Johdot mihinkään sula oli virtaa minkä verran tahansa ennen sulaketta. Sulake on johdon suoja eikä muuta. Toinen juttu on että aggrin teho putoo nollaan kun kuormitetaan. Magnetointi romahtaa ylikuormassa ja mitään ei tapahdu. Ei virtaa, ei jännitettä. Jonkut aggrit menee niin jumiin että kuorma pitää saada ihan nolliin että nousee uudestaan. Mitään johtoja ei siis saa sulamaan. Ihan tuubaa koko oikosulkuvirran miettiminen
Sulakkeissa on varmaan myös eroja. Jos laittaa vanhanaikaisen hitaan tulppasulakkeen niin mutuilisin, että vaatii aivan eri oikosulkuvirrat kuin nykyaikainen sulake? Tollainen alijännitekatkaisu kuulostaisi järkevältä, ihme jos sellaisia ei aggrekaateissa ole jo. Onko tosta tietoa miten sulakkeen katkaisuaika riippuu oikosulkuvirrasta? Edit: tossahan tulikin loppupuolella tarkemmin sulakkeista.
On siitä tietoa. Erilaisten sulakkeiden ja johdonsuojien käytöksestä riippuen virrasta on sellaisia datalehtiä joissa on käppyröitä. Ihmisen tekemiä ne on kaikki.
Suoraan agrikaatista oikosulkuvirtamittaus voi olla vähän niin ja näin, koska mittaa generaattorin impedanssia, ei verkon impedanssia, ja pienitehoisemmassa voi olla vähäisempi impedanssi.
Joo testeri mittaa oikosulkuvirran sillä olettamalla että todellinen oikosulun kuormitustilanne ei aiheuta verkon syöttökyvyn romahtamista. Generaattori ei kykene tuottamaan merkittävästi nimellisvirtaansa suurempia virtoja. Johdonsuojien tehtävä on suojata kiinteitä asennuksia ylivirralta mutta joku 6kW 3-vaiheaggrekaatti ei edes pysty syöttämään yli 10A virtoja ennenkuin jännitevahti liipaisee syötön poikki. Ylivirtasuojaus toteutuu silläkin.
Ihan järjellä selitettävä juttu toi oikosulkuvirta.Asiaa puhut.Sähkömies kun tarvittavat asennukset tekee virran syöttöön aggregaatilta talonverkkoon,saattaa ottaa asian puheeksi jos vähänkin järki luistaa.Töpselin kautta suoraan syöttö ehdottomasti kielletty.
Itsellä ei paljon kokemusta agregaateista, oma kiinalainen muutaman kympin 600w vekotin piti kolmen talouden pakastimet jäässä muutaman päivän säkökatkon ajan, mutta nyt ei enää tee sähköä vaikka moottori pyörii, missä lie vika. Armeijassa 35v sitten piti kytkeä 200kw agregaatti valtakunnan verkon rinnalle, kytkeminen oikealla hetkellä/taajuudella hieman jänskätti, ettei Valmetin kone potkaise vastaan😂 Lieneekö vanhaan hyvään aikaan agregaatit ollut parempia laukomaan sulakkeita, jos niissä on ollut isot vauhtipyörät?
Juuri näin. Tuo ”mahdollinen oikosulkuvirta” eli ”prosperctive sport circuit (current)” PSC mitataan Flukessa lähettämällä pieni lyhyt virtapurske ja laskee siitä virtapiirin impedanssin (Z) ja mittaa samalla jännitteen. Näistä se laskee oikosulkuvirran I=U/Z. Tuo pienempi Einhell mainostaa siinä olevan tehokkaan jännitteensäätimen. Kipor kertoo että jännite on 230V +/- 5%. Oikosulussahan jännite laskee, joten nopeampi jännitteensäädin todellakin antaakseen paremman virran - mutta vain mittarille. Aggregaatilla talon sähkön syöttäminen edellyttää valtuutettua asentajaa. Täältä löytyy ohjeet: www.sahkoturva.info/oikopolut/sahkoa_monessa_muodossa/fi_fi/sahkoa_aggregaatista/
Digitaalisen aggregaatin käytös olisi kiinnostava tietää, kun ne väittävät se puhtaammaksi herkille laitteille. Hitsejä ajatellen virtapiikeistä ei ole haittaa kun ne sytyttäessä pyrkii haukkaamaan liikaa.
