Seurannut vasta yli 20 vuotta metsien hoitoa. Lähti kiinnostuksesta ostaa ja hoitaa, osin tureikko. On tullut yksityisiä ostajia eteeni, ja tällä kokemuksella ne jotka on alkupääoman siihen laittanut, on metsiä myös hoidettu. Keitä on ne muut omistajat tai yhteisöt? Kiitos mielenkiintoisesta sisällöstä Jounille.😊
Melko suppea näkemys kyllä noista koneiden hankkimisista.. Se puoli jäi kokonaan miettimättä, että entä jos tarpeelliset työt jää sen takia kokonaan tekemättä, kun koneita ei ole saatavilla? Uskon joo, että monessa paikassa saa naapurin halvalla ajamaan vaikka ne tuulenkaatokuuset pois, mitkä uhkaa levittää kirjanpainajaa. Ja just silloin, kun se työ pitää tehdä. Itselläni metsiä Uudellamaalla ja voin kertoa, että ei onnistu. Ei moni muukaan homma onnistu, jos ei itse tee ja itsellä siihen koneita. Sekin sitten, kun tätä sivuelinkeinoa harjoittaa, niin ei se klapikonekaan turha ole, kun muuten ei olisi klapeja myytäväksi. Traktorikin oltava, kun jokunen km teitä auki pidettävänä ympäri vuoden. Pieni ajokone, kun energiapuuta, niitä tuulenkaatoja, klapitarpeita ja milloin mitäkin ajettavana jatkuvasti. Uskon, että kaikki tuo olisi kannattavampaa teettää urakoitsijoilla, jos sellaisia olisi unelmamaailman kaltaisesti aina saatavissa just silloin, kun tarvitsee. Varmaan Jouni osaat neuvoa, miten hoidan nämä asiat paremmin ja taloudellisemmin, kun metsätaloutta kuitenkin aktiivisesti haluan edelleen harjoittaa?
Tiedostan vallan hyvin näkökulmasi ja omakin klapikoneen hankinta perustui juuri kertomaasi tilanteeseen. Taloudellista järkeä siinä ei kyllä ollut. Tilanteelle on hieno nimikin, ajallisuuskustannus eli kun ei voi työtä tehdä silloin kun se olisi järkevintä. Urakoitsijoiden ja vuokrakaluston käyttö vaatii hyviä hermoja, monenlaista suunnittelua, vähän ylimääräistä työtäkin esim. kasojen liputtamisen muodossa . Mutta jokainen tekee, kuten parhaaksi näkee. Pääasia, että ne työt ei siellä metässä jää tekemättä.
No siinähän tuli virheet just melkeen kun meillä on suvussa tehty,tai siis ei ole tehty heh,tosin mettääkin vaan muutama hehtaari mutta pappani myi puita sieltä täältä,isäni sentään yhden alan,nyt perikuntana ja veli ei suostu myymään mitään,yli 70v on ollu paikka niin johan tuon vois parturoida sileeksi ennen kun kunta ostaa,noin kävi naapurissa.
Mites kivikauden ihmiset hoitivat metsiä...? Tekivätkö paljonkin virheitä...? Itse olen vaikuttanut yhden kuusen elämään...n. 50 vuotta sitten ammuin ilmakiväärillä pienen kuusen latvan poikki... nyt se on komea kaksilatvainen kuusi...minkä virheen tein vai teinkö...??
Tää oli kyllä todella hieno video taas Jouni ja todella mielenkiintoinen aihe oli kyllä puu kaupoista puhuttiin ja puun kasvatuksesta puhuttiin ja miten pitäisi harventaa metsiä ja mää tykkäsin tästä videosta taas tosi paljon tästä videosta taas tosi paljon tästä videosta
Hyvää asiaa, maatalouden kannattavuutta on tutkittu 100 yli sata vuotta tilakohtaisesti valtionkin toimesta. Metsätslous on jäänyt ihan liian vähälle huomiolle. Perustuu ihan mutu tuntumaan. Näppärimmät ovat jollain lailla perillä asioista. Mitä ei mitata tai edes yritetä mitata, ei kehitystä tapahdu.
