Hieno haastattelu, yksi asia mitä ihmetellyt niin, minkä takia metsäyhtiöt ei lobbaa/tutki hampun käyttö mahdollisuuksia, (ainakaan julkisuudessa) ja nyt puhun hampun biokomposiitin,öljy tuotteiden, kuidun yms.. mahdollisuuksista Tiedetään että puun käytölle tulee ajan kanssa rajoitteita hiilinielujen ja muiden syiden takia. Puu on hidas kasvamaan verraten kuituhampun hehtaari tuottoa ajatellen. www.aitomaaseutu.fi Netistä löytyy hyvin mielenkiintoinen esiselvitys käyttömahdollisuuksista.
Tämä! Outoa, että kuituhampun mahdollisuuksia ei tuoda enempää esille. Kyseessä on valtavan monipuolinen kasvi. Se menestyy hyvin pohjoisilla leveysasteilla, eikä juuri vaadi torjunta-aineita. Hampun juuret myös kuohkeuttavat maaperää, joten se on erinomainen kesantokasvi. Kuidun erottaminen hampusta ei vaadi liuotusta ja kuivatusta, vaan se tapahtuu talven aikana itsestään: hamppu jätetään peltoon talveksi, jolloin varsien sisältämä vesi jäätyy. Jäätyminen erottelee kuidun varresta. Koska kasvi jää pellolle talven ajaksi, siemenet voi kylvää vasta keskikesällä. Näin peltoa voi käyttää keväällä ja alkukesällä esim. perunan kasvatukseen. Kiertoviljelyä parhaimmillaan.
Kysymyksiä Jormalle. 1) Miten yrityksen viestinnästä päätetään? Toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja ovat yrityksen näkyvimpiä kasvoja, mutta saavatko he päättää itse, mitä julkisuuteen sanovat? Vai onko lausuntojen antamiseen olemassa jokin yrityksen sisäinen protokolla, jota julkilausumissa on noudatettava? Tuleeko joskus tilanteita, että julkisuuteen joutuu antamaan vähemmän tai enemmän tietoa kuin mitä itse haluaisi? 2) Miten viestintä työntekijöiden ja johtoportaan välillä toimii suuryrityksessä? 3) Esiintyykö metsäalalla viherpesua? 4) Puhuit vastuullisuudesta, mutta mainitsit lähinnä hiilipäästöt/hiilinielut. Liittyykö yrityksenne vastuullisuus pelkästään hiilidioksidiin? Miten yrityksessänne toteutetaan vastuullisuutta ruohonjuuritasolla?
Tuo porukan inspirointi ja firman tarkoituksen teroittaminen on todella tärkeä pointti. Harva firma on hyvä siinä, eli miten inspiroida koko jengi erinomaisiin suorituksiin. Hyvä haastis!
Sanotaan, että parhaat johtajat eivät halua tulla Suomeen, koska johtajien palkat ovat täällä niin maltillisia. Pakko vähän kyseenalaistaa. Jos raha on johtajan motivaatio ottaa paikka vastaan (tai jättää ottamatta), hän ei ole hyvä johtaja. Leipääntyneet johtajat aikaansaavat paljon pahaa (en nyt luettele yrityksiä nimeltä). Hyvää johtajaa motivoi rahan sijaan intohimo. Häntä ajavat eteenpäin tulevaisuuden innovaatiot, hyvinvoinnin luominen ja asiakkaiden palveleminen. Hyvä johtaja ottaa johtajan paikan, koska kyseinen ala ja kyseinen yritys on hänelle sydämenasia. Kuulostaa kliseeltä, mutta joillekin tämä on kaikkea muuta kuin itsestäänselvää. Helposti ajatellaan, että jos johtajalla on näyttöjä yhdestä yrityksestä, hän on hyvä johtaja myös muihin yrityksiin. Se ei kuitenkaan aina mene niin. Teknologiajohtaja ei välttämättä osaa johtaa terveysfirmaa tai kaivosyhtiötä. Se, että samoja pomoja kierrätetään yrityksestä toiseen, on omiaan synnyttämään näitä tuhoisia leipäjohtajia. Vaikka he olisivat tunaroineet edellisessä firmassa, heidät pestataan johtajiksi toisiin firmoihin. Johtajien suuria ansioita perustellaan epäonnistumisen riskillä, mutta käytännössä epäonnistumisista ei rangaista vaan palkitaan uudella johtajanpallilla. Sitten valitetaan, kun päteviä johtajia ei löydy. Mutta annetaanko edes mahdollisuutta sellaisille tyypeille, joiden CV:ssa ei ole listattuna viittä huippujohtajan virkaa? Rahasta saa tykätä, ei siinä mitään. Kukapa ei tykkäisi. Johtajien palkat ovat kuitenkin sellaista suuruusluokkaa, että ei pitäisi olla merkitystä, tienaako kuukaudessa 50 000 e vai 200 000 e. Tällainen palkka riittää joka tapauksessa melko ylelliseen elämään. Jos johtaja ei halua ottaa työtä vastaan siksi, että työstä tienaa "vain" 50 000 e/kk, hän ei ole oikea tyyppi kyseiseen hommaan.
