Hyvä aihe !! Tuossa tuli perusteet ja edellytykset . Kun Suomessa on n.100v. painettu(pakotettu) tasa kasvatukseen,niin ei muutamassa vuodessa muuteta mehtiä toiseen malliin.
Oma näkökantani jatkuvaan kasvatukseen on se,että avohakkuu ikäinen metsä hakataan aukoksi,muokataan ja istutetaan taimet.Kasvu jatkuu ja saadaan kunnollinen ja tuottava metsä jonkin ajan kuluttua.
Avohakkuun jälkeen kannattaa ehottomasti muokata mehtäpohja mullokselle ja sit istuttaa eri ikäsiä puita siihen. Siemeniäkin voi toki kylvää. Tuolleen toimien saa hyvän jatkuvan kasvatuksen metän aikaseksi pienellä vaivalla. Sitten kun 20 vuoden päästä menee eka hakkuulle niin poistaa ne isommat puut pinoon .jne!
Lähtee, kunhan alat ja puumäärät on riittävät. Vaikkapa 10ha tai 20ha käsittelystä tulee puuta ylin kyllin... mitään hehtaarin parin aloja ei välttämättä kannata tuolleen käsitellä.
Kyllä näin motokuskina sanon et ihan helvettiä tommoset.ei noista saa koneelliseen korjuuseen pitemmän päälle kannattavuutta.jos kuka sahalla tekee niin voi toimiakin!
Ehkä jatkuvassa kasvatuksessa pitäisi sen moton/koneiden olla erilaisia kuin nykyiset koneet. Olisi mielenkiintoista kuulla koneiden valmistajilta mihin suuntaan koneita pitäisi muuttaa poimintahakkuu silmällä pitäen
Oot kyllä oikkeessa .Ylis puu hakkuulla ainakin . Suunnittelu on tärkkee mistä moto ajaa. Eikä kannata ihan joka ylis puuta kiertää. Jättää suosiolla jättö puuksi. Ainakin jos myöhästyny hakkuu on kyseessä.
4:05 tässä Jouni on aivan oikeassa että tämä ei ole vielä jatkuvan kasvatuksen oikeata tyyppimetsää vaan tässä on suoritettu jatkuvaan kasvatuksen tähtäävää hakkuuta, ja luonto näyttää sitten kykynsä että tuleeko tähän jatkuvan kasvatuksen metsää, luonto määrää ei ihminen, Siihen menee 20 vuotta koska eihän se jatkuvan kasvatuksen metsää ole ellei siellä ole puun taimia se 20 vuotta menee varjostuksessa kuusentaimen kasvuun. Vastaava alue hakattu ja mätästetty ja kuusentaimet istutettu ja 20 vuoden päästä suoritettaisiin ensi harvennus
Jatkuva kasvatus on jollekin hyvä toiselle taas ei. Esimerkiksi pienestä 5 hehtaarin metsästä otettu parin talon aineet ja polttopuut kyllä se metsänhoito ennenkin on onnistunut. 🌲
Mulla kävi niin että kaikki huonommat jäi.Eli tukkipuu mitoissa olevia moni latvaisia ja haara puita jäi.Joku taisi mennä pieleen,näin jälkeenpäin ajatellen olisi kannattanut lyödä aukeaksi.On nyt tiheä siemmmenpuu asento,odotellaan.
@@jakekp4739 Ja jo on otettu liian ahneesti ensimmäisessä hakkuussa. Muutamia tapauksia nähnyt missä kaikki ainespuu on poistettu kerralla. Ei sellaista voi laskea tämän otsikon alle kuuluvaksi.
Pitää olla hyvät lähtökohdat ja maatyyppi jatkuvalle kasvatukselle, itsellä nyt siitä ei ole kokemusta. Tuntuu, että uskoa pittää olla aiheeseen aika paljon..jos metsän tuottoa miettii. On itselläkin eri-ikäistä rakennetta metsissä ja unohtamatta tihentymiä metsänelukoille, sekä useita puulajeja monimuotoisuutta antamaan. Noista kuusen turrukoista, jotka tuossa videolla näkyi (kuusiryhmä), ei varmasti tule kunnon tukkipuita..ei riitä yksi ihmisikä siihen.
