Lauri Thurén: Minun oli nälkä.

Jeesus kertoi kertomuksilla ja vertauksilla paluustaan, tämän maailman lopusta ja viimeisestä tuomiosta. Tuomiosunnuntain Raamatun kohdassa hän kertoo heistä, jotka antoivat hänelle ruokaa, kun hänellä oli nälkä, ja jotka kävivät katsomassa häntä, kun hän oli sairas tai vangittu. Hänen eteensä kootaan kaikki ja hän kertoo erottavansa ihmiset toisistaan niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista - toiset oikealle ja toiset vasemmalle.
Miten tämä kertomus tai vertaus tulisi ymmärtää? Miten Jeesuksen vertauksia tulisi ylipäänsä ymmärtää ja selittää? Opetammeko Jeesuksen opetuksia maailman lopusta ja viimeisestä tuomiosta väärin?

[@tinny413]

Hyvä opetus, huumorilla hyöstetty ,yleisö pidettään aktiivisena. Tarvittaan jakso 2, missä käsitellään tehtävien aiheita. Kiinnostaa. 1. onko rangastuksilla taso ja volyymierot? Tarkoitaako kaikki helvettiä? 2. onko retoorikka, on-off vai onko taivan /helvetin suunnissa kerrokset?

[@suomenteologineninstituutti]

Katsot Suomen teologisen instituutin luentovideota. Kiitos että katsot. Näiden luentojen esittäminen netissä vaatii myös taloudellisia resursseja. Voisitko tukea tätä toimintaa? Se onnistuu helposti STI:n nettisivuilla, @t. Etusivun oikeassa reunassa on painike Lahja STI:lle - Lahjoita. Siitä klikkaamalla voit antaa haluamasi tuen omilla pankkitunnuksillasi.

[@VP1409]

Opetusta oli kiva kuunnella, mutta Lauri Thurénin tulkinta jättää kysymysmerkkejä:
1. On aika outo ajatus, että "Ihmisen Poika" joka istuu valtaistuimelle (jae 31), ei olisi sama henkilö kuin "paimen" (jae 32), ja "Kuningas" (jae 34), joka puhuu "Isäni siunaamista". Tätä joku kommentoikin yleisön joukosta.
2. Johtopäätös - että Matteus vie kerrontaa näin eteenpäin ainoastaan opettaakseen ristin välttämättömyydestä - on hyvin kapea näkemys evankeliumiin.
Jeesus opettaa tässä samaa asiaa kuin esim. Matt 7:17 "jokainen hyvä puu tekee hyvää hedelmää" fokusoidakseen siihen, että Jumala on kiinnostunut meidän sydämestä, ei ulkoisista teoista ja jos ihmisen sydän on hyvä, hän tekee hyviä tekoja automaattisesti ilman, että hän laskelmoisi saavansa näistä hyötyä. Todellinen usko näkyy tekoina. Mutta ihminen ei edes huomaa tekevänsä näitä tekoja, koska hän on vain elänyt normaalia elämäänsä. Tämä on juuri Jeesuksen opetuksen pointti. Pelkkä uskonnollinen sanahelinä; "Herra, Herra" tai muu uskonnollinen käyttäytyminen ei riitä Jumalalle, vaan Jumala on kiinnostunut meidän sydämen kääntymyksestä (Matt 7:22-23).
Samasta Jeesus opettaa Matteuksen kerronnassa lukuisissa muissakin kohdissa esim. Matt 12:33 (hedelmistä puu tunnetaan), Matt 13:25 (rikkavilja - vilja joka on hyödytöntä), Matt 13:48 (huonot kalat), Matt 15:19 (sydämestä lähtevät pahat ajatukset, ...), Matt 18:35 (anteeksiantamattomalla sydämellä ei pärjää Jumalan kanssa), jne.
Vuorisaarna ei ole pelkkää "lain riman nostamista korkealle" vaan se on Jeesuksen syvä opetus siitä, kuinka oppilas oppii Jeesukselta elämään hyvää elämää, joka on vapaa mm. toisten ihmisten halveksimisesta, vihasta (5:21-25) ja himosta (5:27-32), toisten manipuloimisesta (5:33-37) ja uskonnollisista suoritteista (6:1-18). Tämä on Psalmi 23:n elämää, jossa ei tarvitse murehtia koska Jumala pitää huolta kaikista tarpeista (6:25-34) ja jota ei myrskyt hetkauta. Tämä on Matteuksen kerronnassa lähetyskäskyn ydintä (Matt 28:20).
Samasta asiasta Jeesus sanoo Matt 11:29
"...oppikaa Minusta, Minä olen lempeä ja nöyrä sydämeltäni. Näin te löydätte levon sielullenne".
Risti vapauttaa ihmisen elämään rehellisesti Jumalan edessä koska Jumala ei muistele meidän syntejä. Mutta ilman syvää sisäistä halua kuuliaisuuteen ihminen ei voi pelastua. Jos ihminen on kapinassa Jumalan tahtoa vastaan, ei hän tietenkään voi siirtyä Jumalan luokse kuoleman jälkeen, koska hän ei viihtyisi siellä. Tätä CS Lewis kuvaa hienosti kirjassaan "Suuri avioero". Se mitä ihmisellä on todella sydämessä näkyy ihmisen teoissa ja siksi tuomio tulee olemaan tekojen mukaan kuten Matt 25 ja moni muu paikka Raamatussa opettaa.