Maatalous Suomessa on hyvä harrastus, niin kauan kun perämetillä honkia humisee( tai näreitä ). ...puoli totta leikissäkin; maatalouden investoinnit hyvin usein rahoitetaan suurelta osin puukauppatuloilla.
Ihan asiaa. Moni ajattelee, että mikäs kiire metsässä, kun kiertoaika on 50-100v. Mielestäni juuri siksi on kiire. Jos saa kiertoajasta pois 10v, niin sillä maksaa jo pitkälti kuluja. Ja "raudassa" raha on todellakin hukassa, jos "rauta" on raivaussahaa kalliimpi.
Eri mieltä "raudasta", jos myisin nyt 10 vuotta vanhan metsäkärry- kuormaajan saisin siitä enemmän mitä silloin maksoin. Ja puuta ajettu n.4000 m3 omasta metsästä.
@@veijomiettinen733 Njaa , tosta kuvakulmasta näki vaan paraiten lumilingolla auraamisen vaikutukset oksistoon ja arpia rungoissa , kun syystalvien ekoilla linkoamisilla lingotaan myös mursketta.
Kävin keskustelua tekoälyn kanssa ja sen mielestä metsänomistaminen ja puukasvatus voi olla kannattava sijoitus, ehkäpä se ei ota huomioon rahan aika-arvoa eli diskonttausta kuten videolla arvelit. Itse olen syyllistynyt kaikkiin näihin virheisiin, ehkä vähiten investointivirheisiin, metsätien rakentaminen ja kunnostaminen poistaa stressiä ja voi olla jopa kannattava sijoitus etenkin yhteishankkeena.
Hienoa että moni vielä tekee. Mikäli paikat kestää, sitä omaa palstaa etsimään. Liikuntaa tulee enemmän kun tunteroinen päivässä, ruoka maistuu ja nukkuukin sikeämmin. Eikä sitä tankki tolkulla tarvi päästää. Tuo taitokin on jo puseroon livahtanut. Regoneita tulee ja menee, moni raudasta tehty värkki on pitänyt hintansa paremmin kun auto, tai jopa sijoitus asunto.
Pitkäjänteisen päätöksenteon tärkeyttä ei voi kyllin korostaa. Oli sitten päätös luonto-, hiilinielu -tai rahapainotteinen, tai joku symbioosi siltä väliltä. Tärkeintä on päättää , ja noudattaa sitä. Jos ei ole mitään kiinnostusta palstaansa, onko mitään mieltä silloin omistaa pientäkään osuutta metsästä ? Aika moni tiloista valitettavasti on tässä uinuvassa tilassa , osin päätöksenteon jakautumisenkin vuoksi.
Juuri oli mhy:n kakkosharvennusnäytös talvikohteella metsässämme. Paikalla oli liki 300 hlöä. Tuoreet etämetsänomistajat tulivat jutulle, ja sanoivat etteivät ymmärrä metsänhoidosta mitään, mikä avuksi. Sanoin, ettei hätää, pikkuhiljaa hätiköimättä opiskelkaa perusteet laajalla perspektiivillä metsän-ja luonnonhoidosta. Ja sitten niiden pohjalta teette linjapäätöksiä, omien arvojenne ja tavoitteidenne pohjalta. Ei se sen monimutkaisempaa ole. Ja vielä, erityiskiitos metsäkoulu-videoistasi. Kokenutkin sahan-ja raivurinpärryyttäjä saanut hyviä vinkkejä. Aina oppii uutta !@@kiuruvedenmetsola3978
Mä haluaisin että Jouni joskus tekisi videon vähän eri tyyppisestä metsätaloudesta. Unohtaisi diskonttaukset ja laskisi vaikka 100 hehtaarin talouden jos vaikka joka 4 vuosi lyötäisi 4 ha nurin ja saman verran harvennettaisi ja hoidettaisi. Tästä saisi sen totuuden mikä on rahaliikenne metsässä. Eli hakkuutuloilla raivattaisi ja istutettaisi välittömästi.
