Masennus | Onko toivoa?

Masennus on näkymätön mutta todellinen taistelu. Tässä yhden ihmisen kokemus siitä, millaista on elää masennuksen kanssa ja mistä löysi voiman ponnistella eteenpäin. Videon tekstin on tuottanut henkilö, joka henkilökohtaisesti kamppailee masennuksen kanssa. Videossa mainittu pyhien kirjoitusten kohta löytyy Mormonin Kirjasta. Kohta on Alma 37:47. Tässä videon teksti:
Se ei tapahtunut yhtäkkiä. En herännyt aamulla ajatellen ´tänään päätän elämäni’. Masennus syveni hitaasti, kuin paksu sumu, puuduttaen mieleni ilon tunteelle ja etäännyttäen minua perheestäni, Jumalasta, itsestäni… Kuulostaako uskottavalta, että valtaistuimellaan istuvan kuninkaan osa voisi olla huonompi kuin kodittoman työläisen? Minusta se vaikuttaa täysin mahdolliselta. Muistan lukeneeni, että keskitysleireiltä selvinneet ihmiset löysivät lohtua pakenemalla omiin ajatuksiinsa. Minä en siihen pystynyt, halusin vain paeta omia ajatuksiani..
Nauroin kerran kun hyväntahtoinen ystäväni kertoi minulle, että masennus on yleinen ongelma - etten ole yksin… Sen piti kai lievittää tuskaani. Siitä ei ollut apua.
Rukoilin. Luin pyhiä kirjoituksia. Itkin, tai yritin itkeä. Yritin ja yritin, usein toivoen että kuolisin. Lopulta kompuroidessani eteenpäin törmäsin erääseen pyhien kirjoitusten kohtaan, joka pysäytti minut pimeydessäni toisin kuin mikään muu. Nämä sanat, ‘katso, että turvaudut Jumalaan ja elät’, saavuttivat sieluni ja itkin, ilman että edes yritin. Tunsin, ja tiesin, että Hän oli siinä. Hän täytti osan yksinäisyydestä. Nuo sanat ‘turvaudu’ ja ‘elä’ kertoivat minulle, ettei Hän odottanut minun juoksevan kun pystyin tuskin ryömimään, ne kertoivat, että Hän HALUSI minun elävän.
Yksi asioista, joiden kanssa kamppailet jos olet masentunut on näet se, että, vaikka uskoisitkin että toiset haluaisivat sinun elävän tuntuu silti, ettei sillä ole väliä. Tunnet heidän sanoistaan huolimatta että he ovat väärässä ajatellessaan niin ja että jos he vain näkisivät maailman ilman sinua, he ottaisivat avosylin vastaan ‘totuuden’ josta sinä olet jo tullut vakuuttuneeksi. Tässä oli kuitenkin ääni, joka halkoi tiensä mieleeni rakennettujen muurien läpi sanoakseen ‘olet väärässä’ ja sulatti sydäntäni ympäröivän jään sanoakseen ‘sillä on väliä, SINULLA ON VÄLIÄ.’ Siinä on suuria tunteita masentuneen ihmisen käsiteltäväksi.
Kuten mikä tahansa koettelemus, masennus vaivaa nuoria, vanhoja, heikkoja, lahjakkaita… Se eristää uhrinsa rakkaudesta ja arvon tunteesta. Sitä ei voi nähdä, mutta se on todellista. Niin on myös toivo. Niin on myös Jumala. En ole koskaan nähnyt Häntä, mutta tiedän että Hän on todellinen. Seuraavalla kerralla kun masennus iskee, Hänen äänensä saattaa olla ainoa tarpeeksi voimallinen auttamaan minua uskomaan, ETTEI maailma ole parempi paikka minua ilman. Tiedän kokemuksesta, että Hänen puoleensa kääntyminen pimeyden keskellä saattaa tuntua miltei mahdottomalta, mutta seuraavalla kerralla kun sinä tai minä olemme tuossa paikassa, rukoilen, että katsomme Jumalaan.. Ja elämme!
Erityiset kiitokset:
Samuel Rantajääskö - näyttelijä
Aleksi Pylkkönen - kertoja
Videon musiikki:
The Things That Keep Us Here by Scott Buckley | / scottbuckley
Music promoted by www.free-stock-music.com
Attribution 4.0 International (CC BY 4.0)
creativecommons.org/licenses/...

[@juustosairanen]

Vahva imhinen!

[@jere5921]

Voimia