan,samoin sodasta!! Kyllä Siperia meidät vielä opettaa ,sen näkee ken elää😁
Monta järveä kuivatettu ja muutama tekojärvi tehtykkin ja täällä etelässä linturopakoita,mikä sitten lie tärkeintä?
Mene ja tiedä... maatalous täältä jo paennu kauas kun pientiloja ei enää ole ja rakennuksetkin purettu ja tonteiksi tehty.
Sori tuli kirjoitus ja tota on pitänyt niittää tota järven sivua
fi.m.wikipedia.org/wiki/H%C3%B6yti%C3%A4isen_j%C3%A4rvenlasku
Olen sieltä kotoisin...
Hyvä linkki ja vinkki ,tämä höytiäisen pinnan lasku.Ei paljo olla opittu,tänäkään päivänä ,järvien suojelu on vähän niin ja näin .Järviin saa laskea sontaa , lupa ehtojen rajoissa ,ja vähän enempi.Kaivannon kanava taitaa kuulua samaan sarjaan, Kaivuu työn muistomerkkiä en ole nähnyt, olemassa oleva muistomerkki taitaa olla Kaivannon sairaala,