@@tuikku623höpöhöpö. Dingon huuma oli sellasta mitä ei nykypäivänä nää missään. Ei edes käärijällä, kuumalla, ibellä, gettomasalla, eikä kenellään muullakaan.
Voi ku ois saanu elää tolla kultaisella 80-luvulla teini-ikänsä ja kaiken ton huuman mitä on ollu :) Tykkään 80-luvunb vaate/hius/koru tyylistä :) ;Mut nykypäivänä ku pukeudut 80-luvun tyylii niin sua tuppaa nuo nykyteinit kattoo kieroo, surullista. Mutta 80-luku
moni varmaan tietääkin että neumann jätti koulun kesken 15-vuotiaana ja otti pestin matruusiksi.17-vuotiaana suoritti varusmiespalveluksen.Varusmiespalveluksen jälkeen hän työskenteli mm. tiskaajana, postinkantajana ja siivojana ja pestautui lopulta Sandviken-nimiselle laivalle, joka kuljetti pääasiassa paperia Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.Kahdeksan kuukautta kestäneen purjehduksen jälkeen Neumann palasi Suomeen ja osti säästämillään rahoilla mikrofonin ja lauluvahvistimet.
Siin on yksi aikakauden helmiä.... kiva kuunnella ja ennen kaikkea tanssia kun kiva "kimma" sattuu kohilleen... muistan kun joku vuosi sitten Tallinnan laivalla paluumatkalla yks nuori nainen halus tanssia tään ja soitin vielä "hirtti" sen soimaan aina uudelleen ja me tanssittiin sitä yli puoli tuntia... oli se sitä jotain...
Tässä on tavoitettu sellanen fiilis, etten ole 30 vuoteen nähnyt missään mitään vastaavaa. Aivan uskomatonta. Maailman huippua, ei ihme että yleisö pyörtyy ja itkee. Järjetön veto Dingolta... Mitä ne söi 80-luvulla? 😅
Neumann on kuitenkin säveltänyt kappaleen kokonaan. Kappale levytettiin seuraavana vuonna, 1984, ja levyllä koskettimia soittaa Pete Nuotio. Porin käräjäoikeus päätti vuonna 2004, että Levottoman Tuhkimon sovituksesta vastaavat Pave Maijanen, Jonttu Virta sekä Vähä-Pesola
Vetihän Neumann paljon muutakin, kuten Gaudetten, Sana saapui Ranskaan sekä monta muuta hyvää kappaletta. Dingon kanssa hän veti myös monta kappaletta, joista osa ei ikinä saanut ansaittuaan suosiota.
varmaan yks viimesistä alkuperäawn dingon keikoista. vaikk tekikin paluun jopa sillä alkuperäsell kokoonpanoll. comebakin näin livenä oli maagine tai sit aika kultaa muistot
Levoton Tuhkimo A restless Cinderella You drink and you look vaguely to the tables of strangers You take a glance of yourself on a mirror while hiding Pitch-black stars are staring back on you You hope somebody would take notice of you too On your table, there are no friends at all everybody knows by name your strory of Cinderella Before, the heaven was open to you as well until the evil finger reached the runaway And life is easy when there is somebody to hold on There is no need to go sleep as to cry oneself to the dreams And life is from day to day some mock of strangers to you as well From day to day the resteless Cinderella makes of herself a martyr The evening's color lights are party to everyone (yea, yea, yea) some candles light and we have fun Your left foot hits to the rythm of the music And yet the lights do not shine on the hero's face The evening gets darker and the people leaves out You wouldn't leave now while some time had still left Outside, there's a tomorrow of sorrow awaiting you The price of love is worth of its name Taken from lyricstranslate.com/en/levoton-tuhkimo-restless-cinderella.html#ixzz3jl4f5vc2
No eihän se nyt koko aikaa keikoilla oo juossut tai levyttänyt. Mut toki noilla kilometreillä (50.v) se vaatii jo, että pitää itsestään huolta. Ei keikkailu oo mitään hirveän glamourista menoa, vaan helvetin kuluttavaa.
