Kiitos Jounille taas hienosta videosta! Olet yksi harvoista vaellus-tubettajista, jotka raportoivat näitä lintu-asioita, ja niitä tarinoita on myös mukava kuulla videoissasi kerrottavan.
Kiitoksia. Mulla tämä retkeily alkoi lintujen seuraamisesta. Kun kotiseudun lajit oli käyneet tutuiksi, piti lähteä pohjoiseen nähdäkseen sikäläistä lajistoa. Maisemat vei mukanaan ja linnut siirtyi vähitellen taka-alalle. Nykyään katson niitä aina tavattaessa, ennen niitä tuli varta vasten etsittyä. Kaikkia ei tirpat kiinnosta, en moiti. Toisten huomio kiinnittyy vaikka kasveihin, perhosiin, kalapaikkoihin, tai vaikka sykemittarin seuraamiseen. Kukin tyylillään, pääasia, että luonnossa liikutaan niin silloin sitä ei tuhota niin helposti. Siitähän me kaikki ollaan lopulta riippuvaisia.
Kiitos Jouni upeasta videosta! Olisin katsonut noita maisemia ja kuunnellut rauhallista kerrontaasi paljon pitempäänkin. Sinulla on taito katsoa kauniisti kameran etsimen läpi. Pidän myös luonnon yksityiskohtien kuvaamisesta avarien maisemien lomaan. Kevon reitin vaeltamisesta on kulunut harmittavan monta vuosikymmentä. Silloin varsinkin Kevonseinä ja Fiellunputous tuntuivat mahtavilta elämyksiltä. Ehkä niitä olisi aika käydä kokemassa uudelleen. Kaunista syksyn jatkoa 🍁🍂
Kiitos taas paljon. Tuo yksityiskohtien kuvaaminen tuonne väliin rikkoo muutoin yksitoikkoiseksi käyvää rytmiä. Samoin se, kun kuvaa välillä omaa naamaansa tai kulkemistaan. Itselläkin edellisestä kerrasta oli n.45vuotta, sen jälkeen tuonne on rakennettu rappuja kulkua helpottamaan. Sanoisin, ettei ole huonompikuntoisellekaan tekemätön paikka, varaa vain tarpeeksi aikaa. Kaksi leirien väliä oli vähän yli kymmenen kilometriä, muutoin päivämatkat voi suunnitella lyhyemmiksi, vaikka tänä kesänä kolme tulipaikkaa poistetaankin käytöstä. Kahlaamoissa vesi voi olla keväällä ja rankkojen sateiden jälkeen napaan asti, yleensä huomattavasti vähemmän. Koiriakin nähtiin muutama reitillä, kulkivat ehkä Kuivin reitin jossa Kevojokea ei ylitetä. Silläkin reitillä näkee Kevonseinän ja Fiellun putouksen.
Kiitos taas kerran rauhallisesta ja luontoa tarkkailevasta videosta. Yksityiskohtien kuvaaminen, erilaiset valaistukset ja kuvakulmat tekevät työstäsi hienon taideteoksen. Onnea juhlavaelluksen johdosta ja hyvää syksyä.
Tyypillistä pohdiskelevaa Jounin retkikuvausta, jonka seurassa viihtyy kivasti. Kiire unohtui tältäkin videolta jonnekin etelän maalikyliin. Ai niin, kuinka sen 'matkamittarin' kävikään loppupeleissä ? Kiitos videosta 😮
Hieno reissukuvaus. Ongelmana kuitenkin kaupalliset tiedotteet. Juuri kun alkaa pääsemään kunnolla reissutunnelmaan mukaan niin tulee pätkä jotakin isoäänistä kaupallista humppaa.
Tämähän on RUclipsn ominaisuus. Nykyään mainoksia näköjään työnnetään ihan kaikkiin videoihin. Itse en voi tälle mitään, mulla ei ole kaupallistamissopimusta RUclipsn kanssa, mutta näköjään se kannattaa tehdä, jos vain täytän ehdot, silloin saisin edes muutamia euroja vuodessa noista mainoksista, nyt en saa mitään. Katsoja pääsee noista eroon kun maksaa RUclipslle siitä, ettei niitä tule.