Ei muuta muistetavaa kun muistaa kääntää päävirta katkaisimen pois päältä, hyvin on aina menny sähkökatkot ohi agrekaatilla, samat pensatkin on toiminnu vuosien jälkeen...
Kuulostaa pelottavalta. Eli siis syötettäisiin taloon jollain teurastusjohdolla sähköä aggregaatista kunhan vaan pääkytkin on alhaalla. Ei, ei näin. Kenelläkään ei ole lisenssiä tehdä moista ja ottaa älytöntä riskiä toisten puolesta. Kiinteistösähköä ei voi syöttää varavoimalla ellei ole verkonvaihtokytkintä tai rankemmassa mallissa teoriassa vedetty fyysisesti saapuvaa puistokaapelia irti.
Kiinteissä asennuksissa ymmärtääkseni vikavirtasuojaus antaa paljon oikosulkuvirrassa anteeksi. Kai näissä aggregaattivirityksissäkin sellainen tulisi ottaa huomioon? Käytännössä etenkin halpojen generaattorien johdonsuojat on kyllä mitoitettu niin, että moottori sammuu (tai syttyy palamaan) ylikuormitukseen ennen kuin johdonsuoja laukeaa, eli millään tavalla turvallisena parempaakaan generaattoria ei kannata pitää.
Vikavirtasuojat auttaa kyllä rajoittamaan kosketusjännitteiden nousua vaaralliseksi, mutta ylikuormitukseen L-N välillä ne eivät reagoi, vain maavuotoihin, kuten videollakin mainittiin on molemmat nuokin aggregaatit 230V puolella kelluvia eli PE ei ole kiinni kummassakaan kuumassa karvassa. Vikavirtasuojaus talon sähköverkon syöttämisessä ei likikään aina ole käytännössä mahdollista koska etenkään hiemankaan vanhemmissa taloissa joissa ei ole tehty sähkösaneerausta viimeisen noin 30v aikana on käytössä usein osin tai kokonaanTN-C -järjestelmä eli verkossa ei ole erillistä suojajohdinta (PE) vaan käytetään yhdistetty nolla ja PE-johdinta (PEN) ja tämä estää vikavirtasuojan käytön täysin. Tässä meilläkin on talon sähköistykset osittain saneeraamatta ja osa ryhmistä on vielä nollattuja. Aikanaan sentään kaikki maadoittamattomat pistorasiat hukattiin ja silloin niihin osiin taloa tuli erilliset kevit keskukselta asti jossa tosin menevät sitten samaan kiskoon. Vielä. Generaattorisyötössä yksi mahdollisen suojalaite olisi myös alijännitelaukaisu, kun kyllä sen geniksen jännitteet ison vian sattuessa putoaa tymäkästi.
Hiukan hirvittää puheet "kiinteistön" syötöstä aggregaatilla. Ylipäätään en syöttäis kiinteistön kiinteisiin sähköverkkoihin mitään aggregaatilla ilman että sähköasentaja ja sähkölaitos on mahdollisen kytkennän siunannut. Itse syötän poikkeustilanteissa vain laitteita jotka saa täysin eristettyä valtakunnan verkosta. Taitaa olla muutenkin laitonta syöttää kiinteesern verkkoon sähköä ilman että sähköyhtiö on sille antanut luvan. Tämä vain huomiona maallikoille kuten minä itsekin jos terminologia ei ole täysin selvää.