Joku paikallinen bändi soitti tätä Kimmelin alakerrassa 2011 syksyllä, ja vaaleaverikkö LeeWingsien rumpali Vesa Saarikoski iski minuun silmänsä. Olin ollut ennen sitä yläkerrassa Riversidessä, kun LeeWings soitti siellä musiikkia. Ja heillä oli siellä mukana Dingon kosketinsoittaja Jani Hölli. LeeWings soitti yläkerrassa välimusiikkina pätkän Levotonta Tuhkimoa. Mun oli tarkoitus mennä katsomaan Ali Elkharamin keikkaa, mutta hän olikin sillä aikaa esiintynyt jo alakerrassa, kun LeeWingsit esiintyivät yläkerrassa. Ehdin alakertaan vasta kun JokuPaikallinenBöndi soitti siellä esiintymis numeroitaan. Vesa Saarikoski tuli mun viereen seisomaan tuon laulun aikaan, ja hymyili ja nyökkäsi minulle, niin että hymykuopat näkyi, ja meni sen jälkeen tilaamaan baaritiskille. Oli silloin vielä aika nuoren näköinen verrattuna nykyiseen. Tuli mieleen vaalea viikinki, kun oli vaaleat hiukset, punertavan ruskettunut iho, musta t-paita, mustat farkut, ja musta-valkoiset converset. Nuorekkaasti oli pukeutunut, niin en ehkä tajunnut, kuinka vanha hän oikeasti olikaan. Sen jälkeen kolme nuorta joensuulaista poikaa tuli juttelemaan mun kanssa. Simo, Heikki ja Pekka. Simo tarjosi drinkin. Heikin idoli oli kuulemma Jukka Keskisalo. Ennen sitä heti alussa yläkerrassa Riversidessä joku nuori komea punertavahiuksinen siististi pukeutunut mies tuli ottamaan minua olkapäistä takaapäin, ja kysyi tulenko tanssimaan. Hän tuoksui hieman oluelle. Olin niin häkeltynyt, ja jännittynyt hänen komeudestaan, että sanoin: "En!" Hän kysyi: "Ei?" Mä vastasin että: "En!" Meni sen jälkeen nojaamaan LeeWingsien esiimtymislavan eteen.
Simo kerttoi että on katsastusasemalla töissä. Kerroin heille että etsin Ali Elkharamia. Olivat kuulemma juuri nähneet Ali Elkharamin, oli jutellut/istunut heidän kanssaan samassa pöydässä, mutta mä en enää löytänyt häntä koko aikana mistään. Kun alkoi illan hitaat, Heikki pyysi minua alussa tanssimaan. Mä sanoin etten osaa, ja Heikki kysyi, osaakos Pekka? Kun nähtiin hänet tanssilattialla yksin tanssimassa. Mä rohkaisin mieleni ja menin uhalla tanssimaan, mutta Heikki ei tullutkaan perässä, ja Pekka alkoi tanssimaan mun kanssa, mutta mä sanoin että teistä kaikista komein oli "Jukka Keskisalo" Heikki. Pekka vei minut Heikin luokse takaisin pöytään. Sitten kun tuli valomerkki, meinattiin kolmestaan lähteä sieltä paikasta ulos. Heikki kysyi että pystyt sä ajaa. Hän itse oli kuskina Pekalle ja Simolle. Sanoin etten ole ottanut juurikaan. Takkini oli jäänyt toiseen naulakkoon, ja Heikki sanoi että täältä kautta saattaa päästä. Karkasin baarin puolelle yksin uudelleen siinä toivossa että näkisin Ali Elkharamim, mutta Vesa Saarikoski olikin alakerran esiintymislavalla nojailemassa, ja sanoi: "Ai sä olet vielä täällä, lähtisitkö jatkoille?" Vesa sanoi että mä saattaisin nähdä Ali Elkharamin, jos lähden takahuoneeseen mukaan. Hän vei minut kabinettiin, jossa LeeWingsit söivät ja joivat iltaevästä. Siellä oli Harri Mansikkamäki, Arto Järvinen, Jani Hölli, ja joku mies, jolla oli pitkät vaaleat hiukset, ja Vesa sanoi että: "Tässä on muuten dingon basisti." Ja mä en uskonut, enkä ottanut todesta. Vesa sanoi että: "Tämä nainen on umpirakastunut Aliin." Ja Harri katsoi minua tarkkaan. Käskivät syödä voileipiä, joissa oli kinkkua ja kasviksia välissä. Sanoin että olen kasvissyöjä, joten en voi ottaa, koska niissä on kinkkua välissä. Arto sanoi että onhan noissa