Hienoa kiireetöntä kerrontaa/vaellus sinulta taas kerran. Kiitos 👍🤝Saman reitin kävin 20v sitten, ei tuo muuten ole muuttunut kuin polut leventyneet. Joo 30 vuotta olen jo kolunnut erämaita. Matka jatkkuu eikö vain? Palo on kova aina aina ....🚶♂️
Kiitos videosta 🙋🏼♀️ olimme mieheni kanssa juhannuksen jälkeen samoilla poluilla, mutta me käännyttiin Kuivin risteyksestä Kuivin reitille 🙂 Hienon näköistä tuo Kevon reitin loppuosakin 🙂 🏕️ Hienoa, kun jaoit reissun meille katsojille 🍁🍂🙋🏼♀️
Kiitoksia kommentista. Kuivin reitillä näkee nuo parhaat nähtävyydet mutta alajuoksun kanjonijärvet on myös näkemisen arvoisia. Ja jos oma rauha on tärkeää, niin valtaosa kulkijoista tuntuu suuntaavan Kuivin reitille, Kenesjärvelle suuntaavat saa olla aika yksinään. Suosittua näytti olevan myös kulkea Sulaojalta Fiellulle ja takaisin.
@@jouniriihela4317 Kuivin reitillä oli silloin juhannuksen jälkeen ihmeen hiljaista 🙂 Me ajateltiin, että suurin osa porukasta kulkee Kevon reittiä 😄 Mutta näkemistä riitti, oli isoja porotokkia, Kevon seinämällä liiteli piekana, äkäiset tunturikihut päivystivät polkujen läheisyydessä ja Akukammilla riekot asustivat vessarakennuksen alla 😍 Nämä jutut kutsuvat yhä uudelleen Lapin maisemiin 🥰
@@marjoriitta880 Ruska-aika lienee tuollakin ruuhkaisinta sesonkia, kummallakin reitillä. Piekanoilla ja tunturikihuilla oli juhlakesä kun myyriä riitti syötäväksi. Myyrien takia varmaan myös muutama naalin pesintä onnistui, yksi niistä Utsjoella. Hyvällä onnella olisi voinut törmätä sellaiseenkin otukseen. Itselle on tullut tavaksi koittaa selvittää ennen kesää, onko mahdollisesti jossain päin lappia myyrähuippu tulossa ja suunnata sinne. Tällöinhän sitä elämää on tavallista enemmän. Näitä huippuvuosia vain tuntuu olevan harvassa.
Jounin lupsakkaa menoa ja jutustelua on aina mukava seurata, kiitos 🙏Oon muuten laittanut merkille, että että harvemmin laitat tulia minnekään luontoon, onko tähän joku erityinen syy?
Kiitoksia. Olen ajatellut. että teen tulet vain tarvittaessa. Kymmeneen vuoteen ei ole oikeastaan tarvinnut. Tämänkin reissun tulet oli etupäässä viihdetulia, vaikka kaveri olikin varautunut tekemään ruoat tulilla. Erityisiä syitä ei ole, useita pieniä: koti lämpiää puilla joten mulla tuli kuuluu arkeen ei vapaa-aikaan, kattilat ja kädet nokeentuu, aikaa menee enemmän (mulla tuntuu tulevan aina kiire illan leiriytymisen kanssa, haluan käyttää illan ja aamun valaistuksen kameran kanssa touhuamiseen), ja mielessä on myös pyörinyt ajatus, että jotta voisin nauttia ympäröivästä hienosta metsästä, on jossain muualla kaadetusta metsästä tuotu mulle puita käytettäväksi. Toki kaasun poltto on fossiilisten polttamista eikä ongelmatonta sekään, mutta lopulta hyvin pieni osa verrattuna tuonne matkustamiseen. Risukeitin on mahtava kapistus, mutta silloin kun risut palaa hyvin, on usein metsäpalovaroitus ja muulloin ne tuottaa pahimmillaan vain savua ilman mainittavaa lämpöä.
Oli kyllä hienoja ruskamaisemia Kevon reitillä 👍erityisesti kanjonin osalla..ja poluista kyllä näkee että kulkijaa on riittänyt,kuluminen on aika selvästi nähtävissä.
