- Видео 507
- Просмотров 1 694 714
Sähkötekniikka 2021
Финляндия
Добавлен 18 май 2021
Tällä RUclips-kanavalla on katsottavissa Sähkötekniikka 2021 - kirjasarjan esimerkit. Videoita on myös yleisesti sähkö- ja automaatiotekniikasta ja sähköasennustekniikasta.
Käväisin taas talotyömaalla - moni kohde edennyt
Kuvasin viimeksi keväällä talotyömaalla ja oli yllättävän paljon edennyt kaikki kohteet. Talli ja varastorakennukset olivat ennallaan, mutta taloissa oltiin päästy tekemään kaapelointia, putkitusta, kojeiden asennusta ja käyttöönottoa. Myös aurinkopaneelijärjestelmän invertteri oltiin asennettu.
Просмотров: 780
Видео
Virtapiikkiä etsimässä
Просмотров 600День назад
Tutkitaan saadaanko Fluke Connect sovellukseen esille moottorin käynnistyksen virtapiikki. Saatiin mutta mittausresoluutio (miten monta kertaa sekunnissa mittaus otetaan) on ehkä hieman pieni. Jos olisi kunnollinen 5-6 kW kone niin saisi paremmin ulos virtapiikit.
Keltavihreä teipattu vaiheeksi (välitön sähköiskun vaara!!!)
Просмотров 2,4 тыс.14 дней назад
Keltavihreän johdon teippaaminen vaiheeksi on täysin kielletty asia ja ei saa tehdä! Tein kaksi simuloitua tilannetta joissa molemmissa on mahdollisuus onnettomuuteen tai tapaturmaan. ÄLÄ KOSKAAN KÄYTÄ KELTAVIHREÄÄ JOHTOA VAIHEENA.
Fluke Connect - sovellus
Просмотров 27214 дней назад
Fluke Connect siirtää mittaustuloksen puhelimen tai tabletin näytölle. Siitä saa piirrettyä myös kuvaajan jos tarvitsee tutkia mittausarvon muutosta ajan kuluessa.
Kolmivaihemoottorin ohjaus kontaktorilla jossa pitopiiri
Просмотров 81921 день назад
Pitopiiri on eräs sähkö- ja automaatiotekniikan perusvirtapiireistä. Monesti käytössä myös kolmivaihemootorien ohjaamisessa.
Pihtiampeerimittari ja älytön määrä kierroksia (yli 600 A näytti)
Просмотров 82421 день назад
Pihtiampeerimittarin lukema kaksinkertaistuu jos mitattava johdin menee kaksi kertaa pihdin läpi. Jos kymmenen kertaa, lukema kymmenkertaistuu. Videossa mittaan täyden kiepin kierrokset ja virta yli 600 ampeeria. Oikea virta 0,4 A.
Kolmivaihemoottorin ohjaus kontaktorilla ja painonapilla
Просмотров 78821 день назад
Jos pitää käynnistää kolmivaihemoottori painonapilla, se pitää kytkeä kontaktorin kautta. Kontaktoria puolestaan ohjaa painonappi ja se saa jännitteen ohjaussulakkeesta. Moottoria ei aina käynnistetä moottorinsuojakytkimestä.
Millä tempulla kolmivaihemoottorin pyörimissuunta vaihdetaan?
Просмотров 71221 день назад
Vaihtamalla minkä tahansa kahden vaiheen paikkaa, muuttuu samalla moottorin pyörimissuunta. Tämä koskee vain kolmivaihemoottoreita.
Virran mittaus moottorin käynnistyksessä
Просмотров 75221 день назад
Virta on käynnistyksessä moninkertainen nimellisvirtaan nähden. Perinteinen ilmiö: jos vanha imuri käynnistyy ja samalla valot vilahtaa. Todella isot moottorit käynnistyvät monta sekuntia niin silloin virrat ovat sen aikaa myös todella isot.
Toimiiko kolmivaihemoottori jos vaihe puuttuu?