kasviksiakin välissä, mutta Vesa kysyi että voiko niitä edes syödä, jos ne ovat koskeneet lihaa. Se vaalea-pitkähiuksininen mies tarjosi kulhosta Marianne karkkeja, ja sanoi että: "Tässä on kasviksia." Minä nauroin että: "Kasviksia!" Vesa sanoi että: "On, niissä on vain kuoret päällä." Juustosnacksejakin yrittivät tarjota. Ja sitten kun Arto jo toisen kierroksen meinasi tarjota meille samoja voileipiä, niin Vesa sanoi että: "Me ollaan kasvissyöjiä!" Kerroin että olen Siikasalmella töissä, kun kysyivät ammattia, ja sanoin että olen suurtalouskokki, ja laitan päivittäin 60:lle ruokaa, niin Arto kysyi että onko se suurtalouskokki, jos laittaa tuolle määrälle ruokaa, ja ja Jani Hölli hymyili että:" Medium kokki". Vesa pyysi lopuksi hotellihuoneen yöksi, oli kokoajan pidellyt kädestä kiinni. Arto sanoi että : "Se Tiaisen Market, se raiskattiin." Kysyin: "Mistäs toi oli?" Arto vastasi hymyillen: "Se oli Simpauttajasta!" Vesa sanoi että pääset aamupalapöydässä näkemään Ali Elkharamin, jos tulet mun viereen yöksi nukkumaan. Eipä minulla enää ollut vaihtoehtoja. Vesa tarjosi kabinetissa siideriä, ja huomasi että se loppui kesken, kun muut olivat jo juoneet, ja totesi että oluestahan sinä et tykkää. Otti kaksi limpparipulloa käteen, CocaColan, ja Spriden, ja vei minut hissillä hotellihuoneeseen. Kun kerroin jälkikäteen s.postilla Alille, etten päässyt näkemään häntä, niin hän vastasi että: "Voi harmi kyllä tuo juttu, menipäs huonosti ristiin tämä :-S" Myöhemmin talvella 2012 mietin autossa Levoton Tuhkimo laulua, kun olin viemässä Peugeot autoa katsastukseen, ja se tulikin heti samantien autoradiosta pelottavalla tavalla kolmelta eri kanavalta peräjälkeen, kun olin ajelemassa Luperistä Ylämyllyn kautta aina Joensuuhun asti, ja toivoin mielessäni että saisin kuulla tämän laulun radiosta. Outoa että se tuli kolmelta eri kanavalta peräjälkeen, juuri silloin kun toivoin tätä laulua!
Silloin kun Vesa vei minua takahuoneeseen käytävää pitkin pidellen kädestä kiinni, joku poikabändi tuli meitä vastaan. He pysähtyivät ja jotain kysyivät. Sen jälkeen yksi niistä näytti peukkua, ja sanoi: "Jatkakaa te vain siitä!"
Olin 14-vuotias kun menin Dingon konserttiin.....ja täys Fani! Silloin tapahtui jotain erikoista ja tärkeää teenari tytölle, koin ensimmäisen seksuaalisen tunteen; olin niin huumassa että tulin 'märäksi' jos sitä niin voi kutsua.....kiihoituin kuitenkin. Se oli aika heavyä! Silloin en sitä edes ymmärtänyt koska en tiennyt seksistä juuri mitään. Mutta hei, nyt olen 40-kymppinen ja kuuntelen edellennkin Dingoa! Mutta se muutti jotain olleelista mun nuoruudesta ja seksuaalisuudesta...
Truly awesome!! I don't understand a word but love this song so much. Just got introduced to Finnish music by a dear friend of mine and when this song came on I started tearing up because of how great it was. ❤❤
ei tommosia momenttumia enää oo nyky Suomi bändeillä...Pääsispä 80-luvulle
Niimpä
Tälläsii samanlaista menoa on ainakin nykyään Käärijällä ja myös ainakin Kuumaalla.
Myös muutama muukin bändi/ artisti joilla menee lujaa...tai ovat juuri lopettaneet toimintansa...
@@tuikku623höpöhöpö. Dingon huuma oli sellasta mitä ei nykypäivänä nää missään. Ei edes käärijällä, kuumalla, ibellä, gettomasalla, eikä kenellään muullakaan.
musiikki oli 80-luvulle kultaa, mutta mitä vittua tapahtu 90-luvulla? Mihin ihmisten oikee hyvä musamaku katosi?
Ja mihin katosi hyvä äänenlaatu...
