Hei kiitos! Näin puiden ystävänä tämä oli varsin ilahduttava video. Videon lopussa hyvästelemäsi puu ei toivottavasti tule vielä lähtemään kymmeniin vuosiin. Nimittäin kuollessaan se on todella tärkeä muulle luonnolle. Pentti Linkola sanoi yhdessä dokkarissa, että elävillä puilla ei ole virkaa muulle luonnolle, eli vasta kuollessaan ja lahotessaan puu todella alkaa rikastuttamaan muuta ekosysteemiä. Joten sinuna en kovin pitkään tammen kuolemaa harmittelisi. Ainoastaan jos joku tyhmyyttään kyseisen luonnon aarreaitan kaataa ja vie pois, niin on syytä surulle ja hyvästelyille. Suomen luonnossa on käsittämätön määrä lajeja, tietääkseni ainakin 5000, jotka tarvitsevat kuolleita lahoavia puita.
@@jpepa tosi hyvä näkökulma, kuollessanhan niistä tosiaan tulee asuinympäristö monelle eliölle. Valitettavasti puu on tuossa puistossa ihan lasten leikkikentän kupeessa ja olen melko varma että joku kokee sen vasralliseksi ja jo ulkonäkönsä vuoksi se siitä halutaan piakkoin pois. Lyhytnäköistä ja typerää.
@@tammenkoti nyt on vedessä likoamassa puoli ämpärillistä terhoja. Miksi muuten niitä liotetaan 12-24h? Entä liotuksen jälkeen, kuinka pian ne täytyy kylvää?
@@jpepa joskus ovat aika kuivia niin liottamalla itävyyst vielä paranee. Ei ole välttämätöntä, jos on ollut kosteassa maassa. Jos säilyttää viileässä ja hieman kosteassa (kuten tuossa Erityisterhoissa pussissa jääkaapissa) niin kylvöllä ei ole kiire. Huoneilmassa kuivavat ja kuolevat. Mitä nopeammin kylvää sen parempi, mutta itsellänikin on tuolla pihalla jo viikon terhot sangossa odottaneet sissikylvöä.
Mukava video. Olen kerännyt joka syksy terhoja muoviämpärillisen ja kylvänyt ne mökille Pohjois-Savoon. Metsän pohja, minne olen niitä viskellyt, on taimia täynnä. Isoin tammi minkä olen terhosta ensin kasvattanut taimeksi ja sitten istuttanut maahan on nykyään noin viiden metrin-kuuden metrin korkuinen. Aikaa tuohon kokoon on mennyt reilut 10 vuotta. Minä olen ollut siinä uskossa, että sellaiset vaalean ruskeat terhot ovat kypsiä ja että vihreät eivät vielä itäisi. Mukava tietää, että asia ei näin kuitenkaan ole.
Puissa ollessaan vihreät voivat olla raakoja, mutta pudottuaan maahan ovat valmiita. Kuulostaa upealta projektilta! Toivotaan että saisit sinne komean tammimetsän!