Просмотров 2,4 тыс.28 дней назад
Tässä videossa testataan toimiiko kolmivaihemoottori jos yksi vaihe puuttuu tai katkeaa sen käydessa. Miten käy virroille?
Kolmivaihemoottorin ja moottorinsuojakytkimen asennus ja kytkentä
Просмотров 1,3 тыс.Месяц назад
Tässä videossa asennetaan moottorinsuojakytkin sekä kolmivaihemoottori. Vaihejärjestyksen säilyttäminen alusta loppuun on tärkeää pyörimissuunnan takia. Kolmivaihemoottorin kytkentä. Moottorinsuojakytkimen asennus.
Fluken pihdit asennuksiin - en ollut törmännyt
Просмотров 591Месяц назад
Luulin, että Fluke tekee vain mittareita mutta tekee näköjään laadukkaita työkaluja. Luulen, että ovat jonkun toisen brändin tekemiä ja flukemerkki pintaan. Oli järeät, hyvällä gripillä ja hyvän kokoiset kunnon hommaan.
Sähkötekniikan alkeet: sarjakytkentä
Просмотров 556Месяц назад
Virtapiirin oppimisen jälkeen opitaan, mikä on rinnankytkentä. Tässä on kolme lamppua ja kytkimestä painettaessa kaikki lamput syttyvät. Eräs käytännön esimerkki on perinteinen joulukynttelikkö: yksi lamppu irrotetaan, kaikki sammuvat koska virtapiiri katkeaa.
Sähkötekniikan alkeet: rinnankytkentä
Просмотров 521Месяц назад
Rinnankytkennässä kaikkiin lamppuihin vaikuttaa sama jännite. Jos yksi lamppu rikkoutuu, muut jatkavat toiminnassa. Rinnankytkennän eräs käytännön esimerkki on kodin sähköverkko: kaikki pistorasiaan tai jatkojohtoon kytketyt laitteet ovat kytketty rinnankytkentänä toisiinsa nähden.
Unboxing: Fluke SureGrip Master Accessory Set
Просмотров 286Месяц назад
Tässä satsissa oli mittapäitä, hauenleukoja ja mittajohtoja joka tarpeeseen. Sanoisin että perustarvike jos on elektroniikka- tai automaatioasentaja. Sähkövoimatekniikkaan soveltuu ne isoa virtaa kestävät osat. Laadukas ja hyvä setti myös harrastajalle.
Unboxing: Fluke 62 MAX+ infrapunalämpömittari
Просмотров 198Месяц назад
Unboxing: Fluke 62 MAX infrapunalämpömittari
Kolmivaihevirran tutkiminen ja mittaus
Просмотров 1 тыс.2 месяца назад
Kolmivaihevirran tutkiminen ja mittaus
RL-piiri ja virran sekä osajännitteiden mittaus
Просмотров 2002 месяца назад
RL-piiri ja virran sekä osajännitteiden mittaus
Kirchhoffin jännitelaki - peruskaava
Просмотров 2722 месяца назад
Kirchhoffin jännitelaki - peruskaava
Suojamaa kun on väritykseltään kelta-vihreä niin vikavirratulle suojamaalle saisi olla oma värityksensä, esim. sini-vihreeä tai puna-vihreä tms. Selventäs aika paljon näitä kytkentöjä ja virheen mahdollisuus taas pinenisi huomattavasti. Syynä sille että näin ei ole on tietenkin kustannukset. silloin pitäisi kaapeloida paljon enenmmän kohteessa yms. Tosin nykyään suurin osa menee suoraan VVSn kautta. eli olisi siis järkevämpi muuttaa se VIKAVIRRATON väritys joksikin muuksi. Punavihreä olisikin siinä hyvä kun se olisi varoittava väritys
Tällaistako se asennustyö on? ruclips.net/video/IKOtibVdZpo/видео.htmlsi=GHP_cGoaHv13HFwo
Voiko esim 2 tai useampia vvsk käyttää samaa vikavirrattua nollakiskoa? Vai pitääkö jokaisella vikavirtasuojalla olla omansa erillinen vikavirrattu nollakisko?