Kiitti kommentista. Maisemat on kyllä ainutlaatuisia. Polku on kulunut maastoon selväksi uraksi, mutta se voisi olla pahempikin. Noilla kaikista suosituimmilla reiteillä polut leviää sivulle niin, että niitä on alettu sorastaa. Toivottavasti polku pysyy Kevolla "uomassaan" niin erämainen tuntu säilyy.
Joskus muinoin kuljimme Kevon reitin pohjoisesta etelään.Upea kokemus. Ylängöllä ollessamme kuulimme radiosta että Kevo oli Euroopan lämpimin paikka tuolloin. Siellä ylhäällä ei ollut varjoa ja juomavesikin uhkasi loppua ennenkuin pääsimme jälleen alemmas. Mukanamme oli myös 1-vuotias mäyräkoiramme Milli joka oli koko retkueen sitkein ja pirtein vaeltaja. Pitäisi kyllä vielä joskus vaeltaa tuo etelä-pohjoissuuntaan. Maisemat näyttäytyisivät silloin uudella tavalla. Kiitos jälleen laadukkaasta,rauhallisesta ja tunnelmallisesta videostasi.
Kiitos. Itsellä samanlaisia ajatuksia, että jos vielä joskus tuonne niin eri suuntaan. Ja eri vuodenaikaan, ehkä heti kesäkuun puolestavälistä kun reitille saa mennä. Jos vedenkorkeus antaa myöten. Muutaman vuoden kun odottaa niin tämä retki ehtii jo vähän unohtua ja maisema näyttää uudelta.
On tulossa. Tuli teknisiä ongelmia editointiohjelman kanssa kun menin päivittämään sen. Ohjelma alkoi kaatuilemaan, vielä tuoreempi päivitys korjasi ongelmaa jonkin verran. Ajattelin sitten tehdä ensin tämän ruskaretken tuoreeltaan ja Hammastunturin retken myöhemmin syksyllä.
Hienoja tunnelmakuvia viimeisen yön leiripaikalta! En vielä saanut valmiiksi omaa kuvakertomusta matkallamme. Osittain samoja aiheita tulossa, mutta ei haitanne, samalla reissullahan oltiin.
Ei todellakaan haittaa. Älä jätä mitään pois sen takia, että se oli jo tässä. Sä olit aamuvirkku, mä olin iltavirkku, me kuvattiin kuitenkin paljon eri asioita ja eri tavalla. Viimeinen ilta oli tosiaan hieno usvineen ja revontulineen. Vieläkin harmittaa, että se viimeisen yön revontulikorona jäi kuvaamatta kun ei jaksanut keskellä yötä pakkasessa pukeutua muutaman lisäkuvan takia.
@@jouniriihela4317En muuten väitä vastaan . Jokaisen vaeltajan pitäisi mielestäni kokea Kevon Luonnon Puisto edes kerran elämässään. Itse vaelsin yksin Kevon reitin 1998 ja kävin peseytymässä Fiellun Putouksessa. Avantouintia vuosia harrastaneelle kuitenkin katharttinen kokemus. Olen pari kertaa senkin jälkeen Kevolla poikennut. 😊
Kiitoksia. Ei se lopulta ole sen vaikeampi kuin muutkaan polut, kivet ja juuret esillä, välillä märkiä kohtia. Mäet on jyrkkiä mutta portaita on rakennettu varsin kattavasti. Leiriytymispaikkojakin normaalikuntoiselle tarpeeksi usein. Tuolla reitillä on ainutlaatuista maisemaa, se kannattaa käydä läpi vaikka muuten suosisikin omia polkuja. Tuo Kevonseinä, kanjonin alku on nähtävä itse, sen suuruutta ei kuvissa saa millään näkymään.
Tuo Kevonseinä näkymä on kyllä piirtynyt lähtemättömästi mieleeni.Myös pohjoisen suunnasta lähdettäessä on huikea tunne kun kanjoni melko yhtäkkiä avautuu edessä.
Kiitti kommentista. Noin 45 vuotta sitten itsekin olin ensimmäistä kertaa. Silloin oli tunturimittarit syöneet koivikot monin paikoin paljaiksi ja näkyvyys laaksoon oli avoimempi. Hyvin ovat toipuneet.
