@huhkai-ja Lehtikuusikon on perustanut N. L. Arppe 1800-luvun puolivälissä laivanrakennuksen tarpeisiin. Aika kattavasti löytyy tietoa hakusanalla Kiteen lehtikuusikko tai Puhoksen lehtikuusikko. Kiitos videosta
@maurilaitila Kiitoksia, hienolta näyttää kuvien perusteella tuo Kiteen kohde. Puut on hyvinkin samankokoisia kuin Majakankaalla. Majakankaalla on puusto huomattavasti tiheämpää, ja siksi tunnelmakin metsissä on kovin erilainen. Täytyy pitää mielessä tämä Kiteen kohde. Sekä se, että muistaisi käydä tekemässä ensi kesänä tunnelmapalan Majakankaalla, täyden lehden aikaan.
Komeita puita. Soveltuuko meillä kasvanut lehtikuusi johonkin rakennus- tai muuhun käyttöön. Alkuperäisellä kasvupaikallahan niihin kehittyy se sitkeys, mikä esim mastokäytössä on edellytys mutta kehittyviä meidän olosuhteissa. No komeita on männyt ja lehtikuuset konsanaan
@@kkranger705 Olet jäljillä siinä, että kyllä kasvupaikka ja kasvatustapa vaikuttavat lehtikuusenkin tekniseen laatuun sangen paljon. Meikäläinen lehtikuusi käy rakenteisiin oikein hyvin, mutta esimerkiksi paras lahonkestävyys on yhteydessä hitaaseen kasvuun. Voisi myös ajatella, että tässä on sama kuin metsämännyn kohdalla: vaativimpiin puusepäntöihin tarvittaisiin hitaasti kasvanutta puuta. Kyllä kai meilläkin voisi kasvattaa huippulaatuista lehtikuusta. Sopiva tuote kangas ja läpi kiertoajan korkeahko tiheys olisivat perusohjeet.
Joskus kuulin pohdittavan, että lahonkesto tosiaan vaatii semmoisen kasvutapahtuman, jossa lehtikuusen sisään kehittyy todella lahonkestävä ja jopa erivärinen, tummempi sisäosa. Tästä asiasta oli aikanaan keskustelua kun mitä tahansa lehtikuusta myytiin lahonkestävänä. Ja sahanterille lie se säänkestävä puuaines oma haasteensa.
@kkranger705 No joo, joskus tätä myös kuullut sahureiden sanovan. Toisaalta tietyt firmat on oikein erikoistuneet lehtikuusen yms erikoisiin sahauksiin, joten ei se liian hankalaa ole kumminkaan.
@@miikkapeltonen3761 Siihen viittaa vähän kuutiotilavuuskin, ja pohjapinta-ala. On se jännä, vaikka ei ole kuin 150 puuta hehtaarilla, niin sekin on liikaa. Mutta tässä kohteessa saa luonto hoitaa harvennuksen.
Upea video! Iso kiitos! Täytyypä suunnitella retki tuonne.
Kiteellä on yhtenäinen lehtikuusimetsä myöskin. 🙂
@@maurilaitila Onko miten suuri alue? Onko tietoa puiden iästä, edes likimain?
@huhkai-ja Lehtikuusikon on perustanut N. L. Arppe 1800-luvun puolivälissä laivanrakennuksen tarpeisiin.
Aika kattavasti löytyy tietoa hakusanalla Kiteen lehtikuusikko tai Puhoksen lehtikuusikko.
Kiitos videosta
@maurilaitila Kiitoksia, hienolta näyttää kuvien perusteella tuo Kiteen kohde. Puut on hyvinkin samankokoisia kuin Majakankaalla. Majakankaalla on puusto huomattavasti tiheämpää, ja siksi tunnelmakin metsissä on kovin erilainen. Täytyy pitää mielessä tämä Kiteen kohde. Sekä se, että muistaisi käydä tekemässä ensi kesänä tunnelmapalan Majakankaalla, täyden lehden aikaan.
Kiteen kohteen eduksi toki laskettava suurempi pinta-ala, tuo Majakangashan on vaan mitä lienee pari hehtaaria.
Komeita puita. Soveltuuko meillä kasvanut lehtikuusi johonkin rakennus- tai muuhun käyttöön. Alkuperäisellä kasvupaikallahan niihin kehittyy se sitkeys, mikä esim mastokäytössä on edellytys mutta kehittyviä meidän olosuhteissa.
No komeita on männyt ja lehtikuuset konsanaan
Kehittyykö
@@kkranger705 Olet jäljillä siinä, että kyllä kasvupaikka ja kasvatustapa vaikuttavat lehtikuusenkin tekniseen laatuun sangen paljon. Meikäläinen lehtikuusi käy rakenteisiin oikein hyvin, mutta esimerkiksi paras lahonkestävyys on yhteydessä hitaaseen kasvuun. Voisi myös ajatella, että tässä on sama kuin metsämännyn kohdalla: vaativimpiin puusepäntöihin tarvittaisiin hitaasti kasvanutta puuta.
Kyllä kai meilläkin voisi kasvattaa huippulaatuista lehtikuusta. Sopiva tuote kangas ja läpi kiertoajan korkeahko tiheys olisivat perusohjeet.
Joskus kuulin pohdittavan, että lahonkesto tosiaan vaatii semmoisen kasvutapahtuman, jossa lehtikuusen sisään kehittyy todella lahonkestävä ja jopa erivärinen, tummempi sisäosa. Tästä asiasta oli aikanaan keskustelua kun mitä tahansa lehtikuusta myytiin lahonkestävänä.
Ja sahanterille lie se säänkestävä puuaines oma haasteensa.
@kkranger705 No joo, joskus tätä myös kuullut sahureiden sanovan. Toisaalta tietyt firmat on oikein erikoistuneet lehtikuusen yms erikoisiin sahauksiin, joten ei se liian hankalaa ole kumminkaan.
latvukset näyttää siltä että saisi olla harvemmassa
@@miikkapeltonen3761 Siihen viittaa vähän kuutiotilavuuskin, ja pohjapinta-ala. On se jännä, vaikka ei ole kuin 150 puuta hehtaarilla, niin sekin on liikaa. Mutta tässä kohteessa saa luonto hoitaa harvennuksen.