Hyvin samaa mieltä, videolla taisonkin esittää välttämättömien kuormien syöttöä mahdollisimman lyhyillä roikilla. Omien genisten liittäminen talon sähköihin ilman siihen tarkoitettuja verkonvaihtokytkimiä on hassrdia. Genishommissa kannattaakin kääntyä ammattilaisten puoleen.
@@jarikinnunen1718 Eikös tämä ongelma tai "haaste" ole aika laajalti levinnyt ympäri maailman? Niinhän ne ottavat Suomessakin yleisesti, ja tällä on jo ihan merkitystä jopa valtakunnan sähkötaseeseen kirkkaina päivinä.
@@jarikinnunen1718 No mutta sehän on eri asia. Jos ottavat "maksusta" paneelisähköä vastaan niin se voi tarkoittaa että siitä saa rahaa. Jos taas ottavat "maksun" paneelisähköstä niin sitten ne vaativat rahaa. Tarkkana nyt. Ainakin tällä tarkkuudella jossa ottivat "vataan". Suomessahan toki ylijäämän myynnin provisio on lakisääteisesti erittäin pieni ja siirrosta ei voi toiseen suuntaan veloittaa(tietenkään koska touhu on sähkötaseen puolesta pelkkää voittoa sähkönsiirtofirmalle). Toki jos laskee pörssihinnan myydylle sähkölle, niin siinä tapauksessahan on vaarana että perittäisiin miinushinnasta rahaa. Eiköhän tämä riski kannata huomioida siten, että kun hankkii järjestelmän huolehtii siitä että jouleakaan ei lähde miinushinnalla verkkoon. Helppoa. Australian sähköverkko ja energiajärjestelmä on toki korviaan myöten pissassa monesta muusta syystä mutta se on jo politiikkaa enkä mene tässä siihen. Suomessa tilanne ei ole vielä yhtä paha mutta saattaa pian olla.
Noin 30kVA on omakotitalon sähkön tarve. Voi jäädä hiukan allekin, jos ei ole lämmityksen tarvetta. Sellaisen diesel-koneen kun laittaa, niin pitäis riittää.
Tässä meillä 3x25A liittymän kanssa tehon puolesta piisais 5kVA helposti. Mutta joka rasiassa ei taitaisi oikosulkuvirrat täyttyä sillä 30kVA koneellakaan.
@@AnttiHara Ei ne paljon sen suurempia ole nuo maatilojen varavoimakoneetkaan. Eikä niissä ole yleensä muuta kuin yliheittokytkin erottamaan rakennus valtakunnanverkosta. Ja silleenhän se ok-talon varavoima pitää erottaa, jos tarkoitus on koko talo pitää sähköissä.
@@romppaukko Itselläkin odottaa uudessa mittauskeskuksessa verkonvaihtokytkin ja 32A kojevastake kyljessä. Fiilis on kyllä sellainen että monilla tiloilla ne genikset on oikiastaan liian pieniä ja homma pelaa todennäköisyyksillä, eihän se kovin todennäköistä ole että se ääriharvinainen vikatilanne tulisi juuri geniskäytön aikana, ei se silti tarkoita että laukaisuehdot kaikissa ryhmissä täyttyisi. Paljon lähempänä ollaan kuitenkin kuin jos jotain asuinkiinteistöä ajetaan jollain muutaman kVA geniksellä.
Luulin tosiaan että meillä ihan normaalit sulakkeet. Meillä täällä kotona siis 3x50A. Onneksi ei kuitenkaan sähköä meillä sen eneenpää mene sähköä nykypäivänä. Ainakaan sähkökatkojen aikaan.
