Kun valmistaudut äidinkielen ja kirjallisuuden yo-kokeeseen - vinkkejä kertaukseen
HTML-код
- Опубликовано: 15 июл 2024
- KUVAUS: Video opastaa kertaamaan äidinkielen ja kirjallisuuden yo-kokeeseen aikataulutetusti ja määrätietoisesti. Katso, mitä asioita ehtii viikkojenkin aikana vielä tehdä ja ota haltuun lukutaidon peruskäsitteet. Lopuksi vinkkejä lämpimään pukeutumiseen eikä eväitäkään unohdeta!
0:00:00 Johdanto
0:30:27 Lukutaidon YO-kokeen peruskäsitteistö
0:30:51 Tekstianalyysi pyydetystä näkökulmasta
0:36:29 Tekstilajit ja konteksti
0:40:28 Mainonta
0:42:22 Kuvan analyysi ja tulkinta
0:45:07 Audiovisuaalisen tekstin erittely
0:48:15 Pelin erittely
0:56:46 Kieli ja tyyli
1:04:04 Huumori, ironia ja parodia
1:10:27 Vaikuttamisen keinot
1:17:53 Tiedonhankinta ja lähdekritiikki
1:24:36 Nykykirjallisuuden lajit
1:36:31 Kaunokirjallisuuden erittely
1:40:37 Proosan erittelykeinot
1:44:52 Lyriikka
1:52:37 Draama
1:57:54 Puheviestintä ja vuorovaikutus
Syksyn -19 yo-koe www.ylioppilastutkinto.fi/ima...
Lue ja tutki runovideoita • Jonne Piltonen - Tääll...
romaaneja, novelleja, runoja ja näytelmää - lyhyetkin katkelmat toimivat
Tutustu arviointikriteereihin ja koekohtaisiin määräyksiin www.ylioppilastutkinto.fi/ima...
Tutustu aiempiin kokeisiin ja hyvän vastauksen aineksiin www.ylioppilastutkinto.fi/yli...
Kiitos paljon näistä videoista! Auttaa paljon💕
Kiitos niin paljon näistä!! :))
Kiitos paljon videosta!❤️
Kiitos, Erika, ja mahtavaa, jos siitä on apua! Onnea kokeisiin! :-)
Kiitos paljon näistä videoista! Kysymys retorisista keinoista: niitähän käytetään kaikissa teksteissä, mutta voiko kaunokirjallisuutta analysoidessa puhua retorisista keinoista vai esim kielen keinoista? Ja miten tekstin tavoitetta kannattaa käsitellä fiktiota analysoidessa, kannattaako se tuoda esiin heti vastauksen alussa niin kuin vaikka teema?
Todella hyviä kysymyksiä, Tilda! Retoriikka viittaa vaikuttamiseen eli kaunokirjallisuuden puolella voi puhua mieluummin kielen keinoista. Fiktiivisissä teksteissä ehkä lähinnä esseestä voisi kovasti halutessaan hakea ikään kuin retoristen keinojen avulla tehokkaita kielen keinoja (kielikuvia, kolmiportaisia luetteloista ja vastavaavaa), mutta siinäkin tapauksessa kyseessä on vain työkalupakki, josta voisi vastauksessa puhua kielen keinoina.
Ks. esimerkki esseen erittelystä, hyvän vastauksen ainekset lukutaito kevät 2020 tehtävä 3: www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Hyv_vast_piirt/FI_2020_S/2020_s_ax.pdf
Sielläkin muotoillaan "Muita kielen kohosteisia, kaunokirjallista tyyliä luovia piirteitä", kun puhutaan kielen keinoista. On tietysti mahdotonta sanoa, mitä kaikkea jännää aineistoksi keksitään, mutta noin perussääntönä retoriset keinot (ja argumentointi samoin toki) kuuluvat vaikuttaviin teksteihin ja asiatekstien puolelle. Kielen keinot on aina varma ilmaisu. :-)
Fiktiivisellä tekstillä tavoite ei usein ole niin olennainen asia, kun taas asiateksteissä se on aina syytä mainita. Toki esim. lyhytelokuva voi pyrkiä nostamaan yleiseen keskusteluun tiettyjä aiheita tai kirjankannet mainostavat teosta, mutta yleensä nimenomaan teema kannattaa aina muotoilla fiktiivisiä tekstejä tutkiessa.