Eikö se jatkuva kasvatus toteudu ihan itestään ku naapurilla on eri vaiheessa metsänkasvu? Riistatiheiköt voi kans jättää naapurin metsiin kun niin huonosti hoitaa niitä...🤭
Kai se luontoäiti sen osaa ite kertoa😉😉😉 Se nykäsee sen myrskyllä sileäksi tai istuttaa sinne itikoita syömään metsän pois..taikka lahottaa ja kuivattaa muuten haketavaraksi..
@@samuelp.4743 Kyllä Suomessa on aina metsää ollut ja tulee olemaan, ei niitä tuhat vuotta sitten istutettu ja raivaus-sahalla trimmattu, totta kai luonnossa vanha kuolee ja uutta syntyy niin puissa kuin hyönteisissä, välillä kaikki palaa, mutta luonto hoitaa.
Mielenkiintoinen video ! Oisko ollu sellaista kohetta jota olis pidetty jatkuvassa kasvatuksessa pidempään. Tuo ei oikein antanut kuvaa kun viimetalvena hakattu jatkuvan kasvatuksen asentoon,,,,,,,esim sellainen kohde jossa ois hakattu esim toista tai kolmatta kertaa kyseistä menetelmää käyttäen,,,,,😏
Sellaista kohdetta ei periaatteessa ole, koska edellinen metsälaki (uusi laki 2014 eteenpäin) ei sallinut jatkuvaa kasvatusta, olisiko ollut mahdollista vain erikoisluvalla. Tutkimusmetsiä on kyllä olemassa pitkältä ajaltakin.
@@jakekp4739 ,,,,juuu,,,vai niin,,,,🤔….eihän tuon videon perusteella kummoista kuvaa hommasta saa,,,,että saa metän jatkuvan kasvatuksen moodiin,,,vie käsittääkseni aikaa,,,,ei nykymenetelmillä hoidetusta metästä nuin vaan saa kunnollista jatkuvan kasvatuksen mettää,,,,,mut se on vaan mun ajatus,,,,😏 Isävainaani hoisi jo aikanaan mettiään silleen että anto kasvaa niissä sitä mikä niissä näytästi hyvin luontaisesti kasvavan,,,harventeli aina suurimpia välistä pois,,,ei aukkoja suosinu ollenkaan,,,ja siksipä oli aina mettäherrojen hampaissa,,,uhkasivat linnatuomiolla jos ei tee kuten he määräävät…vältti kuiteski tuomiot…😁
@@mokkilainen4082 onhan tämä oma lajinsa. Ja Suomen oloissa vain kuusi sopii ns varsinaiseen jatkuvaan kasvatukseen. Männyllä ja koivulla videolla mainitulla tavalla niiden kanssa. Mutta onhan sekin fakta, ettei jatkuva sovi jokaiseen metsään, jos halutaan puutakin tuottaa.
Serkkupojalla ja osittain minullakin on mettiä hoidettu(vuodesta 1905 alkaen kun isoisoisä sai tilan isännyyden) pääasiassa aina vain harventamalla ja jättämällä sinne montaa eri-ikäistä puustoa sekä suosimalla kuuskoissakin lehtipuita(jopa leppää) joukkoon 15-20%. Jos se nyt on ollut jatkuvaa kasvatusta ennen vuotta 2014 niin mennään sitten linnaan lain rikkomisesta😉 Vaan eipä ole myrskyt, eikä liioin mitkään itikat tuhonneet metsää lainkaan! Työtähän se vaatii ja pitää osata joka harvennuksella katsella latvuksen isäksi vähä muutaki mutta samalla alueella voi yks sukupolvi käydä hakemassa järeää tukkipuuta kolmekin kertaa ja laadukasta puuta, eikä mitään kolmen sentin vuosirenkailla olevaa vaahtomuovi kuusta. Toki meidän hehtaarit ei yhteensä ole kun rapia 200, että otanta on aika pientä.
Jatkuva kasvatushan toimii ihan kivasti jos sitä on tehnyt vaikka kolme tai neljä miespolvea putkeen. Se kun yhden sukupolven aikana suuria taikoja ei vaan ehdi tekemään metsän pohjalle ja monimuotoisuudelle.
