Pihtivirtamittari kätevä laturin ylimalkaisen kunnon selvittämisessä. Samoin volttimittarilla akun navoista mittaus. Kierroksia koneeseen niin lukemia nousee.. Oskilloskoopilla näkisi lisäksi diodisiltojen kunnon yhdellä vilkaisulla. Olisiko videopätkän paikka oskilloskoopin käytöstä tähän tarkoitukseen?
Hieno leikkuri! Lattasulakkeen kannan nippeleistähän voi myös mitata jännitehäviön (hyvin pieni) ja näin etsiä vikapiiriä, jos vaikka akku tyhjenee seisokin aikana. En tosin tiedä miten käytännöllinen keino tämä on ja meneekö ne pienet lukemat mittarin virhemarginaalin piikkiin.
nii sehä sulake pelloo samallaviisii ku sunttivastus jonka yli voip mitata jännitehäviön. mutta se on kyllä nii pien tuossa sulakkeessa se häviö että parempi mitata se vaikka virtakynällä
Kannattaa mainita että esim. akun kaapelin jännitehäviötä mitattaessa on mittajohdot kytkettävä akun napaan suoraan (ei kenkään)ja toisessa päässä ruuviin, muuten jää 2 liitosta mittauksesta pois.Käynnistin kaapeleissa on jännite häviö joka välissä alle 0,5 v,mittaus suoritetaan startin puörittäessä moottoria.Terv.jr
Tervehdys Rassoojalle ja muille. Omissa virtapihtimittauksissani olen huomannut,että jos on n.10 cm lähempänä magneetti ,niin pihtimittari näyttää väärin. Laitoin pihdin leuat vaihtovirtalaturin takaosaan kiinni vapaasti roikkumaan ,niin vuotovirtaa näytti olevan 0,5 A. Kesti hetken oivaltaa mistä oli kyse. Käsitykseni mukaan laturissa on pieni jäännös magnetismi, onko näin Rassooja?
magnetistmiinhan se perustuu tuo virranmittaus tuossa pihtimittarissa ja kun tasavirtaroikassa kulukoo sähkövirta nii siihen tulloo magneettikenttä ympärille. kummanko kätinen, nii se riippuu virran suunnasta. vaihtosähkössä se vaihtuu taajuveen mukkaan. kyllä se voi hyvinnii männä sekasin ylimääräsestä magneettikentästä ja riippuu sitte mittarista mitenkä se ns ulkopuoliset häiriöt ottaa näytölle. laturiinkii jääpi pien jäännösmagnetismi aina varsinkii käytön jäläkeen.
Olisiko mahdollista tehdä video missä käyt perinteistä volttimittaria läpi kuinka sillä mitataan mitäkin? Eli havainnollistavin esimerkein näyttäisit miten homma tapahtuu. Esimerkiksi vaikka autosta. On varmasti paljon ihmisiä, jotka haluaisivat tehdä tuolla mittarilla muutakin kuin mitata voltteja sormipattereista ja akuista. Mittareista jää siis suurin osa hyödyntämättä kun ei tiedetä mitä kaikkea sillä voi mitata ja miten. Kiitoksia hyvistä videoista jo tähän asti.
@@Rassooja Taisinpa sillon kommentin kirjoittamisen jälkeen löytääkin juuri tuon videon, mutta unohtui tänne siitä mainita. Kiitoksia kuitenkin. Hyviä videoita teet.
Sinä varmaan tiedät vastauksen seuraavaan kysymykseen kun muut ei tunnu tietävän en googlestakaan löytänyt Hydrayliikan tasavirta mangeettivettiili 24v esimerkiksi jäähdyttäjän hydraylinen tuulettaja venttiilissä metalliputki jonka sisällä jousikuormitteinen venttiili putken päälle tulee mangeettikela johon virta ja maajohto miten se jännite johdolla tai maajohdolla säädetään sitä venttiiliä kun olen mittaillut jännite on aina sama jaa maajohdon vastusmittauksella täysi maadoitus
siinä käytetää varmaankii semmosta PWM (pulssisuhdeohjaus) ohjausta että saapi sitä venttiiliä ajettua jousikuormaa vastaan sillä käämillä ja sitten se venttiilin kara liikkuu auki ja kiinni + kaikki väliasennot mitä ohjataan.
