Opettelin pitämään pääni kiinni ja kuuntelemaan muita paremmin

Hiljaa oleminen on osalle meistä ihan hemmetin vaikeaa! Tällä videolla avaan syitä ilmiön takaa sekä kerron hieman siitä, kuinka itse opettelin pitämään pääni useammin kiinni.
Katso myös:
- Blogi (samoja aiheita kuin täällä): elaparemmin.fi/blogi/
- Kirjoittamani eKirjat: elaparemmin.fi/blogi/verkkoka...
- Eroon jännittämisestä -verkkokurssi: rohkeuskoulu.fi/itsevarmuus-v...
- Rohkeuskoulu: rohkeuskoulu.fi/

[@elenapennie7583]

Hei! Mieleenkiintoinen aihe. Itse olen se hiljainen, hidas ja ujo ja koen että se rajoittaa esim. työelämässä tosi paljon. Olisiko meille tämmösille mahdollista muuttua, ja tarviiko muuttua? Vai pitääkö hyväksyä, että tämmönen olen. Tuntuu vain, että nopeat ja äänekkäät syö hitaat ja hiljaiset. Onko meilläkin jotain millä me voimme loistaa?

Kiitos kommentista! Nykytyöelämä tuntuu tosiaan suosivan nopeita ja äänekkäitä. Joskus toki perustellusti, mutta aika usein ilman sen järkevämpää syytä. Perustellusti ehkä siksi, että yhä useampi työtehtävä tuntuu olevan tiimityöpohjainen, sosiaalinen, paljon viestintää vaativa yms. Toisaalta useimmissa työtehtävissä vaadittu sosiaalisuus ei ole minusta niin sellaista, etteikö ujot ja hiljaisetkin pärjäisi siinä riittävän hyvin. Eli taivun enemmän siihen, että useimmissa tilanteissa nopeiden ja äänekkäiden suosiminen ei ole täysin perusteltua.
Voiko ihminen muuttua? Voi kyllä muuttua jonkin verran, mutta harvemmin täysin, sillä rytmimme taustalla vaikuttavat juurikin jo syntyessä/kohdussa määräytyneet biologiset muuttujat. Mitä kauemmas luontaisesta tavastamme pyrimme muuttumaan, sitä vaikeammaksi ja raskaan tuntuisemmaksi se muuttuu. Helpointa on pysyä sellaisena kuin on ja mieluummin pyrkiä valitsemaan omaan tyyliinsä sopivia ympäristöjä (esim. hiljainen ihminen valitsee itselleen optimitilanteessa työtehtävän, jossa ei tarvitse olla jatkuvasti äänessä). Samalla jossain määrin on tietenkin pakko välillä joustaa omasta tyylistä, koska arjessa tulee vastaan kaikenlaisia tilanteita. Jos ei yhtään halua/pysty joustamaan, niin jää paitsi monista kivoista asioista.
Tarvitseeko muuttua? Mun mielestä ei oo pakko! Itse pyrin muuttamaan itseäni yleensä "keskiarvoisempaan" suuntaan, mutta tämä on ihan vain henkilökohtainen preferenssi. Tykkään pystyä sopeutumaan mahdollisimman moneen erilaiseen tilanteeseen. Joku muu taas voi kokea omemmaksi sen, että loistaa tietyissä tilanteissa, mutta ei ehkä pärjää joissain muissa tilanteissa kovinkaan hyvin.

Vielä jatkoa: työelämässä (tai muissa ympäristöissä) on kyllä paljon tilanteita, missä ihan kaikenlaiset ihmiset voivat päästä loistamaan. Samalla koen, että tilanteet jotka suosivat äänekkäitä vs. hiljaisia eivät ole määrältään tasapainossa. Eli tilanteita, joissa pärjää paremmin äänekkäänä vaikuttaa olevan merkittävästi enemmän. Siinä mielessä tämä voi olla vähän epäoikeudenmukaisen tuntuista hiljaisia kohtaan.