- Видео 11
- Просмотров 235 324
Väinöntalo
Финляндия
Добавлен 17 дек 2020
Väinöntalo - Järviseudun museo on Etelä-Pohjanmaan Evijärvellä sijaitseva, kotiseutuneuvos Väinö Tuomaalan kokoama museo, joka esittelee järviseutulaisen talonpojan elämää, sen arkea ja juhlaa, entisajan kädentaitoja, uskomuksia sekä pyynti- ja tapakulttuuria. Museoalueella on 19 rakennusta ja kokoelmissa noin 20.000 esinettä.
Väinöntalo eläväksi -hankkeessa tuotetaan verkkosisältöä paikallisen historian ja elämäntavan esittämiseksi suurelle yleisölle sekä mittaa näiden sisältöjen tavoittavuutta ja kiinnostavuutta kansallisesti sekä kansainvälisesti.
Väinöntalo eläväksi -hankkeessa tuotetaan verkkosisältöä paikallisen historian ja elämäntavan esittämiseksi suurelle yleisölle sekä mittaa näiden sisältöjen tavoittavuutta ja kiinnostavuutta kansallisesti sekä kansainvälisesti.
Puuhöylä käsityönä | Väinön jalanjäljissä, osa 3/3
Ennen teollisesti valmistettuja työkaluja olivat työkalujen rungot usein puuta. Jaksossa valmistettavan höyläjäljitelmän inspiraationa toimii Kortesjärveltä Väinöntalolle päätynyt kuperapohjainen höylä. Koivusta valmistettu ja pellavaöljyllä käsitelty jäljitelmä on hieman alkuperäistä kookkaampi, jotta suoran pinnan höyläys onnistuu paremmin. Kahva on liitetty runkoon lohenpyrstö- ja tappiliitoksella.
VÄINÖN JALANJÄLJISSÄ
Kolmiosaisessa Väinön jalanjäljissä -videosarjassa tutustutaan siihen, kuinka
talonpoikaisesineitä on aikoinaan valmistettu käsityönä.
PUUKÄSITYÖTAIDOT
Puun muotoilu käsityökaluilla oli arkipäivää maaseudun
miehille aina historian alkuhämärästä 1900-luvun alkupuolelle
saakka...
VÄINÖN JALANJÄLJISSÄ
Kolmiosaisessa Väinön jalanjäljissä -videosarjassa tutustutaan siihen, kuinka
talonpoikaisesineitä on aikoinaan valmistettu käsityönä.
PUUKÄSITYÖTAIDOT
Puun muotoilu käsityökaluilla oli arkipäivää maaseudun
miehille aina historian alkuhämärästä 1900-luvun alkupuolelle
saakka...
Просмотров: 2 295
Видео
Puulusikka käsityönä | Väinön jalanjäljissä, osa 2/3
Просмотров 3,1 тыс.Год назад
Jaksossa valmistettava leveäpesäinen ja sulkavavartinen lusikka on peräisin Lehtimäen Rannankylältä. Jäljitelmä on tehty luonnonväärästä koivusta, joka on tuoreena veistetty karkeasti muotoonsa ja saanut sen jälkeen kuivua noin kaksi viikkoa pyyhkeeseen käärittynä. Viimeistely on tehty puukolla ja kovelilla. Ruskea pinta on saatu aikaan uunissa kuumentamalla ja rypsiöljyllä sivelemällä. Jaksoss...
Puusukset käsityönä | Väinön jalanjäljissä, osa 1/3
Просмотров 7 тыс.Год назад
Puisia suksia on tehty Suomessa jo kivikaudella. Väinöntalon vanhimmat sukset on ajoitettu vuosille 660-770. Suksijäljitelmän inspiraationa on toiminut Väinö Tuomaalan isoisän veljen sukset sekä Jokikylän Varispurolta löytynyt, Kansallismuseon kokoelmissa oleva ja rautakautiseksi epäilty suksi (KM 17072). Jäljitelmä on tehty koivusta ja se on tervattu, siteet ovat nahkaa. VÄINÖN JALANJÄLJISSÄ K...