@@jouniriihela4317 Juu näin muistan itsekin, että koivut oli kovin syötyjä. Eikä kahluupaikoilla ollut mitään köysiapuja ylityksiin. Mutta putouksen löheisellä telttapaikalla myyrä söi silloinkin yöllä puurohiutalepussin rikki 😁🐹
@@riikkavuoristo569 Noista kahlaamoiden köysistä mulla ei ole mitään muistikuvaa takavuosilta. Nytkin keskimmäinen kahlaamo oli sen verran helppo, etten hyödyntänyt vaijerin apua vaan käytin sauvaa ja kameran jalustaa. Myyrät tosiaan viihtyy leiripaikkojen ja kämppien ympäristöissä, ihmisiltä varisee aina jotain syötävää maahan. Meillä oli jo keväästä asti tiedossa, että pohjoisimmassa lapissa on myyrillä tulossa huippuvuosi. Varauduttiin tähän ripustamalla kaikki ruoat yöksi puuhun tai kameran jalustaan. Omani sain kaikki ensin makuupussin suojana käyttämääni kuivapussiin. Jostain kumman syystä en huomannut kuvata tätä.
Kiitos Jounille taas hienosta videosta! Olet yksi harvoista vaellus-tubettajista, jotka raportoivat näitä lintu-asioita, ja niitä tarinoita on myös mukava kuulla videoissasi kerrottavan.
Kiitoksia. Mulla tämä retkeily alkoi lintujen seuraamisesta. Kun kotiseudun lajit oli käyneet tutuiksi, piti lähteä pohjoiseen nähdäkseen sikäläistä lajistoa. Maisemat vei mukanaan ja linnut siirtyi vähitellen taka-alalle. Nykyään katson niitä aina tavattaessa, ennen niitä tuli varta vasten etsittyä. Kaikkia ei tirpat kiinnosta, en moiti. Toisten huomio kiinnittyy vaikka kasveihin, perhosiin, kalapaikkoihin, tai vaikka sykemittarin seuraamiseen. Kukin tyylillään, pääasia, että luonnossa liikutaan niin silloin sitä ei tuhota niin helposti. Siitähän me kaikki ollaan lopulta riippuvaisia.
Kiitos Jouni upeasta videosta! Olisin katsonut noita maisemia ja kuunnellut rauhallista kerrontaasi paljon pitempäänkin. Sinulla on taito katsoa kauniisti kameran etsimen läpi. Pidän myös luonnon yksityiskohtien kuvaamisesta avarien maisemien lomaan. Kevon reitin vaeltamisesta on kulunut harmittavan monta vuosikymmentä. Silloin varsinkin Kevonseinä ja Fiellunputous tuntuivat mahtavilta elämyksiltä. Ehkä niitä olisi aika käydä kokemassa uudelleen. Kaunista syksyn jatkoa 🍁🍂
Kiitos taas paljon. Tuo yksityiskohtien kuvaaminen tuonne väliin rikkoo muutoin yksitoikkoiseksi käyvää rytmiä. Samoin se, kun kuvaa välillä omaa naamaansa tai kulkemistaan. Itselläkin edellisestä kerrasta oli n.45vuotta, sen jälkeen tuonne on rakennettu rappuja kulkua helpottamaan. Sanoisin, ettei ole huonompikuntoisellekaan tekemätön paikka, varaa vain tarpeeksi aikaa. Kaksi leirien väliä oli vähän yli kymmenen kilometriä, muutoin päivämatkat voi suunnitella lyhyemmiksi, vaikka tänä kesänä kolme tulipaikkaa poistetaankin käytöstä. Kahlaamoissa vesi voi olla keväällä ja rankkojen sateiden jälkeen napaan asti, yleensä huomattavasti vähemmän. Koiriakin nähtiin muutama reitillä, kulkivat ehkä Kuivin reitin jossa Kevojokea ei ylitetä. Silläkin reitillä näkee Kevonseinän ja Fiellun putouksen.
Kiitos taas kerran rauhallisesta ja luontoa tarkkailevasta videosta. Yksityiskohtien kuvaaminen, erilaiset valaistukset ja kuvakulmat tekevät työstäsi hienon taideteoksen. Onnea juhlavaelluksen johdosta ja hyvää syksyä.
