Milla - Valot yössä

VALOT YÖSSÄ
Yksin yössä harhailen, mieli täynnä muistoja,
Valot ikkunoissa loistaa, mutta sydän tuntuu pimeältä.
Kadut tutut, ne kietoo mut menneeseen,
Mietin sua taas, miten me toisistamme eksyttiin.
Sade piiskaa, se saa mut muistaa,
Miten meillä oli kaikki, mutta silti jäin yksin.
Juoksen kohti sua, vaikka tiedän sen,
Että oon menossa suoraan, suoraan turmioon.
Kaipaan sua vierelleni, vaikka tiedän, ettei se mitään muuta,
Jokainen yö ilman sua on kuin tuuli, joka ei laannu.
Kuin kylmä sade, joka piiskaa kasvoja,
Mä mietin vaan, onko vielä toivoa meille kahdelle.
Tuuli pauhaa, se saa mut muistaa,
Miten meillä oli kaikki, mutta silti jäin yksin.
Juoksen kohti sua, vaikka tiedän sen,
Että oon menossa suoraan, suoraan turmioon.
Ääni asfaltissa, se ei anna mun unohtaa,
Kaikki mitä meillä oli, kaikki mitä me menetettiin.
Mut vaikka pelkään pimeyttä, en voi pysähtyä,
Juoksen sua kohti, kunnes ei oo enää mitään jäljellä.
Valot ikkunoissa, ne saa mut muistaa,
Miten meillä oli kaikki, mutta silti jäin yksin.
Juoksen kohti sua, vaikka tiedän sen,
Että oon menossa suoraan, suoraan turmioon.
Sieluni palaa yössä kirkkaana,
Mä tiedän, että tää tie vie mut takaisin suhun.
Vaikka tiedän, ettei se muuta mitään,
Oon valmis ottamaan riskin,
jos saan vielä kokea sun kanssas tän yön.