Perinnepäivä Kirkonkylän ala-asteella | Perinnevideoita 90-luvulta
Просмотров 1,5 тыс.Год назад
EviTV:n 90-luvulla tuottama ohjelma, jossa perinnetaitajat opettavat taitojaa lapsille Evijärvellä 1990-luvun puolivälissä. Hauskoja katseluhetkiä! Onko sinulla muistoja tästä perinnepäivästä tai vierailusta Väinöntalon museolla, kun olit lapsi? Kerro muistosi videon kommenteissa! Muista katsoa myös muut videot, vierailla Väinöntalon museolla Evijärvellä ja tilata Väinöntalon RUclips-kanava! ta...
Kun Kirsilän Paavo kopsan teki | Pärekori | Perinnevideoita 90-luvulta
Просмотров 2,6 тыс.Год назад
EviTV:n 90-luvulla tuottama ohjelma, jossa perinnetaitaja Paavo Kirsilä tekee pärekorin samalla opastaen. Hauskoja katseluhetkiä! Kerrohan myös omat vinkkisi pärekorin tekoon videon kommenteissa! Muista katsoa myös muut videot, vierailla Väinöntalon museolla Evijärvellä ja tilata Väinöntalon RUclips-kanava! talonpoikainelamaa.fi talonpoikainelamaa #pärekori
Heikki Rantatupa ja vanhat kartat
Просмотров 21 тыс.3 года назад
Heikki Rantatupa johdattaa katsojan vanhojen karttojen mielenkiintoiseen maailmaan. Suomen kokenein kartta-asiantuntija tutustuttaa katsojat niin Skandinavian, Suomen kuin Järviseudun paikalliskarttojen maailmaan. Lappajärven käräjätalolla Rantatupaa haastattelee Jussi Försti. Järviseudun alueen kartat löydät osoitteesta: talonpoikainelamaa.fi/kirjoituksia/jarviseudun-vanhoja-karttoja Haastatte...
Kätevät Talonpojat - aurojen historia Suomessa
Просмотров 39 тыс.3 года назад
Maanviljelyn tehokkuus tehokkuus tiivistyy sen keskeisimpään työvälineeseen - auraan. Moni pitää hevosvetoista rauta-auraa perinteisenä auramallina, mutta todellisuudessa se on vasta 1800-luvun keksintö. Ennen teollista vallankumousta auran merkittävä raaka-aine oli puu. Reality-tyylisessä ohjelmassa tutustutaan auran historiaan, valmistetaan keskiajalla Suomessa käyttöön tullut ja Järviseudunk...
From the field into yarn | Traditional cultivation and processing of flax in Finland | Documentary
Просмотров 14 тыс.3 года назад
Pellava (Linum usitatissimum) on yksi ihmiskunnan vanhimpia kulttuuri- ja kuitukasveja. Elokuvassa seurataan kuinka keväällä maahan kylvetyistä pellavansiemenestä kehrätään lopulta pellavalankaa monien eri työvaiheiden jälkeen. Elokuvassa tutuksi tulevat niin pellavan kylväminen, kitkentä, nyhtäminen, rohkiminen, liotus, loukutus, lihtaus, häkilöinti kuin kehrääminenkin. Lisätietoja elokuvasta:...
Isoisien savotat | Lyhytelokuva entisajan metsätöistä
Просмотров 32 тыс.3 года назад
"Isoisien savotat" on poeettinen dokumenttielokuva perinteisestä suomalaisesta metsätyöstä, jota tehtiin vielä 1950-luvun alussa lihasvoimin. Elokuvan keskiössä on isoisän ja pikkutytön lämminhenkinen keskustelu, jossa isoisä palaa muisteluissaan nuoruutensa metsäsavotoille kertoen kirvein, pokasahoin ja justeerein tehdystä metsätyöstä lapsenlapselleen. Tarinaa kuvittaa kahden isoisän savotta s...
Järviseudun arkeologiaa | Maakunta-arkeologi Janne Rantasen haastattelu
Просмотров 6 тыс.3 года назад
Haastattelu on tuotettu osana Väinöntalo eläväksi -hanketta ja se on rahoitettu Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Tuen on jakanut Leader-ryhmä Aisapari. www.aisapari.net Lisätietoja haastattelusta: www.talonpoikainelamaa.fi/ Olemme myös Instagramissa: talonpoikainelamaa Väinöntalo - Järviseudun museo on Etelä-Pohjanmaalla Evijärvellä sijaitseva, kotiseutuneuvos...