Mitenköhän isot yhtiöt varautuu väestön ikääntymiseen että nuoremmat joutuu ottamaan Paljon vastuuta kun vanhemmat poistuvat. Miten tollanen yhtiö varautuu että esimerkiksi puolet yhtiön johdosta on yli keski-ikäisiä tollaiseen vaihdokseen. Olisi kiva kuulla tosta näkökulmasta Varmaan aletaan rekrytoimaa päteviä ihmisiä ulkomailta.
Erinomainen haastateltava ja haastattelu. Miellyttävä kuunnella rauhallista ja ison kokemuksen omaavaa henkilöä.
Hieno haastattelu, yksi asia mitä ihmetellyt niin, minkä takia metsäyhtiöt ei lobbaa/tutki hampun käyttö mahdollisuuksia, (ainakaan julkisuudessa) ja nyt puhun hampun biokomposiitin,öljy tuotteiden, kuidun yms.. mahdollisuuksista Tiedetään että puun käytölle tulee ajan kanssa rajoitteita hiilinielujen ja muiden syiden takia. Puu on hidas kasvamaan verraten kuituhampun hehtaari tuottoa ajatellen. www.aitomaaseutu.fi Netistä löytyy hyvin mielenkiintoinen esiselvitys käyttömahdollisuuksista.
Pitäs saada Jorma uudestaan haastateltavaksi ja kysyä tämä kysymys
Tämä! Outoa, että kuituhampun mahdollisuuksia ei tuoda enempää esille.
Kyseessä on valtavan monipuolinen kasvi. Se menestyy hyvin pohjoisilla leveysasteilla, eikä juuri vaadi torjunta-aineita. Hampun juuret myös kuohkeuttavat maaperää, joten se on erinomainen kesantokasvi.
Kuidun erottaminen hampusta ei vaadi liuotusta ja kuivatusta, vaan se tapahtuu talven aikana itsestään: hamppu jätetään peltoon talveksi, jolloin varsien sisältämä vesi jäätyy. Jäätyminen erottelee kuidun varresta.
Koska kasvi jää pellolle talven ajaksi, siemenet voi kylvää vasta keskikesällä. Näin peltoa voi käyttää keväällä ja alkukesällä esim. perunan kasvatukseen. Kiertoviljelyä parhaimmillaan.
Hienoa että Jorma pääsi mukaan!
Oli kyllä todella mielenkiintoinen ja avartava aihe laajalla skaalalla.
Kysymyksiä Jormalle.
1)
Miten yrityksen viestinnästä päätetään? Toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja ovat yrityksen näkyvimpiä kasvoja, mutta saavatko he päättää itse, mitä julkisuuteen sanovat? Vai onko lausuntojen antamiseen olemassa jokin yrityksen sisäinen protokolla, jota julkilausumissa on noudatettava? Tuleeko joskus tilanteita, että julkisuuteen joutuu antamaan vähemmän tai enemmän tietoa kuin mitä itse haluaisi?