Se on helppo laskea. Yleimen tuotto-odotud on 3%, jos muilla teettää työt. 100ha kohtuullinen metsä maksaa esimerkiksi 500 000. Tuotto muilla teetettynä 15 000e/v pitkällä aikavälillä. Jos heikompaa metsää 100m3/ha, niin 300 000e arvo ja 9the vuosituotto pitkällä aikavälillä. Huonossa metsässä muutama tonni/vuosi. Lyhyellä aikavälillä rahantulo voi olla mitä tahansa.
3 месяца назад
1. Sama kuin sinulla 2. Homma on vasta alkutaipaleella, mutta ilmeisen hyvistä käsistä pääsee toteuttamaan ja tarkoitus on hoitaa toimet ajallaan tästäkin eteenpäin 3. Sujautin osan leimikosta sijoitusasunnon käsirahaksi 4. Kohtapa lienee taas aika kilpailutukseen
Meniskö se näin: Diskonttaus: 1000€ tulo nyt heti on parempi kuin 1000€ tulo 1v päästä, mutta 1000€ meno 1v päästä on parempi kuin 1000€ meno nyt heti. Sitte diskonttokorko eli se prosenttiluku kertoo että paljonko se tuo 1v ”paremmuusero” on. Esimerkkinä, jos metsää ostaa lainalla jonka korko on 5% ja hakkuutuloilla lyhentää lainaa, niin 1v ”paremmuusero” hakkuutuloissa on vähintään tuo 5%. Jos teet lainan lyhennyksen vasta vuoden päästä niin joudut maksamaan 5% korkoa sille lyhennykselle mitä et tehnyt heti. Sama homma diskonttauksen kanssa, mutta tämä prosenttiluku pitää itse päättä sillä perusteella, että minkälaisen tuoton rahalle saisit muualta kuin metsästä.
Näinhän se menee. Korkoa korolle saat ku kerrot pääoman 1,0p potenssiin n. P on korkokanta ja n on vuodet. Diskonttaaminen eli nykyarvo ku jaat tuolla.
Maassa ei ole raha hukassa,uuden valmistus on jo lopetettu...😆😆👍Niin se nettotulos 80%...kerran 70-80 vuodessa,kun liikkeessä se on 20% yhdessä vuodessa...
Ihmetelly aina viljat kyllä puidaan ku ne on kypsiä mut metsä vasta sitten kun tarvitaan rahaa, ja sen seurauksena jätetään puut kaatamatta ku on "säästetty" puurahat sinne metsään, ehkä jopa harvennushakkuissakin.
Hmmm, ! 39v. olen ollut metsänomistaja ja on hakattu-istutettu-raivattu,,,, mutta työmäärään nähden, sanoisin ei oikein bisnestä tästä tule,kun suurimmat tuotot taitaa tehä muut !
Eiköhän järkevää metsätaloutta hoitoineen olis ,kun ne metän omistajat jotka ei ymmärrä metsän hoidosta ja sen tärkeydestä yhtään mitään ,tai nuukuuttaan ja ehkä varattomuuttaan ei raaski hoitaa sitä ? Niin myis metsät niille jotka ymmärtää tuon vihreän kullan päälle ja osaavat pitää siitä hyvää huolta ja ne mettänsä myynneet vois mennä niillä mettärahoilla katteleen palmupuita aurinkomaihin ,joten kaikki voittais !
Metsähallitukselle kun myy perikunta tai joku metsänsä,niin kun käy katsomassa entistä tilaansa 5-10v päästä niin sieltä on tuloutettu kaikki minkä pystyy.