En kyllä ymmärrä "yhtään" mutta juu. Kun menin hakemaan sulakkeita niin eipä sellasia saanut tuosta rautakaupalta, silloin päätin että en hae enää mitään sähkö juttuja. Kuulemma heillä loppuu myynnissä olevat sulakkeet oliko 25 vai 35. Eivätkään osanneet mulle kertoa mistä mä saan varasulakkeita. Mutta kyllä meillä jatkojohdot jatkossakin risteilee ympäri kämppää pitkien sähkökatkojen ajan. Mutta kyllä kiva tietoisku taas. Mutta eipä yöksi jätetä paukuttamaan tuohon pihaan.
@@AnttiHaraOlen ollut siinä uskossa, että olisi 2 kW, vilkaisin äsken, niin koneen kyljessä kyltti 1,6kW. 7A. Riittää pakastimiin, valovirtavesipumppuun ja muutamaan led lamppuun, mutta sammuttaa itsensä, jos kytkee jotakin lisää.
@@AnttiHaraKyltissä mainitaan 1,6 kW, en sitten muuta osaa sanoa, kuitenkin kokoluokaltaan kyseessä on ns. salkkuagrekaatti. Luotettava peli, vuosia oli käyttämättä, nyt kun syksyllä tarvittiin, niin muutama nykäisy ja käynnissä oli.
![[72h] Tokmannin Bensiinit - Keräilyvirheen korjaaminen](/img/1.gif)
Pelkkää asiaa...👍👍👍
Hyvä video 👍
Linkkaan tämän jokaiselle jolle joutuu näitä asioita selittään puhelimessa.
Johdot mihinkään sula oli virtaa minkä verran tahansa ennen sulaketta. Sulake on johdon suoja eikä muuta. Toinen juttu on että aggrin teho putoo nollaan kun kuormitetaan. Magnetointi romahtaa ylikuormassa ja mitään ei tapahdu. Ei virtaa, ei jännitettä. Jonkut aggrit menee niin jumiin että kuorma pitää saada ihan nolliin että nousee uudestaan. Mitään johtoja ei siis saa sulamaan. Ihan tuubaa koko oikosulkuvirran miettiminen
Yksinkertaisesti tärkeä asia selitetty.
Sulakkeissa on varmaan myös eroja. Jos laittaa vanhanaikaisen hitaan tulppasulakkeen niin mutuilisin, että vaatii aivan eri oikosulkuvirrat kuin nykyaikainen sulake?
Tollainen alijännitekatkaisu kuulostaisi järkevältä, ihme jos sellaisia ei aggrekaateissa ole jo.
Onko tosta tietoa miten sulakkeen katkaisuaika riippuu oikosulkuvirrasta?
Edit: tossahan tulikin loppupuolella tarkemmin sulakkeista.
On siitä tietoa. Erilaisten sulakkeiden ja johdonsuojien käytöksestä riippuen virrasta on sellaisia datalehtiä joissa on käppyröitä. Ihmisen tekemiä ne on kaikki.
Suoraan agrikaatista oikosulkuvirtamittaus voi olla vähän niin ja näin, koska mittaa generaattorin impedanssia, ei verkon impedanssia, ja pienitehoisemmassa voi olla vähäisempi impedanssi.
Njoo, saisi varmaan vertailukelpoisemmat luvut kun kiskaisisi vaikka 50m roikan väliin.
Joo testeri mittaa oikosulkuvirran sillä olettamalla että todellinen oikosulun kuormitustilanne ei aiheuta verkon syöttökyvyn romahtamista. Generaattori ei kykene tuottamaan merkittävästi nimellisvirtaansa suurempia virtoja. Johdonsuojien tehtävä on suojata kiinteitä asennuksia ylivirralta mutta joku 6kW 3-vaiheaggrekaatti ei edes pysty syöttämään yli 10A virtoja ennenkuin jännitevahti liipaisee syötön poikki. Ylivirtasuojaus toteutuu silläkin.
Ihan järjellä selitettävä juttu toi oikosulkuvirta.Asiaa puhut.Sähkömies kun tarvittavat asennukset tekee virran syöttöön aggregaatilta talonverkkoon,saattaa ottaa asian puheeksi jos vähänkin järki luistaa.Töpselin kautta suoraan syöttö ehdottomasti kielletty.