Periaatteessa tietyllä järjestelyllä olisi mahdollista. Jos jokainen vikavirta saa nollan samasta kohdasta niin sitten käy yhteinen nollakisko. Jos taas vaikkapa keskuksessa on kaksi erillistä vikavirtasuojaa omissa kiskoissaan, niin niille oma nollakisko kullekin. Jos siinä laittaa nollan väärään kiskoon, vikari laukeaa. Molempia löytyy.
Kysymys tuosta kotiautomaatiosta. Mitä väylää tuo järjestelmä käyttää? Keskukset ilmeisesti tulee valmiiksi kalustettuina tarvittavilla komponenteilla? Onko tällainen toteutus miten paljon kallimpi ns. perinteiseen toteutukseen verrattuna? Loppuun kiitos, oli jälleen mielenkiintoinen video.
Se on ABB Free@Home ja toimii samaan tapaan mitä KNX, mutta on ABBn itse kehittämä. En jaksa nyt tähän alkaa selostamaan, koska menisi muutama sivullinen. Googleta asiaa niin pitäisi olla ABBn omia videoita. Toisaalta ne on käyttäjälle että minkä näköinen lopputulos on ja itse asennus jää niistä pois. KNX on parempi ja monipuolisempi ja siitä mulla on kanavalla muutama video.
Jatka vielä että kyllä se hieman kalliimpi on perinteiseen verrattuna. Sanoisin että jos tänä päivänä tehdään uudisrakennus niin kyllä sinne joku automaatiojärjestelmä asennetaan. Ellei sitten joku pikku mökki niin sillon vaan valot ja lämmöt manuaalisesti paikan päällä ohjattuna. Kaikissa noissa on nykyään etäohjausmahdollisuus jne. Ehkä se hinta ei sitten tunnu siinä konkurssissa kun rakennuttaa talon 250k€ niin hinta on prosentti tai kaks suuntaansa jos jotain erikoisempaa haluaa.
Onko sovellus toiminut hyvin? Itsellä on sama pihtimittari niin ohjelma kaatuu vähän väliä ja jää jumiin.
Hyvin toimis sen hetken mitä olen käyttänyt.
Minä olen niin vanha äijä että ammattikoulussa -60 luvulla opetettiin työt tekemään näillä vanhoilla väreillä. Ainoastaan kolmivaihe asennuksissa sai käyttää niitä keltaista vihreää ja violettia. Ne oli vaihevärit. Ja harmaa nolla. Yksivaihe asennuksissa oli se musta ja harmaa. Ja harmaa oli yhtä pyhä kuin nykyään on keltavihreä eli sitä sai käyttää vain nollajohtona. Tietenkin täällä apinoitiin ruotsia ja sieltä tuli johtoja joissa oli punainen. Se tietenkin otettiin maajohdoksi. Mustat sitten soitettiin että tuli oikea toiminto. Ja niissä pistorasioissa nollaaminen tehtiin kuoritulla johdolla eli kirkas kupari oli sen virallinen nimi. Tietenkin silloin kun ei ollut sitä johtoa missä oli se punainen. Helppoa kuin heinänteko varsinkin kun jouduin ottamaan Neuvostoliitosta tulleita työpöytiä ja laitteita käyttöön. Niissähän tietenkin oli kaikki johdot punaisia. Jonkun kytkinkin toimintakuntoon mutta sitten tuli pomo ja kun hän näki ne värit komensi kaikki vaihtamaan suomalaisiin. Silloin oli jo keltavihreäkin käytössä. Kyllä niitä oli juttuja kylän miesten asennuksista kauhea kuunnella vaimonkin naisväki kertoi että pitää ottaa kosketin seinästä aina kun vettä lisäsi pesukoneeseen. Eihän vain kukaan sano kosketin. Se on pistorasia ja tyyppi suko. Niin siinä oli 220V koko pesukoneen metallikuoressa. Vikaa hain pitkään. Vasta kolmas jakorasia keskusta kohden mennessä oli vaihtaneet nolla ja vaihe ristiin. Sitä oli hakenut sähkölaitoksenkin asentaja. Ei tainnut kovin korkea ammattitaito olla. Samanlainen kuin niissä asennuksissa mitä filmin esimerkkitapaukset oli. Lopetin viraapeliasennukset kun väki tiesi kertoa että nykyään tehdään putkettomia asennuksia. Sanoin että eläkeläisen ei tarvi. Enkä ulkoseinälle mitään ilman metalliputkea. Tuliko sekava juttu. Ja minä luulin ainoastaan vanhat asiat muistavan hyvin.