Surkein metsä missä olen itte käyny niin on niitä suojelumettiä,sinne tänne ristiin rastiin kaatuneita puita ja kauhea mädätyneen haju! Ei pääse millään menee minnekkään ei edesjala,hulluja on ne jotka tuommosia ryteikköjä tahtoo suojella,kieltää pitäs.
Suurmetsäteollisuuden äänitorvi ulisee mutta ei auta IKÄNÄ EI MOTO TAI RAIVAUSSAHA TULE METSIINI ja ay paskoille en myy mitään enkä tee tikkuakaan niiden eteen ainut mitä metsissäni teen jos pystyn omia polttopuita paras tuotto omassa puuhellassa uunissa saa riukuuntua pilalle tai lahota Vain MINÄ MÄÄRÄÄN EI KUKAAN MUU ja sekös punikkia ahdistaa JA YLI 100000 Kiintokuutiota löytyy metsistä ja pysyy
Eihä tuommonen satatuhatta nyt mitään. Se on totta että voi tehdä mitä haluat. Pidät vaan tunkkisi. Möyryät risukoissasi vaan jos siitä tykkäät. Sitä voi mennä tään maaliman läpi monella tavalla. Jos on perikuntaa tiedossa se kyllä pieksää sinunkin edestä.
@@kiuruvedenmetsola3978 , juurikin tätä että metsämaan hintaan vaikuttaa niin moni tekijä. Keskimääräinen hinta kustakin ja miten hinta määräytyy. Näin katsojat ymmärtää millaista omaisuutta käsitellään.
Itse ymmärrän tuon niin, että palstan ostohinnan takaisin saaminen esim. Päätehakkuulla, vähennettynä istutukset, verot yms. Mut on tuo hankalaa mikäli laskee koneet (alv), sadat tai tuhannet tunnit. Harvennuksesta on tullut palkkiota, päätehakkuusta sijoituksen pääoma. Kas kun hehtaari hinta nousee, ainakin toistaiseksi. Omilla mailla on mukava tepastella, pääsee läpi.
Seurannut vasta yli 20 vuotta metsien hoitoa. Lähti kiinnostuksesta ostaa ja hoitaa, osin tureikko. On tullut yksityisiä ostajia eteeni, ja tällä kokemuksella ne jotka on alkupääoman siihen laittanut, on metsiä myös hoidettu. Keitä on ne muut omistajat tai yhteisöt? Kiitos mielenkiintoisesta sisällöstä Jounille.😊
Melko suppea näkemys kyllä noista koneiden hankkimisista..
Se puoli jäi kokonaan miettimättä, että entä jos tarpeelliset työt jää sen takia kokonaan tekemättä, kun koneita ei ole saatavilla? Uskon joo, että monessa paikassa saa naapurin halvalla ajamaan vaikka ne tuulenkaatokuuset pois, mitkä uhkaa levittää kirjanpainajaa. Ja just silloin, kun se työ pitää tehdä. Itselläni metsiä Uudellamaalla ja voin kertoa, että ei onnistu. Ei moni muukaan homma onnistu, jos ei itse tee ja itsellä siihen koneita. Sekin sitten, kun tätä sivuelinkeinoa harjoittaa, niin ei se klapikonekaan turha ole, kun muuten ei olisi klapeja myytäväksi.
Traktorikin oltava, kun jokunen km teitä auki pidettävänä ympäri vuoden.
Pieni ajokone, kun energiapuuta, niitä tuulenkaatoja, klapitarpeita ja milloin mitäkin ajettavana jatkuvasti.
Uskon, että kaikki tuo olisi kannattavampaa teettää urakoitsijoilla, jos sellaisia olisi unelmamaailman kaltaisesti aina saatavissa just silloin, kun tarvitsee.
Varmaan Jouni osaat neuvoa, miten hoidan nämä asiat paremmin ja taloudellisemmin, kun metsätaloutta kuitenkin aktiivisesti haluan edelleen harjoittaa?