Itse olen päätynyt tuohon terhojen seulontaan uppoaviin ja kelluviin. Tällä on päässyt noin 90 % itävyyteen ulkona. Jos tammen haluaa tiettyyn paikkaan, niin voi istuttaa syksyllä vaikkapa 10 terhoa neliömetrille ja harventaa taimia myöhemmin sen mukaan mikä vaikuttaa kasvavan vahvimmin. Muut taimet voi halutessaan siirtoistuttaa toisaalle. Jos haluaa tammentaimen menestyvän pihalla mahdollisimman hyvin, niin kannattaa suojata se nuorena tubex ventex -runkosuojalla tai vastaavalla. Runkosuoja on kehitetty optimoimaan kasvuolosuhteet ja niitä löytyy eri mittaisia. Itse ostin mökille Mikkelin korkeudelle taimien suojaksi joitakin putkia, koska kauriit söivät talvisin niiden latvoja. Putki estää kauriita ja jäniksiä pääsemästä käsiksi taimen latvoihin ja runkoon ja kasvettuaan ulos putkesta taimi on jo niin iso, ettei kauris mieluusti syö niin korkealta. Ennen kaikkea yllätti kuinka paljon putki edisti nuoren taimen kasvua luomalla kasvihuonemaiset olosuhteet sisällä olevalle taimelle. Esimerkiksi noin 4 vuotias ja 90 cm taimi kasvoi ulos keväällä asennetusta 180 cm kasvatusputkesta jo saman kesän aikana. Nuorellakin tammella on juurissa potkua, kunhan olosuhteet ovat suotuisat. Nyt kasvuvauhti on hiipunut ja varsi kasvaa paksuutta. Putkia löytyy eri pituisina 30 cm välein 90 cm putkista tuohon 180 cm putkeen asti ja maksaa muutaman euron kappaleelta. Tammien pienviljelijälle halpoja suojia, kun kyse yksittäisistä tai joistakin kymmenistä tammista. Parasta on ollut se, että niiden avulla on säästynyt siltä mielipahalta minkä syödyt tai paleltuneet pikkutaimet keväisin aiheuttivat. Putkia saa esim. Uittokalustolta.
Erinomaisia vinkkejä. Uskomaton kasvutahti tuo! Ilman muuta kannattaa noihin panostaa, jos yhtään vakavammin on lähtemässä tammien lisäämiseen. Tuota ryppäinä istuttamista olen itsekin tehnyt, karsinta on toistaiseksi tapahtunut luonnostaan. Ylipäänsäkin olen panostanut isoihin määriin, niin ei menetykset sitten niin haittaa.
@@tammenkotiPutken vaikutus jo vähän varttuneen taimen kasvuun oli todella yllätys, kun tarkoitus oli vain suojata taimet kauriilta, jäniksiltä ja pahimmilta pakkasilta. Kiva sikäli, että tulivat nopeasti näkyviin ja kasvua saa seurailla. Taimien piilotus putkeen tuntui harmilliselta, mutta pakolliselta pahalta että sai alkutaipaleella uhilta suojaan.
Tammen taimiin kannattaa laittaa verkko ympärille. Olen käyttänyt 1000 mm korkeaa rappausverkkoa + pari keppiä pystyyn. Se toimii hyvin. Jos verkkoa ei ole, jonain talvena jänikset jyrsii runkoa ja se on todella paha taimille.
Pitänee katsoa milloin omasta tammesta terhot putoaa. Ei tuo lajittelu ole kummoinenkaan homma. Kaiketi oravat niitä terhoja kantaa pitkin pihaa, kun uusia alkuja on siellä täällä. Oravameiningillä terhojen lisäksi pähkinöitä myös tulen piilottamaan maahan. Näin hellekauden päätteeksi ei vielä näytä talviunen ajalta. Keikahtaako äkkiä kesästä talveen, kun kevät oli lyhyt ja talvi sitä ennen pitkä?
On kyllä ollut erikoinen vuosi vuodenaikojen osalta. Oravat levittää kivasti lähiympäristöön, närhet jo kilometrien päähän. Toimelias ihminen voikin sitten levittää vaikka pienen metsällisen jo huomattavankin kauas!
Itsellänikin on tuolla rivi taimia, jotka jäi istuttamatta ja pitäisi vielä paikka keksiä. Alkusyksy on hyvä aika istuttaa, saavat riittävästi kosteutta ja ovat keväällä hyvissä asemissa, kun kasvukausi alkaa. Voi niitä toki talvettaa ruukuissakin, mutta liian kylmässä juuret herkästi paleltuvat niissä. Kaikkista helpointa on istuttaa vaan maahan ennen talvea.