Itsellä ei paljon kokemusta agregaateista, oma kiinalainen muutaman kympin 600w vekotin piti kolmen talouden pakastimet jäässä muutaman päivän säkökatkon ajan, mutta nyt ei enää tee sähköä vaikka moottori pyörii, missä lie vika. Armeijassa 35v sitten piti kytkeä 200kw agregaatti valtakunnan verkon rinnalle, kytkeminen oikealla hetkellä/taajuudella hieman jänskätti, ettei Valmetin kone potkaise vastaan😂 Lieneekö vanhaan hyvään aikaan agregaatit ollut parempia laukomaan sulakkeita, jos niissä on ollut isot vauhtipyörät?
Agrikaatin jännitesäätö nostaa jännitettä mittaustapahtuman aikana - siitä johtunee "yli iso" oikosulkuvirta?
Juuri näin. Tuo ”mahdollinen oikosulkuvirta” eli ”prosperctive sport circuit (current)” PSC mitataan Flukessa lähettämällä pieni lyhyt virtapurske ja laskee siitä virtapiirin impedanssin (Z) ja mittaa samalla jännitteen. Näistä se laskee oikosulkuvirran I=U/Z. Tuo pienempi Einhell mainostaa siinä olevan tehokkaan jännitteensäätimen. Kipor kertoo että jännite on 230V +/- 5%. Oikosulussahan jännite laskee, joten nopeampi jännitteensäädin todellakin antaakseen paremman virran - mutta vain mittarille.
Aggregaatilla talon sähkön syöttäminen edellyttää valtuutettua asentajaa. Täältä löytyy ohjeet: www.sahkoturva.info/oikopolut/sahkoa_monessa_muodossa/fi_fi/sahkoa_aggregaatista/
Pitänee jossainkohden tehdä tarkempaa mittausjärjestelyä ja iskeä skooppi rinnalle, mutta jos keväämmällä.
Digitaalisen aggregaatin käytös olisi kiinnostava tietää, kun ne väittävät se puhtaammaksi herkille laitteille. Hitsejä ajatellen virtapiikeistä ei ole haittaa kun ne sytyttäessä pyrkii haukkaamaan liikaa.
Ei muuta muistetavaa kun muistaa kääntää päävirta katkaisimen pois päältä, hyvin on aina menny sähkökatkot ohi agrekaatilla, samat pensatkin on toiminnu vuosien jälkeen...
Kuulostaa pelottavalta. Eli siis syötettäisiin taloon jollain teurastusjohdolla sähköä aggregaatista kunhan vaan pääkytkin on alhaalla. Ei, ei näin. Kenelläkään ei ole lisenssiä tehdä moista ja ottaa älytöntä riskiä toisten puolesta. Kiinteistösähköä ei voi syöttää varavoimalla ellei ole verkonvaihtokytkintä tai rankemmassa mallissa teoriassa vedetty fyysisesti saapuvaa puistokaapelia irti.
Hyvä herätys.
Tarkoitus tosiaan oli herätellä, ei niinkään lyödä valmiita vastauksia eteen.
Kiinteissä asennuksissa ymmärtääkseni vikavirtasuojaus antaa paljon oikosulkuvirrassa anteeksi. Kai näissä aggregaattivirityksissäkin sellainen tulisi ottaa huomioon? Käytännössä etenkin halpojen generaattorien johdonsuojat on kyllä mitoitettu niin, että moottori sammuu (tai syttyy palamaan) ylikuormitukseen ennen kuin johdonsuoja laukeaa, eli millään tavalla turvallisena parempaakaan generaattoria ei kannata pitää.