Hienoa kerrontaa.
onnistuuko mittaamalla selvittää käämien päät (oletettu tilanne että kytkentäkotelossa 6 käämin päätä irroitettu eikä mitään merkintöjä.
Kyllä onnistuu. Mittaamalla resistanssit jokaisesta vuorotellen ja jos saa lukeman, käämi on selvillä. Sitten merkkaa että nämä oli jo ja selvittää seuraavat. Jos käämit ovat siis kunnossa ja näyttävät samaa lukemaa suunnilleen.
9:50 onko oikein 1 A ???? Vain 0,1A??
Niin se arvo heitteli nollasta pariin ampeeriin jos nyt sitten ymmärsin kysymyksesi.
Olisi kiva saada tekstitykset kun on APD.
Ei mitään hajua miten ne sitten tähän saisi. Mahtaako ymmärtää turunmurretta... Tutkitaan joskus.
Koitin laittaa tähän videoon tekstitykset suomeksi mutta ei ainakaan heti nyt näy... Ehkä se ilmestyy joskus.
@@Sahkotekniikka RUclipslla ei tietääkseni ole automaatti-tekstityksiä suomeksi, joten ne täytyy tehdä itse tai palkata joku muu tekemään
@@erlandyt OK siinä tapauksessa valitettavasti ei ole heti tapahtumassa, sorry!
Mitäs sanotte jos teippaa muun värisen keviksi ja käyttää sitä vain kevinä? Standardi taitaa puhua vain konsetrisen johdon teippaamisesta keviksi.
Pidetään kevi kevinä ja ei sotketa sitä muihin.
Miks ei vain väri väriin? Nii kuin itse tekisin, kytkimen kautta vain vaihteet? Nii minä tekisin vaikka ei ole pätevyyksiäkään. Hämärä kytkin asennus olis helposti ollut ammattilaisen heiniä.
Jos aina kytkee väri väriin sellaisessa asennuksessa, jossa kytkin niin valaisin on aina päällä. Väri väriin toimii silloin jos jatkaa kaapelia, haaroittaa kahdelle samanlaiselle esim. pistorasialle (1- tai 3-vaihe). Jos on kytkin mukana, tulee aina kytkimestä se ohjattu vaihe, eli kytkimen kautta tuleva, niin se kytketään lampun vaiheeseen.
tuli muuten mieleen voiko tavallisella valokatkasimella ohjata myös normi pistorasian sähköjä päälle / pois
@@miqsu02 Ainakin jossain hotellissa oli näin. Oli joka pistorasian vieressä valokytkin sille rasialle. Ihan Suomessa siis. Briteissä ja ausseissahan ainakin on pakollinen kytkin pistorasiassa mitä amerikassa tai euroopassa ei koskaan yleensä ole. Aasiassa taas voi olla ihan mitä vaan sillä sähköturvallisuus on ainakin siellä ihan retuperällä. RUclipsssa on paljon kaikkia 230V projekteja jotka ovat humpuukia eikä sähköturvallisuudesta olla kuultukaan.
Kyllä voi mutta ei ole ehkä hirveän yleinen. Kaikissa kytkimissä ei ole virrankesto puolestaan 16A ja sitä kautta voisi tulla ongelmia. Silloin pitäisi koko kaapelointi olla 2,5 neliöistä jos olisi 16A sulakkeen takana.
@@Sahkotekniikkamä tiedän yhden talon jossa on pistorasia 1.5mm² 10a valokytkimen sulakkeen takana
@@gamecubeplayer Ehkä asukas on sellaisen tarvinnut että kytkimestä laitteet pois päältä mitä oltiin kytketty siihen rasiaan.