Voi ku ois saanu elää tolla kultaisella 80-luvulla teini-ikänsä ja kaiken ton huuman mitä on ollu :) Tykkään 80-luvunb vaate/hius/koru tyylistä :) ;Mut nykypäivänä ku pukeudut 80-luvun tyylii niin sua tuppaa nuo nykyteinit kattoo kieroo, surullista. Mutta 80-luku
Ite käutän nahkatakkii ja sinisii farkkui
Minä olin teini 80-luvulla kuumimpaan Dingo-aikaan ja kova Dingo-fani olinkin ❤❤❤ Kyllä maailma on nykyään tosi erilainen kuin oli silloin...😥
Millo oot sit syntynyt
moni varmaan tietääkin että neumann jätti koulun kesken 15-vuotiaana ja otti pestin matruusiksi.17-vuotiaana suoritti varusmiespalveluksen.Varusmiespalveluksen jälkeen hän työskenteli mm. tiskaajana, postinkantajana ja siivojana ja pestautui lopulta Sandviken-nimiselle laivalle, joka kuljetti pääasiassa paperia Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.Kahdeksan kuukautta kestäneen purjehduksen jälkeen Neumann palasi Suomeen ja osti säästämillään rahoilla mikrofonin ja lauluvahvistimet.
huima elämän tarina,mie en ole päässy edes tuohon,
Huikeeta.
Hieman pitää korjata. Matruusi on kokeneen kansimiehen työnimike. Neumann palveli jungmannina, josta on vielä pitkä matka matruusiksi.
i love dingo=D
greetings from Estonia=D
Siin on yksi aikakauden helmiä.... kiva kuunnella ja ennen kaikkea tanssia kun kiva "kimma" sattuu kohilleen... muistan kun joku vuosi sitten Tallinnan laivalla paluumatkalla yks nuori nainen halus tanssia tään ja soitin vielä "hirtti" sen soimaan aina uudelleen ja me tanssittiin sitä yli puoli tuntia... oli se sitä jotain...
Ihana 80-luku ei tuu takaisin vaikka kuinka kovasti haluiasikin❤😢
H E I D A N E N Jep, itse en edes elänyt sillon ja se harmittaa :(
@@nipafilms236 itteeki
love from australia!!! you finns know how to make some great music ❤️
Hrrr.... Iho meni ihan kananlihalle tossa alussa, rakastan tota alkua ♥ Niin ja tietty koko kappale on ihana, ja tietysti Dingo on ihana ♥
Eluaegne lemmik
siis nipa ja dingo on painanu nimensä suomi musiikin historiaan nyky nuori ei valitettavasti tiedä dingoa
0000jani0000 ai ei kukaa nykynuori vai :----)
Mä tiiän:)
Mut meidän luokkalaisia muita ei varmaan ees kiinnosta
Mä tiedän ja pakko sanoo et on aivan ihana
Enskuussa 14v, äitin kans ollaan kovia Dingo-faneja :D🤘 Harmi että nykynuoret ei tosiaankaan tiedä mitään oikeesta musiikista
En tykkää siitä minkälaista suomalainen musiikki on nykyään mut joskus 80-luvulla se oli ihan erilaista ja tässä on hyvä esimerkki. Rakastan dingoa! 😍
Tässä on tavoitettu sellanen fiilis, etten ole 30 vuoteen nähnyt missään mitään vastaavaa. Aivan uskomatonta. Maailman huippua, ei ihme että yleisö pyörtyy ja itkee. Järjetön veto Dingolta... Mitä ne söi 80-luvulla? 😅
Neumann on kuitenkin säveltänyt kappaleen kokonaan. Kappale levytettiin seuraavana vuonna, 1984, ja levyllä koskettimia soittaa Pete Nuotio. Porin käräjäoikeus päätti vuonna 2004, että Levottoman Tuhkimon sovituksesta vastaavat Pave Maijanen, Jonttu Virta sekä Vähä-Pesola
Säveltäminen tässä tapauksessa varmaan tarkottaa lurittelemista sinne päin ja sitten Maijanen korjaillut hommat kuntoon.
Oi että, Helsingin jäähalli v. 1986? :D
Tää on niin kova💪🏻👀
Is this the Finnish cure?
More like Finnish duran duran
This is great!! The Finnish know how to rock!
Hi. Are you still active on this account?