Vikavirtasuojat auttaa kyllä rajoittamaan kosketusjännitteiden nousua vaaralliseksi, mutta ylikuormitukseen L-N välillä ne eivät reagoi, vain maavuotoihin, kuten videollakin mainittiin on molemmat nuokin aggregaatit 230V puolella kelluvia eli PE ei ole kiinni kummassakaan kuumassa karvassa. Vikavirtasuojaus talon sähköverkon syöttämisessä ei likikään aina ole käytännössä mahdollista koska etenkään hiemankaan vanhemmissa taloissa joissa ei ole tehty sähkösaneerausta viimeisen noin 30v aikana on käytössä usein osin tai kokonaanTN-C -järjestelmä eli verkossa ei ole erillistä suojajohdinta (PE) vaan käytetään yhdistetty nolla ja PE-johdinta (PEN) ja tämä estää vikavirtasuojan käytön täysin. Tässä meilläkin on talon sähköistykset osittain saneeraamatta ja osa ryhmistä on vielä nollattuja. Aikanaan sentään kaikki maadoittamattomat pistorasiat hukattiin ja silloin niihin osiin taloa tuli erilliset kevit keskukselta asti jossa tosin menevät sitten samaan kiskoon. Vielä. Generaattorisyötössä yksi mahdollisen suojalaite olisi myös alijännitelaukaisu, kun kyllä sen geniksen jännitteet ison vian sattuessa putoaa tymäkästi.
@@AnttiHara Mutta jos laite ei ole maadoitettu niin ei siitä sähköiskuakaan saa maata vasten.
Hiukan hirvittää puheet "kiinteistön" syötöstä aggregaatilla. Ylipäätään en syöttäis kiinteistön kiinteisiin sähköverkkoihin mitään aggregaatilla ilman että sähköasentaja ja sähkölaitos on mahdollisen kytkennän siunannut. Itse syötän poikkeustilanteissa vain laitteita jotka saa täysin eristettyä valtakunnan verkosta. Taitaa olla muutenkin laitonta syöttää kiinteesern verkkoon sähköä ilman että sähköyhtiö on sille antanut luvan. Tämä vain huomiona maallikoille kuten minä itsekin jos terminologia ei ole täysin selvää.
Hyvin samaa mieltä, videolla taisonkin esittää välttämättömien kuormien syöttöä mahdollisimman lyhyillä roikilla. Omien genisten liittäminen talon sähköihin ilman siihen tarkoitettuja verkonvaihtokytkimiä on hassrdia. Genishommissa kannattaakin kääntyä ammattilaisten puoleen.
Australiassa tuli ongelma kun sähköyhtiö otti maksusta panelisähköä vataan.
@@jarikinnunen1718 Eikös tämä ongelma tai "haaste" ole aika laajalti levinnyt ympäri maailman? Niinhän ne ottavat Suomessakin yleisesti, ja tällä on jo ihan merkitystä jopa valtakunnan sähkötaseeseen kirkkaina päivinä.
@@ffffffff-vv7yp Ei kun ne vaatii maksun kun tarjoaa verkkoon sähköä.
@@jarikinnunen1718 No mutta sehän on eri asia. Jos ottavat "maksusta" paneelisähköä vastaan niin se voi tarkoittaa että siitä saa rahaa. Jos taas ottavat "maksun" paneelisähköstä niin sitten ne vaativat rahaa. Tarkkana nyt. Ainakin tällä tarkkuudella jossa ottivat "vataan".
Suomessahan toki ylijäämän myynnin provisio on lakisääteisesti erittäin pieni ja siirrosta ei voi toiseen suuntaan veloittaa(tietenkään koska touhu on sähkötaseen puolesta pelkkää voittoa sähkönsiirtofirmalle). Toki jos laskee pörssihinnan myydylle sähkölle, niin siinä tapauksessahan on vaarana että perittäisiin miinushinnasta rahaa. Eiköhän tämä riski kannata huomioida siten, että kun hankkii järjestelmän huolehtii siitä että jouleakaan ei lähde miinushinnalla verkkoon. Helppoa.