Jatkuvaa kasvatusta ei ole metsälaki sallinut ennen vuotta 2014, ilmeisesti vain jonkin sortin erikoisluvalla. Jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen kestää, mutta eihän jaksollinen metsäkään hetkessä nouse.
Puhuttaisiin oikeilla nimillä asiasta, eli jatkuva harvennus, jolloin tulee huomioitua puusta saatava korvaus joka on kymppiä huonompi koko ajan päätehakkuuseen verrattuna. Yleensä ottaen "jatkuva harvennus" tuntuu olevan melko vaikea laji, että saa onnistumaan.
@@jussilahteenmaki3475 Eihän jatkuvassa kasvatuksessa ole kierto aikaa. Se on ikuista hommaa. Otetaan huonompi puu ja isoin pois sitä mukaa kun taimettuu. Se on kun hijas hämäläinen . Se kasvatus.
@@mrvallumies2209 Et ymmärtänyt kommenttiani. Taloudellista tuottoa eri metodien välillä verrattaessa on verrattava jaksollisten kaikkien hakkuiden tuottoa (puun hinta miinus korjuukustannukset) eikä vain päätehakkuuta. Käytännössä siis myydyn puun keskihintaa per kuutio.
Miksei soveltuisi? Tehdäänhän motolla harvennuksiakin. Jatkuva kasvatus on mototyön kannalta samanlainen kuin harvennushakkuu, ja kyllähän motolla joskus tehdään ylispuiden poistoakin, jos ylispuustoa on runsaasti, jatkuvan kasvatuksen muoto se ylishakkuukin.
@@kallejotoksella8743 Minäpä muistan kun minun isä hakkas aina isommat puut pois metästä ja tosin moottori saha ol jo hällä. Hevosella hiän ajo ne laanille ja mehtä säily kasvu kunnossa. Ei tullut kolhuja jääviin puihin eikä juuristo vaurioita . Mites se koneellinen hakkuu .tuleeko kolhuja ja juuristo vaurioita. Uskaltasin väittää että jälkimmäisessä hakkuussa niitä tulee enemmän.
@@mrvallumies2209 Kyllä minäkin Hevosen muistan, ja olen poikasena ajanutkin... tosin vain heinähommissa. Kyllä ne puut tulisi tien varteen palstalta hevosella tai mönkijälläkin, ei siinä aina suurinta ja uusinta Ponssea tai Silvaa tarvita. Metsää hakataan aina tarpeen mukaan... Kelot ja kaatuneet polttopuiksi, kierot ja mutkaiset reen ja keinutuolin jalaksiksi, tai veneen kaariksi. Suoremmista sitten seinää ja lattiaa..
Hieno, rohkea ja asiantunteva video. Kiitos.
Hyvä aihe !! Tuossa tuli perusteet ja edellytykset . Kun Suomessa on n.100v. painettu(pakotettu) tasa kasvatukseen,niin ei muutamassa vuodessa muuteta mehtiä toiseen malliin.
Oma näkökantani jatkuvaan kasvatukseen on se,että avohakkuu ikäinen metsä hakataan aukoksi,muokataan ja istutetaan taimet.Kasvu jatkuu ja saadaan kunnollinen ja tuottava metsä jonkin ajan kuluttua.
Avohakkuun jälkeen kannattaa ehottomasti muokata mehtäpohja mullokselle ja sit istuttaa eri ikäsiä puita siihen. Siemeniäkin voi toki kylvää. Tuolleen toimien saa hyvän jatkuvan kasvatuksen metän aikaseksi pienellä vaivalla. Sitten kun 20 vuoden päästä menee eka hakkuulle niin poistaa ne isommat puut pinoon .jne!
Lähteekö metsäyhtiöt tekemään poimintahakkuta muutaman rungon sieltä täältä ongemallinen on jatkuva kasvatus
Lähtee, kunhan alat ja puumäärät on riittävät. Vaikkapa 10ha tai 20ha käsittelystä tulee puuta ylin kyllin... mitään hehtaarin parin aloja ei välttämättä kannata tuolleen käsitellä.
Kyllä näin motokuskina sanon et ihan helvettiä tommoset.ei noista saa koneelliseen korjuuseen pitemmän päälle kannattavuutta.jos kuka sahalla tekee niin voi toimiakin!
