Jatkosota

Поделиться
HTML-код
  • Опубликовано: 27 дек 2024

Комментарии •

  • @nitronala
    @nitronala 5 лет назад +14

    Nää auttaa kokeisiin lukuu// kiitti näist

  • @ania0the0amazing
    @ania0the0amazing 7 лет назад +3

    kiitos!

  • @Goingcrazy211
    @Goingcrazy211 5 лет назад +10

    Siis Suomen osalta jatkosota oli kyllä puolustussota jossa käytettiin hyökkäysstrategiaa ja vallattiin menetettyjä alueita. Eihän Suomi edes aloittanut armeijan liikkeellepanoa vasta kuin sen jälkeen, kun helsinkiä, turkua ja porvoota oli pommitettu ja eduskunta teki yksimielisen päätöksen, että Suomi on ajautunut jälleen sotaan neuvostoliiton kanssa

    • @spinoz2319
      @spinoz2319 5 лет назад +32

      Ei se nyt noinkaan mene. Suomi oli jo kesäkuun alussa aloittanut liikkeellekannallepanon, ja suuri mobilisaatio käynnistyi 17. päivä, kun maan johdolla oli jo tiedossa natsien hyökkäyssuunnitelma. Natsi-Saksa aloitti operaatio Barbarossan 22.6. mitä ennen Suomi oli jo päästänyt saksalaisia joukkoja maahansa. NL pommitti Suomen kaupunkeja vasta tämän jälkeen, 25.6. Juridisesti ei ole kahta sanaa: Suomi aloitti sodan, itse asiassa jo liittoutumalla Saksan kanssa, jonka hyökkäysaikeista suomalaiset tiesi ja jota he tukivat. .

    • @stochasticwhistles
      @stochasticwhistles 4 года назад +3

      Heh, Heh, Heh. Hyvä juttu.

    • @maxmolberg6290
      @maxmolberg6290 4 года назад +7

      Noinhan se meni miten Kalle kertoi. Historian kanssa tulee olla rehellinen, ei siitä pääse yli eikä ympäri. En kuitenkaan kuulu niihin, jotka Suomen tuolloista johtoa syyttävät 1940-luvun tapahtumista. Kontrafaktuaalisia pelejä voidaan tietenkin aina historialla leikkiä, mutta nämä skenaariot ovat kuitenkin aina pelkkää fiktiota ilman todellista arvoa. Loppujen lopuksi tämä homma olisi voinut mennä erittäin paljon enemmän perseelleen kuin mitä nyt meni, joten ihan tyytyväinen olen.
      Eikä nämä sodat missään nimessä mitään turhia olleet, vaan niillä oli merkittävä vaikutus Neuvostojohdon ajatteluun Suomesta. Selvästi osoitettiin se, ettei meitä niin vain alisteta. Neuvostoliitolle tuli selväksi, ettei Suomen täydellinen miehitys olisi ollut järkevää, kun olisi joutunut manageroimaan ja yrittämään pitämään tätä koppavaa kansaa väkisin ruodussa ja kaiken maailman Eugen Schaumannit olisi ampuilleet näitä mahdollisia "kenraalikuvernöörejä" aina silloin tällöin. Ei tästä maapläntistä olisi Neuvostoliitolle ollut mitään hyötyä, oikeastaan päinvastoin oltaisiin oltu niille pelkkä piikki perseessä. Onneksi esi-isämme osoittivat tämän Neuvostoliitolle jo siellä sotatantereella, niin ei tarvittu taas uutta kautta jotain miehityspaskaa kestää, suuri kiitos heille siitä.

    • @herptek
      @herptek Год назад +1

      @@spinoz2319 Neuvostoliitto aloitti myös jatkosodan. Liikekannallepano, joka aloitettiin ennen Neuvostoliiton suorittamia pommituksia ei ole juridisesti sotatoimi paitsi ehkä jos kysytään Neuvostoliiton hovijuristeilta. Suomi ei myöskään liittoutunut Saksan kanssa. Lähin poliittinen sopimus, joka voitaisiin ehkä katsoa jonkinlaiseksi liitoksi oli niinsanottu anti-komintern -sopimus, mutta se ei ole minkäänlainen sotilaallinen liittoutuminen. Ei sillä, että sodan aloittavan maan kanssa liittoutuminen merkitsisi sekään sodan aloittamista, vaikka Suomen tulkittaisiinkin liittoutuneen Saksan kanssa.
      Kaikkia syyttömyyttä korostavia virhekäsityksiä ei ole aiheen korjata syyttämällä omaa puolta aiheetta. Jätetään se suosiolla aivopestyille venäjämielisille, sillä me tiedämme paremmin. Ei sentään heidän puolestaan ilmaiseksi pidetä mitään jälkikäteisiä sotasyyllisyyskäräjiä toinen toisellemme, taikka historiamme hyveellisille päättäjille, omillemme.
      Suomi toki hyökkäsi Neuvostoliittoon (kuten kuuluukin, oikea suunta), mutta huomioithan, että objektiivisesti ottaen Suomi ei niin tehdessään tehnyt mitään väärää.

    • @aliesmat07
      @aliesmat07 Месяц назад

      Eiks ollu joku kauttakulkusopimus vuonna 1940?​@@herptek