Tiedostan vallan hyvin näkökulmasi ja omakin klapikoneen hankinta perustui juuri kertomaasi tilanteeseen. Taloudellista järkeä siinä ei kyllä ollut. Tilanteelle on hieno nimikin, ajallisuuskustannus eli kun ei voi työtä tehdä silloin kun se olisi järkevintä. Urakoitsijoiden ja vuokrakaluston käyttö vaatii hyviä hermoja, monenlaista suunnittelua, vähän ylimääräistä työtäkin esim. kasojen liputtamisen muodossa . Mutta jokainen tekee, kuten parhaaksi näkee. Pääasia, että ne työt ei siellä metässä jää tekemättä.
Kiitos Jouni videosta! Hyvää herättelyä asiaan. Toivottavasti mahdollisimman moni kuuntelee ja pohtii kuulemaansa…
😀👍
No siinähän tuli virheet just melkeen kun meillä on suvussa tehty,tai siis ei ole tehty heh,tosin mettääkin vaan muutama hehtaari mutta pappani myi puita sieltä täältä,isäni sentään yhden alan,nyt perikuntana ja veli ei suostu myymään mitään,yli 70v on ollu paikka niin johan tuon vois parturoida sileeksi ennen kun kunta ostaa,noin kävi naapurissa.
Mites kivikauden ihmiset hoitivat metsiä...? Tekivätkö paljonkin virheitä...? Itse olen vaikuttanut yhden kuusen elämään...n. 50 vuotta sitten ammuin ilmakiväärillä pienen kuusen latvan poikki... nyt se on komea kaksilatvainen kuusi...minkä virheen tein vai teinkö...??
Aina pitää miettiä vaihtoehtoiskustannus ja -tuotto, juurikin korkoineen, kuten Jouni kertoo.
Jeee..Iltasatuja tulee jälkeen😊😊💛
Miten ihmeessä metsä kasvoi jääkauden jälkeen, kun ei ollut motoa?
Huonosti, koska ei ollut orgaanista kerrosta maassa, se tuli vasta kasvipeitteisyyden ansiosta.
Tää oli kyllä todella hieno video taas Jouni ja todella mielenkiintoinen aihe oli kyllä puu kaupoista puhuttiin ja puun kasvatuksesta puhuttiin ja miten pitäisi harventaa metsiä ja mää tykkäsin tästä videosta taas tosi paljon tästä videosta taas tosi paljon tästä videosta
Hyvää asiaa, maatalouden kannattavuutta on tutkittu 100 yli sata vuotta tilakohtaisesti valtionkin toimesta. Metsätslous on jäänyt ihan liian vähälle huomiolle. Perustuu ihan mutu tuntumaan. Näppärimmät ovat jollain lailla perillä asioista. Mitä ei mitata tai edes yritetä mitata, ei kehitystä tapahdu.
Juuri näin, hyvä kommentti!
Maatalous Suomessa on hyvä harrastus, niin kauan kun perämetillä honkia humisee( tai näreitä ). ...puoli totta leikissäkin; maatalouden investoinnit hyvin usein rahoitetaan suurelta osin puukauppatuloilla.
Ihan asiaa. Moni ajattelee, että mikäs kiire metsässä, kun kiertoaika on 50-100v. Mielestäni juuri siksi on kiire. Jos saa kiertoajasta pois 10v, niin sillä maksaa jo pitkälti kuluja. Ja "raudassa" raha on todellakin hukassa, jos "rauta" on raivaussahaa kalliimpi.
Eri mieltä "raudasta", jos myisin nyt 10 vuotta vanhan metsäkärry- kuormaajan saisin siitä enemmän mitä silloin maksoin. Ja puuta ajettu n.4000 m3 omasta metsästä.
Sanoppa Jouni asianniintuntiana witeeon alun tienvarren puustosta , että onko kasvu jo pahastikki menetetty tien aurausten takia ?