Ehkä jatkuvassa kasvatuksessa pitäisi sen moton/koneiden olla erilaisia kuin nykyiset koneet. Olisi mielenkiintoista kuulla koneiden valmistajilta mihin suuntaan koneita pitäisi muuttaa poimintahakkuu silmällä pitäen
Oot kyllä oikkeessa .Ylis puu hakkuulla ainakin . Suunnittelu on tärkkee mistä moto ajaa. Eikä kannata ihan joka ylis puuta kiertää. Jättää suosiolla jättö puuksi. Ainakin jos myöhästyny hakkuu on kyseessä.
Ovatko korjuukalustot metsiä varten vai päinvastoin?
@@erkkinho Kyllähän ne mehtä aukolle on etupäästään suunniteltu ja tehty.
@@mrvallumies2209 No mutta, jos viisaammat päättää, että suositaan pienaukkoja ja yläharvennusta, mehtäkoneen tulee mukautua siihen työmuotoon.
4:05 tässä Jouni on aivan oikeassa että tämä ei ole vielä jatkuvan kasvatuksen oikeata tyyppimetsää vaan tässä on suoritettu jatkuvaan kasvatuksen tähtäävää hakkuuta, ja luonto näyttää sitten kykynsä että tuleeko tähän jatkuvan kasvatuksen metsää, luonto määrää ei ihminen, Siihen menee 20 vuotta koska eihän se jatkuvan kasvatuksen metsää ole ellei siellä ole puun taimia se 20 vuotta menee varjostuksessa kuusentaimen kasvuun.
Vastaava alue hakattu ja mätästetty ja kuusentaimet istutettu ja 20 vuoden päästä suoritettaisiin ensi harvennus
Tätä oon pitkään ottanu mutta en oo uskaltanut ottaa asiaa puheeksi koska on monelle "kirosana"
Eikä ole ihme lapsesta asti metsiä kulkenu nuorena hakannukin toimivaa systeemiä jatkuvasta kasvatuksesta vaikea saada
Kun tukin ja kuitupuun hintaero kasvaa, jatkuva kasvatus muuttuu yhä houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi.
Edelleenkin näköjään häviää kommentit🙄
@@juusomikkola5254 hjuutuuppi taitaa olla asialla,,
Hyvää tietoa kiitos. Tietysti omistajilla on monia metsätyyppejä eri lohkoilla. Kyllä tunnistin nämäkin tyypit pelloista kivisiin kuiviin metsiin
Yläharvennuksen vielä ymmärrän mutta tämä poimintahakkuu ei menee järkeen.
Nyt on mielenkiintoinen aihe.
Jatkuva kasvatus on jollekin hyvä toiselle taas ei. Esimerkiksi pienestä 5 hehtaarin metsästä otettu parin talon aineet ja polttopuut kyllä se metsänhoito ennenkin on onnistunut. 🌲
Mulla kävi niin että kaikki huonommat jäi.Eli tukkipuu mitoissa olevia moni latvaisia ja haara puita jäi.Joku taisi mennä pieleen,näin jälkeenpäin ajatellen olisi kannattanut lyödä aukeaksi.On nyt tiheä siemmmenpuu asento,odotellaan.
@@mehaitte4480 MHY
Kyllä monessa tapauksessa menee oikeasti metsään,kun aletaan pelleilemään tuolla tavalla,vaatii hyvän maapohjan🤠☀️
Syy lienee hakkuun toteuttajassa
@@jakekp4739 Ja jo on otettu liian ahneesti ensimmäisessä hakkuussa. Muutamia tapauksia nähnyt missä kaikki ainespuu on poistettu kerralla. Ei sellaista voi laskea tämän otsikon alle kuuluvaksi.
Pitää olla hyvät lähtökohdat ja maatyyppi jatkuvalle kasvatukselle, itsellä nyt siitä ei ole kokemusta. Tuntuu, että uskoa pittää olla aiheeseen aika paljon..jos metsän tuottoa miettii. On itselläkin eri-ikäistä rakennetta metsissä ja unohtamatta tihentymiä metsänelukoille, sekä useita puulajeja monimuotoisuutta antamaan.