@@Rassooja juu se täytyy olla PWM ohjaus eihän se muuten voisikaan pelata kun jännite on koko ajan sama amppeeri mittauksella se varmaankin näkyy että säätöä tapahtuu enpä tuota hoksannut vaikka itsekin olen laittanut PWM säätimen kaivinkoneen lämmityslaitteen puhaltimeen ja onhan siinä sun akkupora videossakin hyvin selvitetty PWM säätimen toimintaa luulin vaan että kierroksia sillä säädetään muuta sillä kai säädetään montaa muutakin valojakin varmaan
@@kalevito nii kyllä se pwm säätö käypi nuihinkii ja autoissakkii on monessa kohtoo samanlaisia säätöjä että jous kuormaa vastaan sillä pwm:llä vejätettään venttiiliä taikka muuta eri asentoihin.. se antaa aina täyvet jännitteet/virrat mutta sitä vuan pätkitään sopivasti nii sillä saapi sitten sen momentin passattua. nii ja kyllä se valojenkii säätöön käypi sama ohjaus.. semmosiahan ne on autoissakkii monessa nykyvää missä halogeenilamppuja vielä löytyy ja sen sorttisia
![ARGENTINA vs. BOLIVIA [6-0] | RESUMEN | ELIMINATORIAS SUDAMERICANAS | FECHA 10](http://i.ytimg.com/vi/C3wPtKNbAOA/mqdefault.jpg)
Kiitos näistä "tekniikka" videoista. Nämä on todella hyviä ja opettavaisia.
kiitoksia vuan.. toivotaan jotta ois jottai käätännön hyötyäkkii harrastelijoille ja muille
Hyvä opettava viteo.Jonniverran tuttua hommoo.
mikä ettei. hyvä homma
Tervehdys. Käytän Fluke 365 mittaria. Kiitos sinulle tuosta jäännösmagnetismin olemassa- olon vastauksesta. Olet sinä aikamoinen "seppä" osaamaan.
Joo sehä on hyvä mittari tuo fluke 365. Ei muuta ku mittailemmaan ☺👍 uutta pätkee tulloo ku kehitellää
Kiitos hyvää vinkkiä tuli taas
mikä ettei
Pihtivirtamittari kätevä laturin ylimalkaisen kunnon selvittämisessä. Samoin volttimittarilla akun navoista mittaus. Kierroksia koneeseen niin lukemia nousee..
Oskilloskoopilla näkisi lisäksi diodisiltojen kunnon yhdellä vilkaisulla.
Olisiko videopätkän paikka oskilloskoopin käytöstä tähän tarkoitukseen?
Vois ollakkii hyvä
Hieno leikkuri!
Lattasulakkeen kannan nippeleistähän voi myös mitata jännitehäviön (hyvin pieni) ja näin etsiä vikapiiriä, jos vaikka akku tyhjenee seisokin aikana. En tosin tiedä miten käytännöllinen keino tämä on ja meneekö ne pienet lukemat mittarin virhemarginaalin piikkiin.
nii sehä sulake pelloo samallaviisii ku sunttivastus jonka yli voip mitata jännitehäviön. mutta se on kyllä nii pien tuossa sulakkeessa se häviö että parempi mitata se vaikka virtakynällä
Kannattaa mainita että esim. akun kaapelin jännitehäviötä mitattaessa on mittajohdot kytkettävä akun napaan suoraan (ei kenkään)ja toisessa päässä ruuviin, muuten jää 2 liitosta mittauksesta pois.Käynnistin kaapeleissa on jännite häviö joka välissä alle 0,5 v,mittaus suoritetaan startin puörittäessä moottoria.Terv.jr
hyvä täyvennys aiheeseen
Tervehdys Rassoojalle ja muille. Omissa virtapihtimittauksissani olen huomannut,että jos on n.10 cm lähempänä magneetti ,niin pihtimittari näyttää väärin. Laitoin pihdin leuat vaihtovirtalaturin takaosaan kiinni vapaasti roikkumaan ,niin vuotovirtaa näytti olevan 0,5 A. Kesti hetken oivaltaa mistä oli kyse. Käsitykseni mukaan laturissa on pieni jäännös magnetismi, onko näin Rassooja?
magnetistmiinhan se perustuu tuo virranmittaus tuossa pihtimittarissa ja kun tasavirtaroikassa kulukoo sähkövirta nii siihen tulloo magneettikenttä ympärille. kummanko kätinen, nii se riippuu virran suunnasta. vaihtosähkössä se vaihtuu taajuveen mukkaan. kyllä se voi hyvinnii männä sekasin ylimääräsestä magneettikentästä ja riippuu sitte mittarista mitenkä se ns ulkopuoliset häiriöt ottaa näytölle. laturiinkii jääpi pien jäännösmagnetismi aina varsinkii käytön jäläkeen.