Kiitos mukavista sanoista. Hyvää syksyä myös sinne.
Kiitos Jouni videosta 🙂. Mukava katsella hienosti kuvattuja maisemia sekä pieniä yksityskohtia maastosta , lintuja unohtamatta.
Kiitti kommentista.
Kiitos, kaunista!
Kiitos kommentista
Tyypillistä pohdiskelevaa Jounin retkikuvausta, jonka seurassa viihtyy kivasti. Kiire unohtui tältäkin videolta jonnekin etelän maalikyliin. Ai niin, kuinka sen 'matkamittarin' kävikään loppupeleissä ? Kiitos videosta 😮
Kiitos. Loppumatkalla saatiin mittari kulumaan tasaisella vauhdilla ja lopulta nollattua viimeisenä iltana 😁
Hieno reissukuvaus. Ongelmana kuitenkin kaupalliset tiedotteet. Juuri kun alkaa pääsemään kunnolla reissutunnelmaan mukaan niin tulee pätkä jotakin isoäänistä kaupallista humppaa.
Tämähän on RUclipsn ominaisuus. Nykyään mainoksia näköjään työnnetään ihan kaikkiin videoihin. Itse en voi tälle mitään, mulla ei ole kaupallistamissopimusta RUclipsn kanssa, mutta näköjään se kannattaa tehdä, jos vain täytän ehdot, silloin saisin edes muutamia euroja vuodessa noista mainoksista, nyt en saa mitään. Katsoja pääsee noista eroon kun maksaa RUclipslle siitä, ettei niitä tule.
Hienoa että löysin tämän kanavan, videot ovat hienoja, ja huippua tuo luonnon kuvaus
Hienoa kiireetöntä kerrontaa/vaellus sinulta taas kerran. Kiitos 👍🤝Saman reitin kävin 20v sitten, ei tuo muuten ole muuttunut kuin polut leventyneet. Joo 30 vuotta olen jo kolunnut erämaita. Matka jatkkuu eikö vain? Palo on kova aina aina ....🚶♂️
Kiitos. Matka jatkuu niin kauan kun jalka nousee.
Kiitos videosta 🙋🏼♀️ olimme mieheni kanssa juhannuksen jälkeen samoilla poluilla, mutta me käännyttiin Kuivin risteyksestä Kuivin reitille 🙂 Hienon näköistä tuo Kevon reitin loppuosakin 🙂 🏕️ Hienoa, kun jaoit reissun meille katsojille 🍁🍂🙋🏼♀️
Kiitoksia kommentista. Kuivin reitillä näkee nuo parhaat nähtävyydet mutta alajuoksun kanjonijärvet on myös näkemisen arvoisia. Ja jos oma rauha on tärkeää, niin valtaosa kulkijoista tuntuu suuntaavan Kuivin reitille, Kenesjärvelle suuntaavat saa olla aika yksinään. Suosittua näytti olevan myös kulkea Sulaojalta Fiellulle ja takaisin.
@@jouniriihela4317 Kuivin reitillä oli silloin juhannuksen jälkeen ihmeen hiljaista 🙂 Me ajateltiin, että suurin osa porukasta kulkee Kevon reittiä 😄 Mutta näkemistä riitti, oli isoja porotokkia, Kevon seinämällä liiteli piekana, äkäiset tunturikihut päivystivät polkujen läheisyydessä ja Akukammilla riekot asustivat vessarakennuksen alla 😍 Nämä jutut kutsuvat yhä uudelleen Lapin maisemiin 🥰
@@marjoriitta880 Ruska-aika lienee tuollakin ruuhkaisinta sesonkia, kummallakin reitillä. Piekanoilla ja tunturikihuilla oli juhlakesä kun myyriä riitti syötäväksi. Myyrien takia varmaan myös muutama naalin pesintä onnistui, yksi niistä Utsjoella. Hyvällä onnella olisi voinut törmätä sellaiseenkin otukseen. Itselle on tullut tavaksi koittaa selvittää ennen kesää, onko mahdollisesti jossain päin lappia myyrähuippu tulossa ja suunnata sinne. Tällöinhän sitä elämää on tavallista enemmän. Näitä huippuvuosia vain tuntuu olevan harvassa.
