Olen kuullut näistä Varkauden arpajaisista, että luettiin vanhaa Ruotsin lakia eli: "Joka kiihottaa kansaa kruunua tai hänen edustajaansa vastaan menettäköön henkensä ja jos tämä kiihotus johtaa kapinaan, menettäköön henkensä ja omaisuutensa kruunulle. Maakansasta, joka yhtyy kapinaan kruunua tai hänen edustajaansa vastaan otettakoon arvalla joka kymmenes ja menettäköön henkensä". Varkaudessa ei katsottu, että voitiin lukea Venäjän lakia ja Suomen laista ei löytynyt sopivaa pykälää, mutta vanha Ruotsin laki tuntui sopivalta.
Kansainvälinen Hagin sopimus on ollut voimassa ja paperilla 1899 ja päivitetty 1907. Että sodankäynnin säännöt on olleet olemassa. Käytännössä kentällä on omat säännöt. 1918 täällä oli valkoisten ja punaisten lisäksi Saksan ja Venäjän joukkoja ja kaikilla omat säännöt.
@@korpipilotti Suurin ongelma oli siinä, että suojeluskuntalaisilla ei ollut mitään sääntöjä. Varkaudessa esim. huseerasi omatekoinen tsekkiläinen luutnatti Zedtwitz, joka oli ahne kolttosten tekijä. Sen sijaan jonkinlaisen koulutuksen saaneet miehet olivat informoitu sotalakien suhteen. Esim. isäni, joka ll krenatöörirykmentin Jyväskylän pataljoonassa oli saanut 1 kk:n mittaisen koulutuksen. Siellä oli tehty säännöt selviksi. Lueskelin pataljoonan päiväkirjat sota-arkistossa ja esim. ennen Tampereen valtaukseen lähtöä oli luettu Mannerheimin allekirjoittama käsky sotalain noudattamisesta ja uhkaus, että lakien rikkomisesta seuraa ankara rangaistus. Myös pataljoonan komentaja, joka oli Venäjän armeijan kouluttama kaaderiupseeri kapteeni Procopé, näytti pitäneen hyvää huolta säännönmukaisesta sodankäynnistä. Komppanioiden ja joukkueiden johtajat olivat jääkärikoulutuksen saaneita. Pataljoona näytti olleenkin hyvin kurinalainen. Lisäksi auttoi se, että Kivijärven, Viitasaaren, Karstulan ja Pihtiputaan miehistä kootuilla pataljoonalla ei ollut omakohtaisia aiheita kostotoimiin, sillä näissä pitäjissä työväenyhdistykset eivät nousseet aseelliseen kapinaan. Näin ollen ryöstöjä ja murhatöitä ei ollut näillä alueilla. Muutamat aktiiviset miehet hipsivät omia teitään hiljasissa hengin punaisten puolelle sotimaan. Varkaudessa punaiset tekivät sen kardinaalivirheen, että teloittivat panttivangit ennen antautumista ja kosto oli ankara.
Tullu luettua tästäkin ja kyllä se karulle tuntuu kun esim lopussa taloa miettii.Et mitä se kertoisi....
Kiitän 👍
Täällä oli kanssa Leiri, Soskualla, lähellä oli Konnunsuon turvesuo
Olen kuullut näistä Varkauden arpajaisista, että luettiin vanhaa Ruotsin lakia eli: "Joka kiihottaa kansaa kruunua tai hänen edustajaansa vastaan menettäköön henkensä ja jos tämä kiihotus johtaa kapinaan, menettäköön henkensä ja omaisuutensa kruunulle. Maakansasta, joka yhtyy kapinaan kruunua tai hänen edustajaansa vastaan otettakoon arvalla joka kymmenes ja menettäköön henkensä". Varkaudessa ei katsottu, että voitiin lukea Venäjän lakia ja Suomen laista ei löytynyt sopivaa pykälää, mutta vanha Ruotsin laki tuntui sopivalta.
Kansainvälinen Hagin sopimus on ollut voimassa ja paperilla 1899 ja päivitetty 1907. Että sodankäynnin säännöt on olleet olemassa. Käytännössä kentällä on omat säännöt. 1918 täällä oli valkoisten ja punaisten lisäksi Saksan ja Venäjän joukkoja ja kaikilla omat säännöt.
@@korpipilotti Suurin ongelma oli siinä, että suojeluskuntalaisilla ei ollut mitään sääntöjä. Varkaudessa esim. huseerasi omatekoinen tsekkiläinen luutnatti Zedtwitz, joka oli ahne kolttosten tekijä. Sen sijaan jonkinlaisen koulutuksen saaneet miehet olivat informoitu sotalakien suhteen. Esim. isäni, joka ll krenatöörirykmentin Jyväskylän pataljoonassa oli saanut 1 kk:n mittaisen koulutuksen. Siellä oli tehty säännöt selviksi. Lueskelin pataljoonan päiväkirjat sota-arkistossa ja esim. ennen Tampereen valtaukseen lähtöä oli luettu Mannerheimin allekirjoittama käsky sotalain noudattamisesta ja uhkaus, että lakien rikkomisesta seuraa ankara rangaistus. Myös pataljoonan komentaja, joka oli Venäjän armeijan kouluttama kaaderiupseeri kapteeni Procopé, näytti pitäneen hyvää huolta säännönmukaisesta sodankäynnistä. Komppanioiden ja joukkueiden johtajat olivat jääkärikoulutuksen saaneita. Pataljoona näytti olleenkin hyvin kurinalainen. Lisäksi auttoi se, että Kivijärven, Viitasaaren, Karstulan ja Pihtiputaan miehistä kootuilla pataljoonalla ei ollut omakohtaisia aiheita kostotoimiin, sillä näissä pitäjissä työväenyhdistykset eivät nousseet aseelliseen kapinaan. Näin ollen ryöstöjä ja murhatöitä ei ollut näillä alueilla. Muutamat aktiiviset miehet hipsivät omia teitään hiljasissa hengin punaisten puolelle sotimaan. Varkaudessa punaiset tekivät sen kardinaalivirheen, että teloittivat panttivangit ennen antautumista ja kosto oli ankara.