Narsismi: Terve viha vs. Narsistinen raivo
HTML-код
- Опубликовано: 23 авг 2024
- Narsismi: Terve viha vs. Narsistinen raivo
Tietoa, tukea ja työkaluja:
www.vapaaksina...
Blogi www.vapaaksina...
Vertaistuki puhelimitse ja sähköpostilla
www.vapaaksina...
Break free from trauma® -itsehoitotyökalu
www.vapaaksina...
Verkko-opiskelu
www.vapaaksina...
Tutulta kuulostaa, onneksi takanapäin.
Tuli tämäkin "raivo" koettua ja ihan yllättäen autossa kyytillä ollessani, raivoaja jopa viittasi huutaessaan exäänsäkin🙄. Ehkä kokemus/"tieto" menneisyydestään ja toimintatavoista kolmessa vuodessa tuli hyvinkin/tarpeeksi itselleni selväksi. 👍
Se on niin hauskaa, kun äitini joka on siis ihan oikeasti narsisti suuttuu, jos minä en suostu enää valehtelemaan hänen käytöksestään.
Hän on aina haukkunut ja nimitellyt minua ja rankasti. Sitten kun olen sanonut tästä asiasta hän suuttuu ja huutaa:" Turpa kiinni ämmä! Minä en ole milloinkaan haukkunut sinua senkin saatanan äpärä ! "
Sitten hän huutaa ja irvistelee. Kuitenkaan hän ei mielestään ole ikinä haukkunut minua.
Sitten hän uhriutuu ja haukkuu minut miesystävälleen, joka pelastaa "syyttömän pikku uhrin" minun kynsistäni ja haukkuu minut.
Hän esittää aina asian siten, että hän on uhri. Hän ei milloinkaan kadu tai pyydä anteeksi nimittelyään ja haukkumistaan. Hän loukkaantuu jos huomautan asiattomasta nimittelystä.
Sitten hän usein särkee kännykkänsä ja miesystävä syyttää siitäkin minua, kun saan hänet särkemään aina kännykkänsä.
Kerran sanoin etten tiennyt hänen särkevän lähes kuukausittain kännykkänsä, niin äitini uhriutui siitäkin ja sanoi:" Kyllä minä voin kantaa siitäkin vastuun. Kyllä minun hartiani kestävät, kun kaikesta minua syytetään, tästäkin!"
Siis hän ei ota vastuuta edes siitäkään, että särkee kännykkänsä. Senkin hän laittaa minun syyksi.
Hän on särkenyt kännykkänsä esim. siitä syystä, että olin nähnyt kuvan missä hän on lapsena nukkejensa kanssa. Hän kun on uhri, eikä hänellä ole ollut nukkeja ja minä erehdyin sanomaan ettei se pidä paikkaansa.
Jokaisen joulun hän on pilannut raivollaan ja itkenyt itsesäälissä miten hän on saanut huonot joululahjat. Joulum jälkeen hän kertoo miten ei ole saanut mitään joululahjaksi. Siis hän on saanut ihan hyvät lahjat.
Muille hän ei halua uhrata mitään lahjaksi. Hän on antanut lahjaksi esim. käytetyt alusvaatteensa missä on ollut valkovuototahrat tai tahraisen puseronsa.
Hän ei arvosta mitään saamaansa. Jos kysyn kävikö joku ostamani hän vastaa, ettei ole muistanut kokeilla ja ei edes muista mihin on sen laittanut.
Ruokaa hänellä ei ole milloinkaan (hän on lihava). Hän ivailee, jos minä syön omia ruokiani omassa kotonani ja sanoo:" Sinä se vain taas syöt". Hän ei kestänyt edes kun olin lapsi, että minä syön jotain. Olin kuin keskitysleiriltä.
Joka ainoan leipäpalan olen joutunut pyytämään.
Usein katsoin lapsena, kun hän ja muu perhe söi jotain karkkia tai jäätelöä, mitä minulle ei annettu.
Hän manipuloi päivittäin isäpuoleni pahoinpitelemään minut. Mutta se on hän jota on koeteltu huonosti.
Hän säälii koko ajan siis KOKO AJAN itseään vuosikymmenestä toiseen.
Hän valehtelee asioita mitä on tehnyt tai teettänyt minulle, että ne ovat tapahtuneet hänelle itselleen ja säälii itseään. Hän on säälittävyyden huippu, uhreista uhrein.
Tuntuu , että nykyään lähes 100% ihmisistä saa näitä raivareita ainakin MIEHILLÄ. ON kyll niin raskasta tää elämä nykyään. Mikä meitä riivaa?