Järviseudun ensimmäiset talonpojat | Dokumenttielokuva | Suomen historia
Просмотров 107 тыс.3 года назад
Järviseudun erämailla on asuttu jo mesoliittisella kivikaudella noin 7000 vuotta sitten. Kiinteä, nykyaikaan jatkunut talonpoikaisasutus alkoi vakiintua alueelle keskiajalla tai viimeistään 1500-luvun alussa, kun järvien rannoille asettui kyröläisiä, satakuntalaisia ja hämäläisiä talonpoikia sekä Pohjanmaan rannikolle 1200- ja 1300-luvuilla muuttaneita ruotsalaisia uudisasukkaita. Elokuvassa kä...
Monta tuttua paikkaa, jännä miten sellaiset alueet ovat olleet keski-ajalla samaa, jotka tänä päivänä ei yhtään. Meissä suomea puhuvissakin on sittenkin ruotsinkielistä perimää. Lappajärveläisiä ruotsinkielisiä taloja oli aikasemmin enemmän, mutta osa on muutettu, esimerkiksi tulee mieleen Örn, Gästgivars ym.
Vanhimpia tiedettäviä uudisasukkaita järviseudulla oli pedersörestä tulleet Strang ja Spangar nimiset (etunimiä ei nyt muista), näistä kahdesta periytyy kaikki järviseutulaiset ja lukuisia kertoja. Lappajärven asutushistoria keski-ajalle saakka on helppo selvittää talojen nimistä; ne olivat suurelta osin ruotsinkielisiä, sitten siellä oli se Lappalaisväestö joka alkoi väistyä savolaisten tultua alueelle, savoasutuksesta on paljon viitteitä; Savonkylä ja savolaisia talonnimiä ja jopa -nen päätteisiä sukunimiä mikä siis ei ollu pohjalainen tapa. Osa -nen päätteisistä muutettiin -la päätteisiksi pohjalaiseen tapaan. Dna-testausten yleistyessä järviseutulaisille tulee savolaisiakin dna-osumia.
koń się za bardzo męczy. jak nie wiecie o co chodzi to nie męczcie konia. orka konna ma iść lekko, bez męczenia konia.
Hämmästyttävän tarkkoja ajoilta jolloin ei ollut nykyajan mahdollisuuksia,miten ne oikein tehtiin?Myös muualta maailmasta on vanhoja karttoja,jotka ovat ihmeen todenmukaisia nykytiedon kanssa,miten se on mahdollista?Kuka ne teki ja miten,on todella arvoitus
Eikö ennen jääkautta ollut asutusta maassamme,olihan Euroopassa muualla ihmisiä,miksei sitten Suomessa?
Olipa hyvin tehty ja asiantunteva video,parasta antia mitä ajatella saattaa,kiitos!
Ei liene kovin yllättävää että lahden länsipuolella on "Västerbotten" ja itäpuolella (Suomessa) Österbotten.
Your woodworking skills are are of highest skill. Congratulations. Watching from 🇦🇺
Isänisä ja isä on olleet näissä hommissa. Kiitoksia hyvästä filmistä, nyt ymmärtää hiukan paremmin kuinka raskasta työtä tämä on ollut 🥵 Onneksi oli suomenhevosia, ne on parhaita 🐴🐴❤️
Hyvä dokumentti Kiitos❤
Hienoa tietoa. Hyvin esitetty 👏👍💯
Nyky Suomen ensimmäiset tulivat Joutsenoon Saimaanrannalle. Kuumanpohjan kaivaukset. Noin 10 500 vuotta sitten.
jos en kärsisi kroonisesta persaukisuudesta niin vaihtuisi nuo 30v vanhat hiihtimet uusiin. hienoa työtä! 🙏 Haaveissa tehä omat joskus. Veneenveisto oli se suurin haave, se on tehty. Sukset sitten ko aika on 😊
Lapuan oikea Keskiaikaisnimi on Raikas? Tuo oli uusi tieto! 🤔🌻✨✨
Mielenkiintoinen kuvaus mutta lopussa olisi saanut olla vielä pellavalankainen neule esiteltynä.