Eli mistä teksti puhuu, mitä se haluaa sanoa, mikä on sen sanoma ja merkitys? (Mainitse aihe myös eli aihe esim. dekkarissa varkaus ja teemana hyvä ja paha, oikea ja väärä - yleisempi ja suurempi asia siis.) Jos arvioit, että fiktiivisellä tekstillä on jokin selkeä tavoite, voit toki sanoa sen, mutta taiteen pyrkimykset ovat harvoin samalla tavalla konkreettisia kuin asiatekstien. Arkijärjellä siis - osaat kyllä! :-)
Täytyykö luetelmassa luetellut alakohdat johdantolauseen jälkeen olla aina symmetriset vain saman ikään kuin kappaleen (jos luetelmassa on useita "luetteloja" erillisinä kappaleina johdantokappaleen ja lopetuskappaleen välissä) sisällä vai pitääkö koko luetelmavastauksessa olla aina kaikki luettelot symmetrisiä. Tarkoitan siis sitä, että jos samassa vastauksessa yhdessä luettelossa käytetään alakohtina virkkeitä, jotka alkavat isolla alkukirjaimella ja päättyvät aina pisteeseen, niin voiko kuitenkin toisessa luettelokappaleessa (samassa vastauksessa) käyttää alakohtina yksittäisiä sanoja, jotka eivät ole kokonaisia virkkeitä (alkavat pienestä alkukirjaimesta ja eivät pääty pisteeseen) VAI pitääkö kaikki alakohdat koko vastauksessa olla täsmälleen samanlaisia eli olla joko virkkeitä tai "ei-virkkeitä".
Pyri täyteen symmetriaan eli jos ryhmittelet lyhyiden väliotsikoiden avulla, jokaisen luetelmaosuuden kannattaa olla samanmuotoisia eli täysiä virkkeitä tai vajaita. Merkkimäärä varmasti vaikuttaa siihen, kumpaa kannattaa käyttää. Mutta sama käytäntö läpi koko vastauksen. Koeta mahduttaa mukaan muutamia tekstiesimerkkejä lyhyesti perusteluiksi (HEP-rakenne). Hyvä kysymys!
Katso vielä: www.kielikello.fi/-/luetelma
Onko kirjoitustaidon kokeeseen sopivaa siteerata esimerkiksi englanninkielistä laululyriikkaa englanniksi, sillä hölmöltähän ne suomeksi kuulostaa? Videon alkupuolella kun puhuttiin tekstin terästämisestä muun muassa tuolla laululyriikalla.
Oikein hyvä kysymys. Äidinkielen (suomen) lukutaidon ja kirjoitustaidon vastausteksteissä on viisainta pysyä suomen kielessä, paitsi tietysti jos otat sitaatin pohjatekstistä, jossa sattuisi olemaan esim. englanninkielinen sana. Suomeksi käännettyyn laululyriikkaan ja kaunokirjallisuuteen voi viitata referoiden tai jos muistaa ulkoa, suoralla sitaatilla. Jos tekstiä ei ole käännetty ja haluat välttämättä viitata siihen, selosta pääajatus omin sanoin eli referoiden.
Laululyriikan suhteen suomalaiset alkuperäistekstit voisivat kyllä olla koetilanteen ja kontekstin huomioiden kirjoitustaidossa parempia viittauskohteita. Intertekstuaalisen viittauksen kannattaa myös kohdistua riittävän laadukkaaseen tekstiin, jotta oma esseesi saa siitä syvyyttä ja uusia ulottuvuuksia. Laulujen lisäksi lue runoja. Yo-kokeissa ei ylipäätään kannata testata rajoja kokeiluhenkisesti, vaan luova kokeilu kannattaa säästää myöhempiin puuhiin. Hyvä tarkennus, kiitos, Eetu.
🎉🎉🎉🎉🎉🎉🙏🙏🙏
Mulla on 2 päivää
huomenna mennään letsgo
Mulla 7h o.o
@@sofiarentola Meni päin helvettiä