Hyvinhän tuossa näkyy puu tien laidassa kasvavan.
@@veijomiettinen733 Njaa , tosta kuvakulmasta näki vaan paraiten lumilingolla auraamisen vaikutukset oksistoon ja arpia rungoissa , kun syystalvien ekoilla linkoamisilla lingotaan myös mursketta.
Itsellä on ollut ajatuksena.. Silloin kun metsään et näe 50m pidemmälle niin jotain pitäis tehdä..
Kävin keskustelua tekoälyn kanssa ja sen mielestä metsänomistaminen ja puukasvatus voi olla kannattava sijoitus, ehkäpä se ei ota huomioon rahan aika-arvoa eli diskonttausta kuten videolla arvelit. Itse olen syyllistynyt kaikkiin näihin virheisiin, ehkä vähiten investointivirheisiin, metsätien rakentaminen ja kunnostaminen poistaa stressiä ja voi olla jopa kannattava sijoitus etenkin yhteishankkeena.
Virheistä oppii ja niitä pitää tehä, kaikenlaista hölmöyttä itekki tullu tehtyä. Suurin virhe varmaa, että tullu lannotettua liian vähä.
Hienoa että moni vielä tekee. Mikäli paikat kestää, sitä omaa palstaa etsimään. Liikuntaa tulee enemmän kun tunteroinen päivässä, ruoka maistuu ja nukkuukin sikeämmin. Eikä sitä tankki tolkulla tarvi päästää. Tuo taitokin on jo puseroon livahtanut. Regoneita tulee ja menee, moni raudasta tehty värkki on pitänyt hintansa paremmin kun auto, tai jopa sijoitus asunto.
Silloin kun metsään ei pääse tai ei halua mennä niin pitäis alkaa herätä ja hoitaa.. Ei kukaan risukkoon halua mennä..
Pitkäjänteisen päätöksenteon tärkeyttä ei voi kyllin korostaa. Oli sitten päätös luonto-, hiilinielu -tai rahapainotteinen, tai joku symbioosi siltä väliltä. Tärkeintä on päättää , ja noudattaa sitä. Jos ei ole mitään kiinnostusta palstaansa, onko mitään mieltä silloin omistaa pientäkään osuutta metsästä ? Aika moni tiloista valitettavasti on tässä uinuvassa tilassa , osin päätöksenteon jakautumisenkin vuoksi.
Olipa hyvin sanottu!
Juuri oli mhy:n kakkosharvennusnäytös talvikohteella metsässämme. Paikalla oli liki 300 hlöä. Tuoreet etämetsänomistajat tulivat jutulle, ja sanoivat etteivät ymmärrä metsänhoidosta mitään, mikä avuksi. Sanoin, ettei hätää, pikkuhiljaa hätiköimättä opiskelkaa perusteet laajalla perspektiivillä metsän-ja luonnonhoidosta. Ja sitten niiden pohjalta teette linjapäätöksiä, omien arvojenne ja tavoitteidenne pohjalta. Ei se sen monimutkaisempaa ole.
Ja vielä, erityiskiitos metsäkoulu-videoistasi. Kokenutkin sahan-ja raivurinpärryyttäjä saanut hyviä vinkkejä. Aina oppii uutta !@@kiuruvedenmetsola3978
Metsätalouteen kun tekee liiketoiminta suunnitelman samalla tavalla kun muuhunkin yritykseen niin nämä ongelmat on selätetty.
Mä haluaisin että Jouni joskus tekisi videon vähän eri tyyppisestä metsätaloudesta. Unohtaisi diskonttaukset ja laskisi vaikka 100 hehtaarin talouden jos vaikka joka 4 vuosi lyötäisi 4 ha nurin ja saman verran harvennettaisi ja hoidettaisi. Tästä saisi sen totuuden mikä on rahaliikenne metsässä. Eli hakkuutuloilla raivattaisi ja istutettaisi välittömästi.