Nice job 😊
Thank you.
Kiitoksia taas Jouni filmistä!😊 oli mukava olla mukana. Hyvää loppusyksyä.
Hyvää loppusyksyä sinnekin ja kiitos kommentista.
@@jouniriihela4317 Kiitos!
Jounin lupsakkaa menoa ja jutustelua on aina mukava seurata, kiitos 🙏Oon muuten laittanut merkille, että että harvemmin laitat tulia minnekään luontoon, onko tähän joku erityinen syy?
Kiitoksia. Olen ajatellut. että teen tulet vain tarvittaessa. Kymmeneen vuoteen ei ole oikeastaan tarvinnut. Tämänkin reissun tulet oli etupäässä viihdetulia, vaikka kaveri olikin varautunut tekemään ruoat tulilla. Erityisiä syitä ei ole, useita pieniä: koti lämpiää puilla joten mulla tuli kuuluu arkeen ei vapaa-aikaan, kattilat ja kädet nokeentuu, aikaa menee enemmän (mulla tuntuu tulevan aina kiire illan leiriytymisen kanssa, haluan käyttää illan ja aamun valaistuksen kameran kanssa touhuamiseen), ja mielessä on myös pyörinyt ajatus, että jotta voisin nauttia ympäröivästä hienosta metsästä, on jossain muualla kaadetusta metsästä tuotu mulle puita käytettäväksi. Toki kaasun poltto on fossiilisten polttamista eikä ongelmatonta sekään, mutta lopulta hyvin pieni osa verrattuna tuonne matkustamiseen. Risukeitin on mahtava kapistus, mutta silloin kun risut palaa hyvin, on usein metsäpalovaroitus ja muulloin ne tuottaa pahimmillaan vain savua ilman mainittavaa lämpöä.
Oli kyllä hienoja ruskamaisemia Kevon reitillä 👍erityisesti kanjonin osalla..ja poluista kyllä näkee että kulkijaa on riittänyt,kuluminen on aika selvästi nähtävissä.
Kiitti kommentista. Maisemat on kyllä ainutlaatuisia. Polku on kulunut maastoon selväksi uraksi, mutta se voisi olla pahempikin. Noilla kaikista suosituimmilla reiteillä polut leviää sivulle niin, että niitä on alettu sorastaa. Toivottavasti polku pysyy Kevolla "uomassaan" niin erämainen tuntu säilyy.
Joskus muinoin kuljimme Kevon reitin pohjoisesta etelään.Upea kokemus.
Ylängöllä ollessamme kuulimme radiosta että Kevo oli Euroopan lämpimin paikka tuolloin.
Siellä ylhäällä ei ollut varjoa ja juomavesikin uhkasi loppua ennenkuin pääsimme jälleen alemmas.
Mukanamme oli myös 1-vuotias mäyräkoiramme Milli joka oli koko retkueen sitkein ja pirtein vaeltaja.
Pitäisi kyllä vielä joskus vaeltaa tuo etelä-pohjoissuuntaan.
Maisemat näyttäytyisivät silloin uudella tavalla.
Kiitos jälleen laadukkaasta,rauhallisesta ja tunnelmallisesta videostasi.
Kiitos. Itsellä samanlaisia ajatuksia, että jos vielä joskus tuonne niin eri suuntaan. Ja eri vuodenaikaan, ehkä heti kesäkuun puolestavälistä kun reitille saa mennä. Jos vedenkorkeus antaa myöten. Muutaman vuoden kun odottaa niin tämä retki ehtii jo vähän unohtua ja maisema näyttää uudelta.
Nonniin, tekemistä illalle! Onko Hammastunturista vielä tulossa videota? Oon odotellut sitä siitä lähtien kun kohdattiin hammasjärven sillan kohdalla😄
On tulossa. Tuli teknisiä ongelmia editointiohjelman kanssa kun menin päivittämään sen. Ohjelma alkoi kaatuilemaan, vielä tuoreempi päivitys korjasi ongelmaa jonkin verran. Ajattelin sitten tehdä ensin tämän ruskaretken tuoreeltaan ja Hammastunturin retken myöhemmin syksyllä.