That was so healing! Thank you!
Olikohan räpsyä käytössä tuon ajan suksentekijöillä?
Hi Isä oli Pohintaista
olisi kiva nähdä vanhojen karttojen tarkkaa tutkintaa, tässä käytiin liiannopeasti läpi esim olaus magnuksen kartta, siitä riittäisi ihan omaan jaksoon tarinaa, plus ruotsin vanhimpia karttoja pohjoisesta joissa suomenkielisiä paikkakuntia valtavan paljon, eivät edes tiedä siellä enää nykyään kuinka iso alue oli suomenkielisiä vielä joskus muinoin
Alkoivatko ruotsalaiset ensimmäisenä nimittää Suomen alueella asuvia lappalaisiksi?
Opiskellaas vähän Suomen historiaa 🥰 0:10 Mistä Lappajärvi on saanut nimensä? Mistä ja milloin tulivat Järviseudun ensimmäiset asukkaat? 1:50 Ensimmäiset ihmiset tulivat Suomen alueelle noin 12000 vuotta sitten. 4:20 Ihmiset seurasivat rannikkoa maankohoamisen myötä. Ihmiset saapuivat 9000 vuotta sitten Keski- ja Etelä-Pohjanmaalle. 5:43 5500 vuotta sitten ihmisten elinalueet vakiintuivat. 6:05 Noin 4000 vuotta sitten Suomen alueelle tuli aluksi etelästä alkaen karjanhoito ja maatalouskulttuuri. 7:22 Pronssikaudella 3500-2500 vuotta sitten mm. ilmasto kylmeni, väestön määrä väheni, maanviljelys alkoi ja hautaustavat muuttuivat. 9:55 Rautakausi alkoi 2500 vuotta sitten eli 500 eaa. Etelä-Pohjanmaa oli Suomen vaurainta aluetta vuosina 300-700. Siltä ajalta on paljon rikkaita hautalöytöjä. Päällikköhaudoissa oli esineitä jopa Keski-Euroopasta. Tämän vauraan kulttuurin pääalue oli Kyrön- ja Lapuanjokilaaksot. 11:40 Etelä-Pohjanmaalla tapahtui noin 800 luvulla kulttuurinen muutos. 12:15 Rautakauden aikana ilmestyivät lappalaiset. 13:59 Viimeistään keskiajalla 1100 luvulta lähtien Järviseudun antimia tavoittelivat hämäläiset, satakuntalaiset ja kyröläiset talonpojat. 1200 ja 1300 luvuilla tuli uudisasukkaita Keski-Ruotsista. 15:19 1500-luvulla ruotsinkielinen asutus jatkoi leviämistään. 16:00 Kaskiviljely saapui Varsinais-Suomeen 4500 vuotta sitten. Itä-Suomessa omaksuttiin uusi havumetsän sopiva kaskeaminen noin 1000 vuotta sitten, jonka jälkeen kaskeaminen alkoi levitä vähitellen koko Suomen alueelle. 17:25 Miten talonpoikaiskulttuuri muotoutui Suomen alueella?
Oli mielenkiintoista! Kiitos molemmille!
😂... Hoi voi... Kärnän saari.... Oli kyrolaisten... Metsastys maa .... 👀☕👽
...... Kärna.. Lappajärvi ... Vittu perkele kuin muutin takaisin tanne.... Ruotsiin.... 🌻🙃😪
Kärnan saari lappajärvi..... 😢Koti ikävä.... 👽☕✌️🇫🇴🐾
Yle itkee tällä hetkellä 😂
Mukana ollut!
Hyvin näyttää luistavan
Kuinka monen selkää alkoi särkeä katsoa kun jätkät sahaa selkä vääränä puuta? 😅
Vanhojen Skandinavian karttojen "leveys" ei johdu poliittisista syistä vaan siitä että vasta 1700-luvulla alettiin saada niin paljon pituuspiirin määrityksiä, että paikkojen itä-länsi-etäisyydet alkoivat kartoilla näkyä oikein suhteessa pohjois-etelä-etäisyyksiin eli leveysasteen eroihin. Leveysasteen määrityshän oli onnistunut auringosta jo pitkään.