Se on helppo laskea. Yleimen tuotto-odotud on 3%, jos muilla teettää työt. 100ha kohtuullinen metsä maksaa esimerkiksi 500 000. Tuotto muilla teetettynä 15 000e/v pitkällä aikavälillä. Jos heikompaa metsää 100m3/ha, niin 300 000e arvo ja 9the vuosituotto pitkällä aikavälillä. Huonossa metsässä muutama tonni/vuosi.
Lyhyellä aikavälillä rahantulo voi olla mitä tahansa.
1. Sama kuin sinulla
2. Homma on vasta alkutaipaleella, mutta ilmeisen hyvistä käsistä pääsee toteuttamaan ja tarkoitus on hoitaa toimet ajallaan tästäkin eteenpäin
3. Sujautin osan leimikosta sijoitusasunnon käsirahaksi
4. Kohtapa lienee taas aika kilpailutukseen
Onnea matkaan! Omalla maalla on mukavaa kävellä!
Asiaa .
En kyllä koskaan ole saanut puukaupoissa 50 % enempää nettona.. Hakkuussa jo metsän korjuri vetää 50%... Verottaja kun ei palkitse..
Joo kymmeniä hehtaareita pitäs olla ja kunnon puuta sielläkin ennen kun jotain saiskin kun veroherra kuitenkin kuittaa saatavat
Meniskö se näin: Diskonttaus: 1000€ tulo nyt heti on parempi kuin 1000€ tulo 1v päästä, mutta 1000€ meno 1v päästä on parempi kuin 1000€ meno nyt heti. Sitte diskonttokorko eli se prosenttiluku kertoo että paljonko se tuo 1v ”paremmuusero” on. Esimerkkinä, jos metsää ostaa lainalla jonka korko on 5% ja hakkuutuloilla lyhentää lainaa, niin 1v ”paremmuusero” hakkuutuloissa on vähintään tuo 5%. Jos teet lainan lyhennyksen vasta vuoden päästä niin joudut maksamaan 5% korkoa sille lyhennykselle mitä et tehnyt heti. Sama homma diskonttauksen kanssa, mutta tämä prosenttiluku pitää itse päättä sillä perusteella, että minkälaisen tuoton rahalle saisit muualta kuin metsästä.
Näinhän se menee. Korkoa korolle saat ku kerrot pääoman 1,0p potenssiin n. P on korkokanta ja n on vuodet. Diskonttaaminen eli nykyarvo ku jaat tuolla.
Olipa hyvia asioita👍
😃👍👍
Morjes Metsola & peukku .
Maassa ei ole raha hukassa,uuden valmistus on jo lopetettu...😆😆👍Niin se nettotulos 80%...kerran 70-80 vuodessa,kun liikkeessä se on 20% yhdessä vuodessa...
Paljon viisaita sanoja jounilla siinä.
Suomessa metsä on aina ollut ajatuksella "vihreä massa" Se ei ole se oikea metsä.. Oikea metsä on sellainen jossa mahtuu sienestään ja marjastaan..
Yksi virhe on myös se että makuuttaa ivestoimaansa konekantaa taivasalla säiden armoilla.
Tämä on totta!
Ihmetelly aina viljat kyllä puidaan ku ne on kypsiä mut metsä vasta sitten kun tarvitaan rahaa, ja sen seurauksena jätetään puut kaatamatta ku on "säästetty" puurahat sinne metsään, ehkä jopa harvennushakkuissakin.
Tämä!
Hmmm, ! 39v. olen ollut metsänomistaja ja on hakattu-istutettu-raivattu,,,, mutta työmäärään nähden, sanoisin ei oikein bisnestä tästä tule,kun suurimmat tuotot taitaa tehä muut !
Olen samaa mieltä, muualla korko juoksee kovemmin.