@@Make-ro4iu doesn’t seem like it
Oisin toivonu olevan muutaman vuoden itekki vanhempi. Nyt ku kuuntelee ni tulee tippa silmään.
mä kuulemma lauloin tätä biisiä 3-vuotiaana, v.-86, niin paljon että porukat oli menettää järkensä :D hehe on tää vieläki hyvä
BEST!❤️😍🤗
Vetihän Neumann paljon muutakin, kuten Gaudetten, Sana saapui Ranskaan sekä monta muuta hyvää kappaletta. Dingon kanssa hän veti myös monta kappaletta, joista osa ei ikinä saanut ansaittuaan suosiota.
Yksi Suomen rockmusan kovimpia keikkoja!
Oli se aikaa😂❤
nää jätkät synty liian pieneen maahan.Jenkeissä ne ois ollu jotain niin suurta...
Olihan ne Suomessa ihan helvetin iso juttu aikoinaan. Siinä samassa mittakaavassa missä olis esim. just Yhdysvalloissa olleet.
Ellei jopa isoin juttu siihen aikaan.
Ikävää kun Dingolta ja monilta suomirokin bändeiltä katosi hyvien kappaleiden visiot iän karttuessa..Eputkin hyytyi täysin 80-luvulle.....
💜 Hienoja muistoja
Dingo is so great!
This is very good.
rakastan dingoa❤❤
Sama❤
voi juku että neuman oli oudon näkönen kasaril. mut kappala on hieno, eikä nykyäänkään jengi oo keikoilla noi haltioissaan ku dingon nähdessään
Это класс супер
2017? :)
1984-85
Oli Huippu- Bändi
😄😄😄😄🤩🤩🤩
Siis 80.luvulla
I can feel it from here
Neumann on ollu komee
iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii
ruclips.net/video/bPL7p_2vKQc/видео.html
Täältä löytyis oma akustinen cover tästä! mahtava biisi, käykää tykkäämässä&kommentoimassa mitä mieltä?
Mutta hyvä biisi.
@Repaleinenkatti Mulla on ihan sama ongelna... Oon syntyny ihan liian myöhään!
varmaan yks viimesistä alkuperäawn dingon keikoista. vaikk tekikin paluun jopa sillä alkuperäsell kokoonpanoll. comebakin näin livenä oli maagine tai sit aika kultaa muistot
tarkoittaa varmaan tuota bändin koko ulkonäköä ja olemusta eikä pelkästään laulajaa. Ja samoin en pidä pilkunnussimisesta.
Ismo Alanko - Kun Suomi Putos Puusta. Helvetin hyvä. Ja tietenkin Neljä Ruusua.
jep tuohon aikaan meikattuja laulajia miespuolisia ei ollut paljon
Summer heaven.
Nipa näyttää vähän MacGyverin naiselliselta versiolta
miteen niin?
MacMullet
Dingo
Tom petty
Epic !!
Kuten Tami Tamminen sanois, se on se momentum-game
Levoton Tuhkimo A restless Cinderella
You drink and you look vaguely to the tables of strangers
You take a glance of yourself on a mirror while hiding
Pitch-black stars are staring back on you
You hope somebody would take notice of you too
On your table, there are no friends at all
everybody knows by name your strory of Cinderella
Before, the heaven was open to you as well
until the evil finger reached the runaway
And life is easy when there is somebody
to hold on
There is no need to go sleep as to cry
oneself to the dreams
And life is from day to day some mock
of strangers to you as well
From day to day the resteless Cinderella makes
of herself a martyr
The evening's color lights are party to everyone (yea, yea, yea)
some candles light and we have fun
Your left foot hits to the rythm of the music
And yet the lights do not shine on the hero's face
The evening gets darker and the people leaves out
You wouldn't leave now while some time had still left
Outside, there's a tomorrow of sorrow awaiting you
The price of love is worth of its name
Taken from lyricstranslate.com/en/levoton-tuhkimo-restless-cinderella.html#ixzz3jl4f5vc2
@LadyMirQtie mullakin on sama ongelma =( !
BAILA ESTA VAINA
Samaa mieltä ValtsuXzorroX kanssa :P
Juu ei mikä hysteria!!
oh yes mikä vintage
No eihän se nyt koko aikaa keikoilla oo juossut tai levyttänyt.
Mut toki noilla kilometreillä (50.v) se vaatii jo, että pitää itsestään huolta. Ei keikkailu oo mitään hirveän glamourista menoa, vaan helvetin kuluttavaa.
