Juha Hurme kirjoittaa kirjassaan "Niemi" seuraavasti: Niemen elämä, kulttuurielämä ja myös musiikkielämä sai ainutlaatuisen lisäbuustin, kun Luoteis-Intiasta kansainvaellusten ja sekasorron pyörteistä liikkeelle lähtenyt romaniheimo ehti 1500-luvun lopulla Niemelle Balkanin, Keski-Euroopan ja Ruotsin kautta vaeltaen. Romanit levittäytyivät sadassa vuodessa koko Niemen alueelle ja elivät kekseliäissä vaihdantasuhteissa perusniemeläisten kanssa. Hevosbusiness, eläintohtorointi, kuoharinhommat, tinaaminen, povaaminen, musisointi ja käsityöt antoivat elannon. Laulu "Liinaharja hevonen ja liputtomat suittet" on myöhempien vuosisatojen muokkaamaa sävelrunoutta, mutta sen musiikin rakenteissa on jäänteitä kaukoaikojen kaukomailta. Mollisävelen kulku säeparin lopukkeissa kurvailee ja liirailee itämaisin tehokeinoin, intialaisin ja persialaisin maustein. Esittämistapa eroaa jyrkästi valkolaisten normikulttuurista. Lohduton sävelmä vetäistään ainakin puolet hitaammin kuin niemeläisillä on tapana laulaa.
opettele hyvä mies ite laulamaan ja puhu sitte erno....mustalais laulut vejetään puhtaalla syvämmellä eikä ne oo mitää taiteellisia rimputuksia...kyllähän meijjän antti vetää mustalais laulun aika hienosti pyrkikää muut samaan eläkä oloko nii kateellisia...
kyllähän se on niin että kuusamon miehet ne on ainuvia jotka laulaa laulun kun laulun oikeilla sanoilla siinä saa moni yritää ja ne osaa joikata niinkö pitää 10 sulle ana
Hyvä serkku... Hyvin tulee.. laula nyt enemmän näitä vanhanajan lauluja.. ei näitä enää oikein kuule edes enää.
Älä hyvä Erno puhu höpöjä Antti laulaa kaaleen laulun kuin mustalaismiehen pitääkin
Juha Hurme kirjoittaa kirjassaan "Niemi" seuraavasti:
Niemen elämä, kulttuurielämä ja myös musiikkielämä sai ainutlaatuisen lisäbuustin, kun Luoteis-Intiasta kansainvaellusten ja sekasorron pyörteistä liikkeelle lähtenyt romaniheimo ehti 1500-luvun lopulla Niemelle Balkanin, Keski-Euroopan ja Ruotsin kautta vaeltaen. Romanit levittäytyivät sadassa vuodessa koko Niemen alueelle ja elivät kekseliäissä vaihdantasuhteissa perusniemeläisten kanssa. Hevosbusiness, eläintohtorointi, kuoharinhommat, tinaaminen, povaaminen, musisointi ja käsityöt antoivat elannon. Laulu "Liinaharja hevonen ja liputtomat suittet" on myöhempien vuosisatojen muokkaamaa sävelrunoutta, mutta sen musiikin rakenteissa on jäänteitä kaukoaikojen kaukomailta.
Mollisävelen kulku säeparin lopukkeissa kurvailee ja liirailee itämaisin tehokeinoin, intialaisin ja persialaisin maustein. Esittämistapa eroaa jyrkästi valkolaisten normikulttuurista. Lohduton sävelmä vetäistään ainakin puolet hitaammin kuin niemeläisillä on tapana laulaa.
Anttia onkin mukava kuunella, laita lisää
hienosti vetää
Antti onki hienoo nimi.. näin karjalassa
Jätkää on päivää voi voi
opettele hyvä mies ite laulamaan ja puhu sitte erno....mustalais laulut vejetään puhtaalla syvämmellä eikä ne oo mitää taiteellisia rimputuksia...kyllähän meijjän antti vetää mustalais laulun aika hienosti pyrkikää muut samaan eläkä oloko nii kateellisia...
hyvin tulee hajaa
Komiasti tulee
Ei niitä oo muita ko antti
kyllähän se on niin että kuusamon miehet ne on ainuvia jotka laulaa laulun kun laulun oikeilla sanoilla siinä saa moni yritää ja ne osaa joikata niinkö pitää 10 sulle ana
mies taitaa olla aika päissään
onko tää laulua vai räppii. Kunpikaan ei onnistu.