2)
Miten viestintä työntekijöiden ja johtoportaan välillä toimii suuryrityksessä?
3)
Esiintyykö metsäalalla viherpesua?
4)
Puhuit vastuullisuudesta, mutta mainitsit lähinnä hiilipäästöt/hiilinielut. Liittyykö yrityksenne vastuullisuus pelkästään hiilidioksidiin? Miten yrityksessänne toteutetaan vastuullisuutta ruohonjuuritasolla?
Olipa mainio keskustelu. Kiitos!
Kiva kuulla tämmösiä tekijöitä perus höpönassujen sijaan jolla ei oo itellä muuta ku höpötihöötä
Tuo porukan inspirointi ja firman tarkoituksen teroittaminen on todella tärkeä pointti. Harva firma on hyvä siinä, eli miten inspiroida koko jengi erinomaisiin suorituksiin.
Hyvä haastis!
Jorma on viisas mies.
Sanotaan, että parhaat johtajat eivät halua tulla Suomeen, koska johtajien palkat ovat täällä niin maltillisia.
Pakko vähän kyseenalaistaa. Jos raha on johtajan motivaatio ottaa paikka vastaan (tai jättää ottamatta), hän ei ole hyvä johtaja. Leipääntyneet johtajat aikaansaavat paljon pahaa (en nyt luettele yrityksiä nimeltä).
Hyvää johtajaa motivoi rahan sijaan intohimo. Häntä ajavat eteenpäin tulevaisuuden innovaatiot, hyvinvoinnin luominen ja asiakkaiden palveleminen. Hyvä johtaja ottaa johtajan paikan, koska kyseinen ala ja kyseinen yritys on hänelle sydämenasia. Kuulostaa kliseeltä, mutta joillekin tämä on kaikkea muuta kuin itsestäänselvää.
Helposti ajatellaan, että jos johtajalla on näyttöjä yhdestä yrityksestä, hän on hyvä johtaja myös muihin yrityksiin. Se ei kuitenkaan aina mene niin. Teknologiajohtaja ei välttämättä osaa johtaa terveysfirmaa tai kaivosyhtiötä.
Se, että samoja pomoja kierrätetään yrityksestä toiseen, on omiaan synnyttämään näitä tuhoisia leipäjohtajia. Vaikka he olisivat tunaroineet edellisessä firmassa, heidät pestataan johtajiksi toisiin firmoihin.
Johtajien suuria ansioita perustellaan epäonnistumisen riskillä, mutta käytännössä epäonnistumisista ei rangaista vaan palkitaan uudella johtajanpallilla. Sitten valitetaan, kun päteviä johtajia ei löydy. Mutta annetaanko edes mahdollisuutta sellaisille tyypeille, joiden CV:ssa ei ole listattuna viittä huippujohtajan virkaa?
Rahasta saa tykätä, ei siinä mitään. Kukapa ei tykkäisi. Johtajien palkat ovat kuitenkin sellaista suuruusluokkaa, että ei pitäisi olla merkitystä, tienaako kuukaudessa 50 000 e vai 200 000 e. Tällainen palkka riittää joka tapauksessa melko ylelliseen elämään. Jos johtaja ei halua ottaa työtä vastaan siksi, että työstä tienaa "vain" 50 000 e/kk, hän ei ole oikea tyyppi kyseiseen hommaan.
Mitenköhän isot yhtiöt varautuu väestön ikääntymiseen että nuoremmat joutuu ottamaan Paljon vastuuta kun vanhemmat poistuvat.
Miten tollanen yhtiö varautuu että esimerkiksi puolet yhtiön johdosta on yli keski-ikäisiä tollaiseen vaihdokseen. Olisi kiva kuulla tosta näkökulmasta
Varmaan aletaan rekrytoimaa päteviä ihmisiä ulkomailta.
Hyvä maksettu mainos