Hei kiitos! Näin puiden ystävänä tämä oli varsin ilahduttava video. Videon lopussa hyvästelemäsi puu ei toivottavasti tule vielä lähtemään kymmeniin vuosiin. Nimittäin kuollessaan se on todella tärkeä muulle luonnolle. Pentti Linkola sanoi yhdessä dokkarissa, että elävillä puilla ei ole virkaa muulle luonnolle, eli vasta kuollessaan ja lahotessaan puu todella alkaa rikastuttamaan muuta ekosysteemiä. Joten sinuna en kovin pitkään tammen kuolemaa harmittelisi. Ainoastaan jos joku tyhmyyttään kyseisen luonnon aarreaitan kaataa ja vie pois, niin on syytä surulle ja hyvästelyille. Suomen luonnossa on käsittämätön määrä lajeja, tietääkseni ainakin 5000, jotka tarvitsevat kuolleita lahoavia puita.
@@jpepa tosi hyvä näkökulma, kuollessanhan niistä tosiaan tulee asuinympäristö monelle eliölle. Valitettavasti puu on tuossa puistossa ihan lasten leikkikentän kupeessa ja olen melko varma että joku kokee sen vasralliseksi ja jo ulkonäkönsä vuoksi se siitä halutaan piakkoin pois. Lyhytnäköistä ja typerää.
@@tammenkoti nyt on vedessä likoamassa puoli ämpärillistä terhoja. Miksi muuten niitä liotetaan 12-24h? Entä liotuksen jälkeen, kuinka pian ne täytyy kylvää?
@@jpepa joskus ovat aika kuivia niin liottamalla itävyyst vielä paranee. Ei ole välttämätöntä, jos on ollut kosteassa maassa. Jos säilyttää viileässä ja hieman kosteassa (kuten tuossa Erityisterhoissa pussissa jääkaapissa) niin kylvöllä ei ole kiire. Huoneilmassa kuivavat ja kuolevat. Mitä nopeammin kylvää sen parempi, mutta itsellänikin on tuolla pihalla jo viikon terhot sangossa odottaneet sissikylvöä.
Mukava video. Olen kerännyt joka syksy terhoja muoviämpärillisen ja kylvänyt ne mökille Pohjois-Savoon. Metsän pohja, minne olen niitä viskellyt, on taimia täynnä. Isoin tammi minkä olen terhosta ensin kasvattanut taimeksi ja sitten istuttanut maahan on nykyään noin viiden metrin-kuuden metrin korkuinen. Aikaa tuohon kokoon on mennyt reilut 10 vuotta. Minä olen ollut siinä uskossa, että sellaiset vaalean ruskeat terhot ovat kypsiä ja että vihreät eivät vielä itäisi. Mukava tietää, että asia ei näin kuitenkaan ole.
Puissa ollessaan vihreät voivat olla raakoja, mutta pudottuaan maahan ovat valmiita. Kuulostaa upealta projektilta! Toivotaan että saisit sinne komean tammimetsän!
Kiitos kivasta videosta. Juuri eilen istutettiin ekaa kertaa terhoja omaan pihaan. Jännityksellä odotellaan nyt sitten...
Itse olen päätynyt tuohon terhojen seulontaan uppoaviin ja kelluviin. Tällä on päässyt noin 90 % itävyyteen ulkona. Jos tammen haluaa tiettyyn paikkaan, niin voi istuttaa syksyllä vaikkapa 10 terhoa neliömetrille ja harventaa taimia myöhemmin sen mukaan mikä vaikuttaa kasvavan vahvimmin. Muut taimet voi halutessaan siirtoistuttaa toisaalle.
Jos haluaa tammentaimen menestyvän pihalla mahdollisimman hyvin, niin kannattaa suojata se nuorena tubex ventex -runkosuojalla tai vastaavalla. Runkosuoja on kehitetty optimoimaan kasvuolosuhteet ja niitä löytyy eri mittaisia. Itse ostin mökille Mikkelin korkeudelle taimien suojaksi joitakin putkia, koska kauriit söivät talvisin niiden latvoja. Putki estää kauriita ja jäniksiä pääsemästä käsiksi taimen latvoihin ja runkoon ja kasvettuaan ulos putkesta taimi on jo niin iso, ettei kauris mieluusti syö niin korkealta.