Eiköhän järkevää metsätaloutta hoitoineen olis ,kun ne metän omistajat jotka ei ymmärrä metsän hoidosta ja sen tärkeydestä yhtään mitään ,tai nuukuuttaan ja ehkä varattomuuttaan ei raaski hoitaa sitä ? Niin myis metsät niille jotka ymmärtää tuon vihreän kullan päälle ja osaavat pitää siitä hyvää huolta ja ne mettänsä myynneet vois mennä niillä mettärahoilla katteleen palmupuita aurinkomaihin ,joten kaikki voittais !
Metsähallitukselle kun myy perikunta tai joku metsänsä,niin kun käy katsomassa entistä tilaansa 5-10v päästä niin sieltä on tuloutettu kaikki minkä pystyy.
Kyllä Jouni on asiasta perillä🤠☀️
@@timoruotsalainen3475 eipähän vanha mehtä ainakaan varjosta taimikkoa
Surkein metsä missä olen itte käyny niin on niitä suojelumettiä,sinne tänne ristiin rastiin kaatuneita puita ja kauhea mädätyneen haju!
Ei pääse millään menee minnekkään ei edesjala,hulluja on ne jotka tuommosia ryteikköjä tahtoo suojella,kieltää pitäs.
On omistaa metsää..🤮
Suurmetsäteollisuuden äänitorvi ulisee mutta ei auta IKÄNÄ EI MOTO TAI RAIVAUSSAHA TULE METSIINI ja ay paskoille en myy mitään enkä tee tikkuakaan niiden eteen ainut mitä metsissäni teen jos pystyn omia polttopuita paras tuotto omassa puuhellassa uunissa saa riukuuntua pilalle tai lahota Vain MINÄ MÄÄRÄÄN EI KUKAAN MUU ja sekös punikkia ahdistaa JA YLI 100000 Kiintokuutiota löytyy metsistä ja pysyy
Eihä tuommonen satatuhatta nyt mitään. Se on totta että voi tehdä mitä haluat. Pidät vaan tunkkisi. Möyryät risukoissasi vaan jos siitä tykkäät. Sitä voi mennä tään maaliman läpi monella tavalla. Jos on perikuntaa tiedossa se kyllä pieksää sinunkin edestä.
Kuten jouni alussa sanoi. Jokainen saa ONNEKSI vielä tehdä metsällään mitä haluaa.
Jämpti on näin😠
😆😆😆👍, helpottiko!
kyllä se valtio aina tuppoo pärjeemään tuommosten hyvien mehtien kanssa, kun otetaan vain riittävän pitkä aikaväli tarkastelun kohteeksi
Tuosta videosta tuli mieleen että seuraavaksi videoideaksi olisi metsämaan ha-hinta taimikosta-päätehakkuu ikäiseen metsään. Onko liian arka aihe?
Enmä tiijä, onko se arka, mut en hahmota, mitä ajat takaa, kun se hinta tarkoittaa niin montaa asiaa, kauppahinta, tuotantokustannus, tuottoarvo?
@@kiuruvedenmetsola3978 , juurikin tätä että metsämaan hintaan vaikuttaa niin moni tekijä. Keskimääräinen hinta kustakin ja miten hinta määräytyy. Näin katsojat ymmärtää millaista omaisuutta käsitellään.
15:06 @@kiuruvedenmetsola3978
Itse ymmärrän tuon niin, että palstan ostohinnan takaisin saaminen esim. Päätehakkuulla, vähennettynä istutukset, verot yms. Mut on tuo hankalaa mikäli laskee koneet (alv), sadat tai tuhannet tunnit. Harvennuksesta on tullut palkkiota, päätehakkuusta sijoituksen pääoma. Kas kun hehtaari hinta nousee, ainakin toistaiseksi. Omilla mailla on mukava tepastella, pääsee läpi.
No eihän tuo Regoni niin paha ollut kun porukkakone kuitenkin on. Lisää porukkaa rinkiin tai vuokralle?