Noista kuusen turrukoista, jotka tuossa videolla näkyi (kuusiryhmä), ei varmasti tule kunnon tukkipuita..ei riitä yksi ihmisikä siihen.
Tältä alueelta voisi tehdä päivityksiä sen kannalta että onko tullut tuhoja on iso puusto Syökö hyönteiset ötökät
Eikö se jatkuva kasvatus toteudu ihan itestään ku naapurilla on eri vaiheessa metsänkasvu? Riistatiheiköt voi kans jättää naapurin metsiin kun niin huonosti hoitaa niitä...🤭
Tietäisikö metsä itse mikä siellä parhaiten kasvaa, pakollako sitä pitää mulkata, koivu on kuusen äiti.
Kai se luontoäiti sen osaa ite kertoa😉😉😉 Se nykäsee sen myrskyllä sileäksi tai istuttaa sinne itikoita syömään metsän pois..taikka lahottaa ja kuivattaa muuten haketavaraksi..
@@samuelp.4743 Kyllä Suomessa on aina metsää ollut ja tulee olemaan, ei niitä tuhat vuotta sitten istutettu ja raivaus-sahalla trimmattu, totta kai luonnossa vanha kuolee ja uutta syntyy niin puissa kuin hyönteisissä, välillä kaikki palaa, mutta luonto hoitaa.
Mielenkiintoinen video ! Oisko ollu sellaista kohetta jota olis pidetty jatkuvassa kasvatuksessa pidempään. Tuo ei oikein antanut kuvaa kun viimetalvena hakattu jatkuvan kasvatuksen asentoon,,,,,,,esim sellainen kohde jossa ois hakattu esim toista tai kolmatta kertaa kyseistä menetelmää käyttäen,,,,,😏
Sellaista kohdetta ei periaatteessa ole, koska edellinen metsälaki (uusi laki 2014 eteenpäin) ei sallinut jatkuvaa kasvatusta, olisiko ollut mahdollista vain erikoisluvalla. Tutkimusmetsiä on kyllä olemassa pitkältä ajaltakin.
@@jakekp4739 ,,,,juuu,,,vai niin,,,,🤔….eihän tuon videon perusteella kummoista kuvaa hommasta saa,,,,että saa metän jatkuvan kasvatuksen moodiin,,,vie käsittääkseni aikaa,,,,ei nykymenetelmillä hoidetusta metästä nuin vaan saa kunnollista jatkuvan kasvatuksen mettää,,,,,mut se on vaan mun ajatus,,,,😏 Isävainaani hoisi jo aikanaan mettiään silleen että anto kasvaa niissä sitä mikä niissä näytästi hyvin luontaisesti kasvavan,,,harventeli aina suurimpia välistä pois,,,ei aukkoja suosinu ollenkaan,,,ja siksipä oli aina mettäherrojen hampaissa,,,uhkasivat linnatuomiolla jos ei tee kuten he määräävät…vältti kuiteski tuomiot…😁
@@mokkilainen4082 onhan tämä oma lajinsa. Ja Suomen oloissa vain kuusi sopii ns varsinaiseen jatkuvaan kasvatukseen. Männyllä ja koivulla videolla mainitulla tavalla niiden kanssa. Mutta onhan sekin fakta, ettei jatkuva sovi jokaiseen metsään, jos halutaan puutakin tuottaa.
Serkkupojalla ja osittain minullakin on mettiä hoidettu(vuodesta 1905 alkaen kun isoisoisä sai tilan isännyyden) pääasiassa aina vain harventamalla ja jättämällä sinne montaa eri-ikäistä puustoa sekä suosimalla kuuskoissakin lehtipuita(jopa leppää) joukkoon 15-20%. Jos se nyt on ollut jatkuvaa kasvatusta ennen vuotta 2014 niin mennään sitten linnaan lain rikkomisesta😉 Vaan eipä ole myrskyt, eikä liioin mitkään itikat tuhonneet metsää lainkaan! Työtähän se vaatii ja pitää osata joka harvennuksella katsella latvuksen isäksi vähä muutaki mutta samalla alueella voi yks sukupolvi käydä hakemassa järeää tukkipuuta kolmekin kertaa ja laadukasta puuta, eikä mitään kolmen sentin vuosirenkailla olevaa vaahtomuovi kuusta. Toki meidän hehtaarit ei yhteensä ole kun rapia 200, että otanta on aika pientä.