@Hiikeri totta
Joku paikallinen bändi soitti tätä Kimmelin alakerrassa 2011 syksyllä, ja vaaleaverikkö LeeWingsien rumpali Vesa Saarikoski iski minuun silmänsä. Olin ollut ennen sitä yläkerrassa Riversidessä, kun LeeWings soitti siellä musiikkia. Ja heillä oli siellä mukana Dingon kosketinsoittaja Jani Hölli. LeeWings soitti yläkerrassa välimusiikkina pätkän Levotonta Tuhkimoa. Mun oli tarkoitus mennä katsomaan Ali Elkharamin keikkaa, mutta hän olikin sillä aikaa esiintynyt jo alakerrassa, kun LeeWingsit esiintyivät yläkerrassa. Ehdin alakertaan vasta kun JokuPaikallinenBöndi soitti siellä esiintymis numeroitaan. Vesa Saarikoski tuli mun viereen seisomaan tuon laulun aikaan, ja hymyili ja nyökkäsi minulle, niin että hymykuopat näkyi, ja meni sen jälkeen tilaamaan baaritiskille. Oli silloin vielä aika nuoren näköinen verrattuna nykyiseen. Tuli mieleen vaalea viikinki, kun oli vaaleat hiukset, punertavan ruskettunut iho, musta t-paita, mustat farkut, ja musta-valkoiset converset. Nuorekkaasti oli pukeutunut, niin en ehkä tajunnut, kuinka vanha hän oikeasti olikaan. Sen jälkeen kolme nuorta joensuulaista poikaa tuli juttelemaan mun kanssa. Simo, Heikki ja Pekka. Simo tarjosi drinkin. Heikin idoli oli kuulemma Jukka Keskisalo. Ennen sitä heti alussa yläkerrassa Riversidessä joku nuori komea punertavahiuksinen siististi pukeutunut mies tuli ottamaan minua olkapäistä takaapäin, ja kysyi tulenko tanssimaan. Hän tuoksui hieman oluelle. Olin niin häkeltynyt, ja jännittynyt hänen komeudestaan, että sanoin: "En!" Hän kysyi: "Ei?" Mä vastasin että: "En!" Meni sen jälkeen nojaamaan LeeWingsien esiimtymislavan eteen.
Simo kerttoi että on katsastusasemalla töissä. Kerroin heille että etsin Ali Elkharamia. Olivat kuulemma juuri nähneet Ali Elkharamin, oli jutellut/istunut heidän kanssaan samassa pöydässä, mutta mä en enää löytänyt häntä koko aikana mistään. Kun alkoi illan hitaat, Heikki pyysi minua alussa tanssimaan. Mä sanoin etten osaa, ja Heikki kysyi, osaakos Pekka? Kun nähtiin hänet tanssilattialla yksin tanssimassa. Mä rohkaisin mieleni ja menin uhalla tanssimaan, mutta Heikki ei tullutkaan perässä, ja Pekka alkoi tanssimaan mun kanssa, mutta mä sanoin että teistä kaikista komein oli "Jukka Keskisalo" Heikki. Pekka vei minut Heikin luokse takaisin pöytään. Sitten kun tuli valomerkki, meinattiin kolmestaan lähteä sieltä paikasta ulos. Heikki kysyi että pystyt sä ajaa. Hän itse oli kuskina Pekalle ja Simolle. Sanoin etten ole ottanut juurikaan. Takkini oli jäänyt toiseen naulakkoon, ja Heikki sanoi että täältä kautta saattaa päästä. Karkasin baarin puolelle yksin uudelleen siinä toivossa että näkisin Ali Elkharamim, mutta Vesa Saarikoski olikin alakerran esiintymislavalla nojailemassa, ja sanoi: "Ai sä olet vielä täällä, lähtisitkö jatkoille?" Vesa sanoi että mä saattaisin nähdä Ali Elkharamin, jos lähden takahuoneeseen mukaan. Hän vei minut kabinettiin, jossa LeeWingsit söivät ja joivat iltaevästä. Siellä oli Harri Mansikkamäki, Arto Järvinen, Jani Hölli, ja joku mies, jolla oli pitkät vaaleat hiukset, ja Vesa sanoi että: "Tässä on muuten dingon basisti." Ja mä en uskonut, enkä ottanut todesta. Vesa sanoi että: "Tämä nainen on umpirakastunut Aliin." Ja Harri katsoi minua tarkkaan. Käskivät syödä voileipiä, joissa oli kinkkua ja kasviksia