Olisiko mahdollista tehdä video missä käyt perinteistä volttimittaria läpi kuinka sillä mitataan mitäkin? Eli havainnollistavin esimerkein näyttäisit miten homma tapahtuu. Esimerkiksi vaikka autosta.
On varmasti paljon ihmisiä, jotka haluaisivat tehdä tuolla mittarilla muutakin kuin mitata voltteja sormipattereista ja akuista. Mittareista jää siis suurin osa hyödyntämättä kun ei tiedetä mitä kaikkea sillä voi mitata ja miten.
Kiitoksia hyvistä videoista jo tähän asti.
joo voihan semmosen tehä. tässä on joku pätkä jo aiheesta ruclips.net/video/UQdkmcgD36s/видео.html
@@Rassooja Taisinpa sillon kommentin kirjoittamisen jälkeen löytääkin juuri tuon videon, mutta unohtui tänne siitä mainita. Kiitoksia kuitenkin. Hyviä videoita teet.
@@herraperuna1370 joo ei se mittää.. kyllä uusiakkii tehhään. pääasia että on jotakii hyötyä muillekkii näistä vitejoista :o)
Sinä varmaan tiedät vastauksen seuraavaan kysymykseen kun muut ei tunnu tietävän en googlestakaan löytänyt
Hydrayliikan tasavirta mangeettivettiili 24v esimerkiksi jäähdyttäjän hydraylinen tuulettaja venttiilissä metalliputki jonka sisällä jousikuormitteinen venttiili putken päälle tulee mangeettikela johon virta ja maajohto miten se jännite johdolla tai maajohdolla säädetään sitä venttiiliä kun olen mittaillut jännite on aina sama jaa maajohdon vastusmittauksella täysi maadoitus
siinä käytetää varmaankii semmosta PWM (pulssisuhdeohjaus) ohjausta että saapi sitä venttiiliä ajettua jousikuormaa vastaan sillä käämillä ja sitten se venttiilin kara liikkuu auki ja kiinni + kaikki väliasennot mitä ohjataan.
@@Rassooja juu se täytyy olla PWM ohjaus eihän se muuten voisikaan pelata kun jännite on koko ajan sama
amppeeri mittauksella se varmaankin näkyy että säätöä tapahtuu enpä tuota hoksannut vaikka itsekin olen laittanut
PWM säätimen kaivinkoneen lämmityslaitteen puhaltimeen ja onhan siinä sun akkupora videossakin hyvin selvitetty
PWM säätimen toimintaa luulin vaan että kierroksia sillä säädetään muuta sillä kai säädetään montaa muutakin valojakin varmaan
@@kalevito nii kyllä se pwm säätö käypi nuihinkii ja autoissakkii on monessa kohtoo samanlaisia säätöjä että jous kuormaa vastaan sillä pwm:llä vejätettään venttiiliä taikka muuta eri asentoihin.. se antaa aina täyvet jännitteet/virrat mutta sitä vuan pätkitään sopivasti nii sillä saapi sitten sen momentin passattua. nii ja kyllä se valojenkii säätöön käypi sama ohjaus.. semmosiahan ne on autoissakkii monessa nykyvää missä halogeenilamppuja vielä löytyy ja sen sorttisia
kuinkahan paljon päävirtakytkimet esim traktorissa aiheuttaa jännite hävikkiä
jos se pääkytkin on suht hyvä kuntonen nii ei siinä synny juuri mittään häviöö. johoista ja liitoksista suurimmat syntyy
👍👍
Voisit opettaa mihkä kohtaa yleismittaria käännetään nappula kun mitataan jotakin.... hyvä video 💪🇫🇮
ruclips.net/video/UQdkmcgD36s/видео.html oisko tuosta enshättää mittää apuja :o)
Misseehän mies asustelloo kun mahoton tausta mekkalo kuuluu?🤔 ,, 😊
tässähä sitä vuan kotonaa
Kuinka tuon laturin pyörittäminen on toteutettu?
kiilahihnalla.. kampiakselilla on isompi kiilahihnapyörä ja laturissa pienempi nii se ottaa pienilläkkii kierroksilla iha sopivasti jenkoo
👍👍🙂 ja aamulla +7.5
Aika lämmintä pitelöö