Ennen kaikkea yllätti kuinka paljon putki edisti nuoren taimen kasvua luomalla kasvihuonemaiset olosuhteet sisällä olevalle taimelle. Esimerkiksi noin 4 vuotias ja 90 cm taimi kasvoi ulos keväällä asennetusta 180 cm kasvatusputkesta jo saman kesän aikana. Nuorellakin tammella on juurissa potkua, kunhan olosuhteet ovat suotuisat. Nyt kasvuvauhti on hiipunut ja varsi kasvaa paksuutta. Putkia löytyy eri pituisina 30 cm välein 90 cm putkista tuohon 180 cm putkeen asti ja maksaa muutaman euron kappaleelta. Tammien pienviljelijälle halpoja suojia, kun kyse yksittäisistä tai joistakin kymmenistä tammista.
Parasta on ollut se, että niiden avulla on säästynyt siltä mielipahalta minkä syödyt tai paleltuneet pikkutaimet keväisin aiheuttivat.
Putkia saa esim. Uittokalustolta.
Erinomaisia vinkkejä. Uskomaton kasvutahti tuo! Ilman muuta kannattaa noihin panostaa, jos yhtään vakavammin on lähtemässä tammien lisäämiseen. Tuota ryppäinä istuttamista olen itsekin tehnyt, karsinta on toistaiseksi tapahtunut luonnostaan. Ylipäänsäkin olen panostanut isoihin määriin, niin ei menetykset sitten niin haittaa.
@@tammenkotiPutken vaikutus jo vähän varttuneen taimen kasvuun oli todella yllätys, kun tarkoitus oli vain suojata taimet kauriilta, jäniksiltä ja pahimmilta pakkasilta. Kiva sikäli, että tulivat nopeasti näkyviin ja kasvua saa seurailla. Taimien piilotus putkeen tuntui harmilliselta, mutta pakolliselta pahalta että sai alkutaipaleella uhilta suojaan.
Kasvatin tammimetsän, ensimmäiset tammet istutin 80- luvulla. Viime talven kovat pakkaset viotti paljon isoja kauniita puita.
Tammen taimiin kannattaa laittaa verkko ympärille. Olen käyttänyt 1000 mm korkeaa rappausverkkoa + pari keppiä pystyyn.
Se toimii hyvin. Jos verkkoa ei ole, jonain talvena jänikset jyrsii runkoa ja se on todella paha taimille.
Pitänee katsoa milloin omasta tammesta terhot putoaa. Ei tuo lajittelu ole kummoinenkaan homma. Kaiketi oravat niitä terhoja kantaa pitkin pihaa, kun uusia alkuja on siellä täällä. Oravameiningillä terhojen lisäksi pähkinöitä myös tulen piilottamaan maahan.
Näin hellekauden päätteeksi ei vielä näytä talviunen ajalta. Keikahtaako äkkiä kesästä talveen, kun kevät oli lyhyt ja talvi sitä ennen pitkä?
On kyllä ollut erikoinen vuosi vuodenaikojen osalta. Oravat levittää kivasti lähiympäristöön, närhet jo kilometrien päähän. Toimelias ihminen voikin sitten levittää vaikka pienen metsällisen jo huomattavankin kauas!
Mitenkä mahtaa käydä jos unohtaa istuttaa taimen ulos kesän aikana, onnistuuko istuttaa ulos vielä seuraavana kesänä?
Itsellänikin on tuolla rivi taimia, jotka jäi istuttamatta ja pitäisi vielä paikka keksiä. Alkusyksy on hyvä aika istuttaa, saavat riittävästi kosteutta ja ovat keväällä hyvissä asemissa, kun kasvukausi alkaa. Voi niitä toki talvettaa ruukuissakin, mutta liian kylmässä juuret herkästi paleltuvat niissä.
Kaikkista helpointa on istuttaa vaan maahan ennen talvea.
Satoja tammia on tullut istutettua, joten iso peukku.