Kovin on tuttua tarinaa ja hiljattaen jouduin eräässä faceryhmässäkin avautumaan kun ei meinattu uskoa että keviä ei saa käyttää muuhun kuin maadoitukseen. Kun tietämys/osaaminen/asenne on mitä on ja ovat kovia kyselemään että pitäis päästä halvalla ja luotetaan joka-alan seppänä itseensä. yks mikä on outoa että joku on mulle väittänyt että ilmalämpöpumpun pistoketta ei voi kytkeä kuin tietyin päin pistorasiaan "kun se pyörii väärään suuntaan" jos nolla on väärällä puolella kosketinta.... eli ei ymmärretä sitä että 1 vaihe ei ole sama kuin 3 vaihe kytkentä mikä tulee moottoreihin. Tosiaan nolla-vika on käyttäjälleen ja laitteillekin tuhoisa, kaikki laitteet ollessa kiinni yhdyskiskon puuttuessa toimii oudosti tai kärähtää ja kun ottaa kädellä kiinni esim pesukoneesta niin jopa alkaa "kihelmöimään" ja jos on tarttunut jo toisella kädellä vesijohtoon laittaakeen veden pois/päälle niin se on jo hengenvaara
Sanoppa se!
Se jännitehän ei ole vaan liittimessä vaan menee myös kaikkien liitettyjen ykkösluokan laitteiden kuoreen.
Näin on!
@@Sahkotekniikka Eikös siinä pala sulake aika nopeasti kun kuitenkin on maadoituselektroni yhä maassa vai onko sekin kaivettu ylös?
@@attipekkajames Silloin palaa sulake jos maadoitus menee perille laitteeseen ja sitten kytkee kaikki kevit yhteen yhden niistä ollessa vaihe. Jos taas yksittäinen kevi on poikki matkan varrella keskuksesta lähdettäessä ja silloin tekee saman, on kaikki maadoitusliittimet jännitteisiä ja sitä kautta kaikki metallikuoriset laitteet kuorineen jännitteisiä ja taas sitä kautta ilmeinen sähköiskun vaara.
Onko noita jännitteellisiä kevi-johtoja näkynyt työmailla säännöistä huolimatta?
Ei ehkä isoimmilla työmailla, mutta keikkahommissa näkee kun availee rasioita. Joku vanha mökki/maatila niin ite tehty vajailla tarvikkeilla itse. Ihan "tavallinen" näkymä mutta ei ehkä joka päivä.
Eka
Toka
@@Sahkotekniikka Vika
Vikavirtasuoja
Sulake.
Rosvoliitin
Sivarit on jees. T A-mies
Tämä olikin vanha video ja tuolloin vielä testailin kameraa ja mitä tästä saisi aikaiseksi. Kiitos kun katsoit!
Eipä ole ihme ettei nykyään KUKAAN selviä amiksen sähköpuolelta, jos opetus tuollaista 🤣
Kiitos palautteestasi!
@jounit6849 Jätit kertomatta mikä tässä mielestäsi on huonoa? Itse ainakin oppisin ekasta kerrasta tällä opetuksella, kun on loogisia ja helppojakin asioita.
Olisko helpompi selittää: NO=normally open NC=normally connected no auki normaalisti nc kiinni normaalisti
Tuota on monesti koitettu kääntää miten kannattaa sanoa. Nyt meni näin!
Jos tulee sähkökatko niin pysyykö pitopiiri päällä?
Se katkeaa ja jännitteen palattua sen voi laittaa taas päälle.
Teet hyviä videoita, kiitos niistä 👍 Tätä katsoessa mietin, jos tuohon nyt tekisi suunnanvaihdon tuolle moottorille. Niin tehdäänkö siihen vain toinen samanlainen kytkin/valo/kontaktori setti, mutta laitetaan eri järjestykseen nuo moottorille lähtevät johdot?