👍
Joo niin hän se oli myös luonnollisesti merenkulussa. Suomenkieli tekee sen hankalaksi ymmärtää.
Olaus Magnuksen karttahan ei ole merikartta - nimi johtunee siitä että kartassa on merenkulkijoiden käyttämät rumbilinjat ja Olaus Magnus käytti sen laatimiseen merenkulkijoilta saatuja tietoja. Tuo "uusi kartta on aina parempi kuin vanhempi kartta" on vähän suoraviivainen tulkinta. Kartan liittyy siihen, miten se soveltuu käyttötarkoitukseensa. Eivät kaikki nykyaikaisetkaan kartat ole "tarkkoja".
Tämän tyyppisiä pätkiä pitäs saada koko suomen historiasta. Mielelläni katselen lisää historia pätkiä.
Kiitos👍🏻hieno tarina
Eikös englannissa alettu kääntää maata 1000 luvun tienoilla. Semmoisen dukumentin olen nähnyt. Eli siinä mielessä aika hitaasti on tänne tullut.
Aivan mahtavaa työtä! 😍
ruuhi? haapio se mielummin on
Eli maatalouttaa olisi harjoitettu pääelinkeinona järviseudulla ja pohjanmaalla yliptään jo tuhansia vuosia. No mitäs silloin viljeltiin??? Tuhansia vuosia sitten. Niin mitä??
Viljaa se on ollu .lajithan on kotoisin lähi-idästä mistä maaviljelyskin.
Eli just samanlainen kuin sinä teit tuon kehän Auran samanlaisen Kärki laittoin fiskarsiin suurinpiirtein sitten rupeaisi vasta uppoamaan maahan kuorma-auton latta jousista😂 näkyy olevan sama kulma niinku hevosen kaviossa
Vähän niinku Minä testasin vanhaa Fiskarsin kyntäjän Mikä traktorin yksi siipinen alunperin ollut kaksi siipinen hitsasin uuden käre hevosen kavion kulmassa olevan englantilaisen kuorma auton- lattajousi noin 20 cm pitkän kären sitten vasta rupesi uppoamaan maahan menemään maahan😅
Ihan ok pätkä, mutta onko ihan pakko "lässyttää"? Ihan tavallista äänenkäyttöä olisi miellyttävämpi kuunnella. Lapset eivät ole vajaaälyisiä saatikka koiria. Toivoo metsuri
Hyvän höylän teit.
Noita puisia välttejä oli Satakunnassa kotikylässä käytössä sodan jälkeen vielä 50 luvulle asti. Lähinnä perunapelloilla.. Meillä oli Fiskarssin rauta-aura. Kyntäminen oli yhden miehen työtä.. Talvella tuvassa tehtiin tarvittavat työvälineet esim reen jalakset, pärekorit ym.
Aikoinaan, kun tein itselleni sukset venemestari Erkki Korpelan opissa niin jalkavuus pyrittiin maksimoimaan jo alussa siten, että lankusta katsottiin luontainen taipuminen ja sitten sitä lisättiin ottamalla pohjapuolelta tavaraa pois, kun muotoa haettiin. Tosin valmis lankku haettiin puuseppien varastosta.
Återigen en mycket intressant och välgjord video. Stort tack, och lycka till med nya filmprojekt, om sådana finns, vilket jag hoppas. Hälsningar från grannorten Terjärv 👍
Ok
Hienon lusikan teit!
Hiomapaperi lienee aika tuore keksintö. Ennen hiottiin puukolla ja ikkunalasinpalalla. Kiitos videosta. Jään mielenkiinnolla odottamaan rautavideota.
Aito juttu!
Sukututkimus ulottuu 1468.
Ihan kivaa, jos olisi lisää tällaisia tekemisvideoita. PS olisin vähän toivonut näkeväni myös takakahvan tekemisen, mutta selvisi tässä jo jonkin verran tekoperiaatteita, jotka täydentyvät muiden tekemillä videoilla.