Australian sähköverkko ja energiajärjestelmä on toki korviaan myöten pissassa monesta muusta syystä mutta se on jo politiikkaa enkä mene tässä siihen. Suomessa tilanne ei ole vielä yhtä paha mutta saattaa pian olla.
Noin 30kVA on omakotitalon sähkön tarve. Voi jäädä hiukan allekin, jos ei ole lämmityksen tarvetta. Sellaisen diesel-koneen kun laittaa, niin pitäis riittää.
Tässä meillä 3x25A liittymän kanssa tehon puolesta piisais 5kVA helposti. Mutta joka rasiassa ei taitaisi oikosulkuvirrat täyttyä sillä 30kVA koneellakaan.
@@AnttiHara Ei ne paljon sen suurempia ole nuo maatilojen varavoimakoneetkaan. Eikä niissä ole yleensä muuta kuin yliheittokytkin erottamaan rakennus valtakunnanverkosta. Ja silleenhän se ok-talon varavoima pitää erottaa, jos tarkoitus on koko talo pitää sähköissä.
@@romppaukko Itselläkin odottaa uudessa mittauskeskuksessa verkonvaihtokytkin ja 32A kojevastake kyljessä. Fiilis on kyllä sellainen että monilla tiloilla ne genikset on oikiastaan liian pieniä ja homma pelaa todennäköisyyksillä, eihän se kovin todennäköistä ole että se ääriharvinainen vikatilanne tulisi juuri geniskäytön aikana, ei se silti tarkoita että laukaisuehdot kaikissa ryhmissä täyttyisi. Paljon lähempänä ollaan kuitenkin kuin jos jotain asuinkiinteistöä ajetaan jollain muutaman kVA geniksellä.
Luulin tosiaan että meillä ihan normaalit sulakkeet. Meillä täällä kotona siis 3x50A.
Onneksi ei kuitenkaan sähköä meillä sen eneenpää mene sähköä nykypäivänä.
Ainakaan sähkökatkojen aikaan.
Yhtiöstä riippuen isoilla sulakkeilla voi olla lalliit kuukausimaksut. Ja ei 50S sen erikoisempi sulake ole
En kyllä ymmärrä "yhtään" mutta juu.
Kun menin hakemaan sulakkeita niin eipä sellasia saanut tuosta rautakaupalta, silloin päätin että en hae enää mitään sähkö juttuja. Kuulemma heillä loppuu myynnissä olevat sulakkeet oliko 25 vai 35.
Eivätkään osanneet mulle kertoa mistä mä saan varasulakkeita.
Mutta kyllä meillä jatkojohdot jatkossakin risteilee ympäri kämppää pitkien sähkökatkojen ajan. Mutta kyllä kiva tietoisku taas.
Mutta eipä yöksi jätetä paukuttamaan tuohon pihaan.
Riippuu paljon agrekaatista, mutta ainakin Honda 20i sammuu heti, jos tulee vähänkin ylikuormaa, oikosulusta puhumattakaan.
Eikös se ole 2kVA:n invertteriaggre?
Eikös se ole 2kVA:n invertteriaggre?
@@AnttiHaraOlen ollut siinä uskossa, että olisi 2 kW, vilkaisin äsken, niin koneen kyljessä kyltti 1,6kW. 7A. Riittää pakastimiin, valovirtavesipumppuun ja muutamaan led lamppuun, mutta sammuttaa itsensä, jos kytkee jotakin lisää.
@k3dycxeu kVA ja kW on hieman eri asia, olikohan tuo Honda jopa 2000VA ja 1600W.
@@AnttiHaraKyltissä mainitaan 1,6 kW, en sitten muuta osaa sanoa, kuitenkin kokoluokaltaan kyseessä on ns. salkkuagrekaatti. Luotettava peli, vuosia oli käyttämättä, nyt kun syksyllä tarvittiin, niin muutama nykäisy ja käynnissä oli.