välissä. Sanoin että olen kasvissyöjä, joten en voi ottaa, koska niissä on kinkkua välissä. Arto sanoi että onhan noissa kasviksiakin välissä, mutta Vesa kysyi että voiko niitä edes syödä, jos ne ovat koskeneet lihaa. Se vaalea-pitkähiuksininen mies tarjosi kulhosta Marianne karkkeja, ja sanoi että: "Tässä on kasviksia." Minä nauroin että: "Kasviksia!" Vesa sanoi että: "On, niissä on vain kuoret päällä." Juustosnacksejakin yrittivät tarjota. Ja sitten kun Arto jo toisen kierroksen meinasi tarjota meille samoja voileipiä, niin Vesa sanoi että: "Me ollaan kasvissyöjiä!" Kerroin että olen Siikasalmella töissä, kun kysyivät ammattia, ja sanoin että olen suurtalouskokki, ja laitan päivittäin 60:lle ruokaa, niin Arto kysyi että onko se suurtalouskokki, jos laittaa tuolle määrälle ruokaa, ja ja Jani Hölli hymyili että:" Medium kokki". Vesa pyysi lopuksi hotellihuoneen yöksi, oli kokoajan pidellyt kädestä kiinni. Arto sanoi että : "Se Tiaisen Market, se raiskattiin." Kysyin: "Mistäs toi oli?" Arto vastasi hymyillen: "Se oli Simpauttajasta!" Vesa sanoi että pääset aamupalapöydässä näkemään Ali Elkharamin, jos tulet mun viereen yöksi nukkumaan. Eipä minulla enää ollut vaihtoehtoja. Vesa tarjosi kabinetissa siideriä, ja huomasi että se loppui kesken, kun muut olivat jo juoneet, ja totesi että oluestahan sinä et tykkää. Otti kaksi limpparipulloa käteen, CocaColan, ja Spriden, ja vei minut hissillä hotellihuoneeseen. Kun kerroin jälkikäteen s.postilla Alille, etten päässyt näkemään häntä, niin hän vastasi että: "Voi harmi kyllä tuo juttu, menipäs huonosti ristiin tämä :-S" Myöhemmin talvella 2012 mietin autossa Levoton Tuhkimo laulua, kun olin viemässä Peugeot autoa katsastukseen, ja se tulikin heti samantien autoradiosta pelottavalla tavalla kolmelta eri kanavalta peräjälkeen, kun olin ajelemassa Luperistä Ylämyllyn kautta aina Joensuuhun asti, ja toivoin mielessäni että saisin kuulla tämän laulun radiosta. Outoa että se tuli kolmelta eri kanavalta peräjälkeen, juuri silloin kun toivoin tätä laulua!
Silloin kun Vesa vei minua takahuoneeseen käytävää pitkin pidellen kädestä kiinni, joku poikabändi tuli meitä vastaan. He pysähtyivät ja jotain kysyivät. Sen jälkeen yksi niistä näytti peukkua, ja sanoi: "Jatkakaa te vain siitä!"
It s my name😙 sometimes baby
😄
How cinderella can today, yourcinderella is rain out
Olin 14-vuotias kun menin Dingon konserttiin.....ja täys Fani! Silloin tapahtui jotain erikoista ja tärkeää teenari tytölle, koin ensimmäisen seksuaalisen tunteen; olin niin huumassa että tulin 'märäksi' jos sitä niin voi kutsua.....kiihoituin kuitenkin. Se oli aika heavyä! Silloin en sitä edes ymmärtänyt koska en tiennyt seksistä juuri mitään. Mutta hei, nyt olen 40-kymppinen ja kuuntelen edellennkin Dingoa! Mutta se muutti jotain olleelista mun nuoruudesta ja seksuaalisuudesta...
tässä mä kun näin ville valon ekaa kertaa....
20v ja tää oli kova......
Niin siis 30vuotta sitten :D
Dingo oli nii kun Bon Jovi tuolloin. Yhtäkkiä kuuluisuuteen yhden levyn jälkeen. Ei pahalla mutta kyl Bon Jovi oli parempi (paljon)
Truly awesome!!
I don't understand a word but love this song so much.
Just got introduced to Finnish music by a dear friend of mine and when this song came on I started tearing up because of how great it was. ❤❤
Ihan *****
Paras*