Kohde olisi, mutta en ole saanut kuvauslupaa.
Jatkuva kasvatushan toimii ihan kivasti jos sitä on tehnyt vaikka kolme tai neljä miespolvea putkeen. Se kun yhden sukupolven aikana suuria taikoja ei vaan ehdi tekemään metsän pohjalle ja monimuotoisuudelle.
Jatkuvaa kasvatusta ei ole metsälaki sallinut ennen vuotta 2014, ilmeisesti vain jonkin sortin erikoisluvalla. Jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen kestää, mutta eihän jaksollinen metsäkään hetkessä nouse.
@@jakekp4739 No ilmeisesti se ei ole sitten ollut jatkuvan kasvatuksen nimellä vaan ihan ns. vanhanaikaista metsän hoitoa 😝🤭
Mielenkiintoinen video. Onko Jounilla omakohtaista kokemusta jatkuvasta kasvatuksesta, miten toimii?
Ei ole omakohtaista kokemusta.
Puhuttaisiin oikeilla nimillä asiasta, eli jatkuva harvennus, jolloin tulee huomioitua puusta saatava korvaus joka on kymppiä huonompi koko ajan päätehakkuuseen verrattuna. Yleensä ottaen "jatkuva harvennus" tuntuu olevan melko vaikea laji, että saa onnistumaan.
Vanha vitsi. Pitää verrata jaksollisen koko kiertoajan puun myyntihintaan eikä vain yhteen.
@@jussilahteenmaki3475 Eihän jatkuvassa kasvatuksessa ole kierto aikaa. Se on ikuista hommaa. Otetaan huonompi puu ja isoin pois sitä mukaa kun taimettuu. Se on kun hijas hämäläinen . Se kasvatus.
@@mrvallumies2209 Et ymmärtänyt kommenttiani. Taloudellista tuottoa eri metodien välillä verrattaessa on verrattava jaksollisten kaikkien hakkuiden tuottoa (puun hinta miinus korjuukustannukset) eikä vain päätehakkuuta. Käytännössä siis myydyn puun keskihintaa per kuutio.
Siinä sitä tuli metsäinsinöörille tietoa😊😂
Ei jumalauta...
Ei juuupeli on malli metsään menosta .........
.
Moto hakkuu ei sovellu jatkuvaan kasvatukseen. Pöljän touhua! Manu hakkuulla ja hevos välineillä korjuu. Ok!😀
Miksei soveltuisi? Tehdäänhän motolla harvennuksiakin. Jatkuva kasvatus on mototyön kannalta samanlainen kuin harvennushakkuu, ja kyllähän motolla joskus tehdään ylispuiden poistoakin, jos ylispuustoa on runsaasti, jatkuvan kasvatuksen muoto se ylishakkuukin.
@@kallejotoksella8743 Minäpä muistan kun minun isä hakkas aina isommat puut pois metästä ja tosin moottori saha ol jo hällä. Hevosella hiän ajo ne laanille ja mehtä säily kasvu kunnossa. Ei tullut kolhuja jääviin puihin eikä juuristo vaurioita . Mites se koneellinen hakkuu .tuleeko kolhuja ja juuristo vaurioita. Uskaltasin väittää että jälkimmäisessä hakkuussa niitä tulee enemmän.
@@mrvallumies2209 Kyllä minäkin Hevosen muistan, ja olen poikasena ajanutkin... tosin vain heinähommissa. Kyllä ne puut tulisi tien varteen palstalta hevosella tai mönkijälläkin, ei siinä aina suurinta ja uusinta Ponssea tai Silvaa tarvita. Metsää hakataan aina tarpeen mukaan... Kelot ja kaatuneet polttopuiksi, kierot ja mutkaiset reen ja keinutuolin jalaksiksi, tai veneen kaariksi. Suoremmista sitten seinää ja lattiaa..
Motolla noi tehdään nyt ja jatkossakin.
@@jussilahteenmaki3475 Joo! Motollapa hyvinnii. Mutta kun ei kohta oo motolla tekijjii!