Hienoja tunnelmakuvia viimeisen yön leiripaikalta! En vielä saanut valmiiksi omaa kuvakertomusta matkallamme. Osittain samoja aiheita tulossa, mutta ei haitanne, samalla reissullahan oltiin.
Ei todellakaan haittaa. Älä jätä mitään pois sen takia, että se oli jo tässä. Sä olit aamuvirkku, mä olin iltavirkku, me kuvattiin kuitenkin paljon eri asioita ja eri tavalla. Viimeinen ilta oli tosiaan hieno usvineen ja revontulineen. Vieläkin harmittaa, että se viimeisen yön revontulikorona jäi kuvaamatta kun ei jaksanut keskellä yötä pakkasessa pukeutua muutaman lisäkuvan takia.
Hello! Kevonseinä Fiellun putous kevon puisto toimii aina. 😊
Kiitoksia. Nää on Suomen hienoimpia paikkoja.
@@jouniriihela4317En muuten väitä vastaan . Jokaisen vaeltajan pitäisi mielestäni kokea Kevon Luonnon Puisto edes kerran elämässään. Itse vaelsin yksin Kevon reitin 1998 ja kävin peseytymässä Fiellun Putouksessa. Avantouintia vuosia harrastaneelle kuitenkin katharttinen kokemus. Olen pari kertaa senkin jälkeen Kevolla poikennut. 😊
Ja taas pitkä talvi edessä. No, onhan näitä videoita.
Näin on, itsekin katselen pikkuhiljaa kaikkea mitä ei kesän aikana ehtinyt.
Mukava seurata, kiitos. Piditkö itse reittiä vaikeakulkuisena?
Kiitoksia. Ei se lopulta ole sen vaikeampi kuin muutkaan polut, kivet ja juuret esillä, välillä märkiä kohtia. Mäet on jyrkkiä mutta portaita on rakennettu varsin kattavasti. Leiriytymispaikkojakin normaalikuntoiselle tarpeeksi usein. Tuolla reitillä on ainutlaatuista maisemaa, se kannattaa käydä läpi vaikka muuten suosisikin omia polkuja. Tuo Kevonseinä, kanjonin alku on nähtävä itse, sen suuruutta ei kuvissa saa millään näkymään.
Tuo Kevonseinä näkymä on kyllä piirtynyt lähtemättömästi mieleeni.Myös pohjoisen suunnasta lähdettäessä on huikea tunne kun kanjoni melko yhtäkkiä avautuu edessä.
Kiitos tästä 👍😊 Vuonna 1985 parikymppisenä olin tuolla elämäni ekalla Lapin vaelluksella. Maisemat pysyneet yhtä komeina. 👍
Kiitti kommentista. Noin 45 vuotta sitten itsekin olin ensimmäistä kertaa. Silloin oli tunturimittarit syöneet koivikot monin paikoin paljaiksi ja näkyvyys laaksoon oli avoimempi. Hyvin ovat toipuneet.
@@jouniriihela4317 Juu näin muistan itsekin, että koivut oli kovin syötyjä. Eikä kahluupaikoilla ollut mitään köysiapuja ylityksiin. Mutta putouksen löheisellä telttapaikalla myyrä söi silloinkin yöllä puurohiutalepussin rikki 😁🐹
@@riikkavuoristo569 Noista kahlaamoiden köysistä mulla ei ole mitään muistikuvaa takavuosilta. Nytkin keskimmäinen kahlaamo oli sen verran helppo, etten hyödyntänyt vaijerin apua vaan käytin sauvaa ja kameran jalustaa. Myyrät tosiaan viihtyy leiripaikkojen ja kämppien ympäristöissä, ihmisiltä varisee aina jotain syötävää maahan. Meillä oli jo keväästä asti tiedossa, että pohjoisimmassa lapissa on myyrillä tulossa huippuvuosi. Varauduttiin tähän ripustamalla kaikki ruoat yöksi puuhun tai kameran jalustaan. Omani sain kaikki ensin makuupussin suojana käyttämääni kuivapussiin. Jostain kumman syystä en huomannut kuvata tätä.