[@JussiKeskinen]

Ei kaikilla ole kykyjä ja mahdollisuuksia tekoihin. Heidän tekonsa on rakkaus Jeesukseen ja usko pelastukseen. Usko Jumalan pelastussuunnitelmaan on se teko, josta seuraa kääntymys ja muutos kohti valoa ja usko muutokseen ja valintaan. Valitsen Jeesuksen ja kärsin, ennen kuin maailman kaikkine maallisine palkintoineen. En pysty tekemään mitään ilman Jeesusta. Jeesus on kaikki olinpa köyhä tai rikas, pyydän anteeksi, annan anteeksi, siinä on tekoni. Kun käsitteet minun ja sinun hajoavat, olemme armosta se mitä olemme 1 Kor. 15.10. Olemme valmiit syntymään uudestaan, uskossa Jeesuksen pelastustyöhön. Olemme tässä pelkkä suhde, niin köyhänä kuin rikkaana, se on teko, joka ylittää kaikki muut teot. Otamme vastaan armosta kaiken Jumalalta, kutenn Herramme Jeesus Kristus.

[@VP1409]

@@JussiKeskinen ​ Kaksi kommenttia:
1. Raamatun selvä opetus on, että pelastava usko näkyy. Näkymätöntä uskoa ei ole olemassa. Kun ihmisellä on oikeanlainen suhde Jeesuksen kanssa, se näkyy hyvänä hedelmänä. Mikäli ihmisellä ei ole suhdetta Jeesuksen kanssa, se näkyy siinä, että henkilö tuottaa huonoa hedelmää (vaikka ihminen käyttäytyisi uskonnollisesti). (Matt 7:22-23)
2. Kirjoitit, että usko on "uskoa Jumalan pelastussuunnitelmaan". Tässä on se ongelma, että usko ei kohdistu ensisijaisesti Jeesukseen (persoonaan) vaan johonkin järjestelyyn. Raamatun opetus on, että pelastava usko kohdistuu Jeesukseen. Usko on Raamatun määritelmän mukaan "lujaa luottamusta". Et varmaan tarkoittanut etteikö näin olisi, mutta otan tämän esille kun monet ihmiset uskovat "kasteeseen", tai "armoon" ilman uskoa Jeesukseen. On myös paljon ns. "kristittyjä" jotka eivät kuitenkaan halua olla Jeesuksen opetuslapsia. Tämä johtuu siitä että he eivät pohjimmiltaan luota Jeesukseen.

[@JussiKeskinen]

​@@VP1409
Kyllä. Usko ja uskonnollisuus "rituaaleineen" ovat kuin kolikon kääntöpuolet.
Meidän monen elämä on monesta syystä kovin
kompleksista mutta me tiedämme: "syvällä sisimmässämme olemme aina myös toisenlaisia", olemme
enemmän kuin mikään ihmistiede, psykologia, syvyyspsykologia voi koskaan yltää. Ihmiset kyselevät
kuka minä olen ? Tämä kysymys tehdään tietoisesti tai tiedostamatta joka päivä. Uskon vastaus tähän
kysymykseen on: " olen Jumalasta ja matkalla takaisin Jumalan luo." Huomattakoon tässä, että puhun
ihmisen perusolemuksesta en siis pinnallisesta olemuksesta, joka on aina vaarassa tulla niellyksi ja joka
on jatkuvasti kadottamassa yhteyden Jeesukseen Kristukseen.
Usko on armossa eikä ansioissa. Siinä se on sen vaikeus, koska me haluamme olla niin kovin pystyviä, me haluamme pelastaa itse itsemme, me haluamme itse rakentaa oman paratiisimme. Me haluamme järkeillä ja viisastella vaikka olemme vain kovin vajavaisia. Emme ole oikeastaan mitään ilman Jumalan armoa.
Oma pelastukseni jää kokonaan Herran haltuun. Hän tuli elämääni kerran ja se riitti. Lupasin roikkua hänen viitanliepeessään kiinni matkan ajan. Tunnustin syntini joita oli paljon, ja itkin paljon huomatessani oman pahuuteni ja luoteeni kaksinaisuuden. Herra on vienyt minulta kaikki pakotiet, eikä kärsimystä ole puuttunut. Turpaan on tullut, niin, että minullakin on oikea lonkka kipeä. Olen siis minäkin paininut, enkä tiedä olenko voittanut vai hävinnyt, mutta kaikesta olen kiitollinen ja kaikesta ylistän Herraa, sillä monet himot ovat laantuneet ja rukouksiani on kuunneltu.
Kiitos V-P ja kiitos STI