Siihen tarvitaan toinen kontaktori sekä pari apukosketinta. Olen tässä työstämässä suunnanvaihdon videointia, mutta siinä menee aina hetki aikaa kun saan valmiiksi. Ja teen sen eri koteloon kun tuohon pikkukeskukseen se ei mahdu. Kontaktorit tekevät juuri sen, eli vaihtavat kahden vaiheen paikkaa. Apukoskettimet hoitavat sen että lennossa ei pysty vaihtamaan suuntaa. Silloin tulisi tuhoa aikaiseksi.
Ja kiitos palautteestasi ja kiitos kun katsoit!
Kiitos! Hienoa vaivannäköä sinulta katselijoiden "sivistyksen" lisäämiseen. Jatkanet samaan malliin, toivon.😊
Kiitos palautteestasi nöyrästi sanoo hän. Kanavalla on yli 60 tuntia sähkötekniikkaa ja asennuksia. Aikaa niiden tekemiseen on mennyt 2-3x määrä aikaa. Tällä hetkellä on käynnissä se moottoriasennusteema eli siitä tulee muutama tässä lähiaikoina ja pienen paussin jälkeen teen suunnanvaihdon alusta loppuun sekä sen piirikaavion.
Hyviä opettavia videoita teet kiitos. Kasvot voisi joskus näkyä videolla.
Kiitos palautteestasi. Pidän tämän linjan, että tällä hetkellä vaan kädet näkyy 🙂
tuli muuten mieleen kun näin kaupassa 7 napaisen voimavirta jatkojohdon, niin mihin sitä käytetään olisi mielenkiintoista kuulla asiasta ihan videolla
En osaa sanoa tiettyä käyttökohdetta, mutta jos on vaikkapa 7x1,5 kumikaapeli niin joku ohjauskaapeli se voisi olla. Jonkun siirrettävän kotelon päässä jossa painonappeja ja merkkivaloja. Vähän samalla idealla kun MMO 7x1,5 eli jos tarvitsee siirtää joku releen kärkitieto merkkivalolle ja takaisin joku painonapin tieto releelle.
Purkin kyljessä lukee max 250v. 1 vaihe kuormaa on tarkoitus ohjat. Ohjeissa taitaa olla piirretty että on vain 1 vaihe sisään. Toimivia laiteita
On kyllä mutta pakko sanoa että valmistajan määrittelemät virtamäärät hirvittää. Ei tulisi mieleen laittaa noiden läpi 10 tai 16 A saatikaan oliko se 40 A toi Shelly4. Olisko niin että nyt kaupassa olevat sisältävät järeämmät liittimet.
3kw aggregaatin hommasin 2kw painepesuria varten ja just ja just käynnistyy, välillä sulake napsahtaa. Kun saa käyntiin, hyvin sitten toimii.
Kyllä, voi olla että riippuu missä kohtaa vaihtovirran käyrää laittaa päälle ja missä kohtaa kone on stopannut viime kerrasta.
Kerran olen minäkin kompressorien viressä miettiny mikä tuli kun vaivalloisesti pyörii ja kuumenee... No selkis että sulake palanu,sitten alettiin ettii vikaa kumpi kompura oli sulakkeen polttanu kun niitä on 2 yhdessä,olikin sitten toisessa joku vekkuli laitellu värit ihan omalla tyylillä ja siitä johdostahan vikä löyty. Aina pitäs näkäjään kattoa kytkentä johdot kuinka kytketty,joskus se on menny virtaa jopa kevissä ihan 1-vaihelaitoksissa,että kaikkea ne tekee!
Hyvä stoori. Tässä mun tämänhetkisessä testilevyssä on tahallaan 3 kpl 1-vaihesulaketta just ton takia että saa testattua. Sellainen jäi tahallaan testaamatta että jos koittaa käynnistää kahdella vaiheella niin saako käsillä pyörittämällä sen täyteen vauhtiin kun se kerran kävi kahdella vaiheella. Siinä voi akseli imaista hanskan ja käden niin enpä testannut.
@@Sahkotekniikka Kyllä se lähtee käyntiin kun vähän auttaa....eikä ole väliä kumpaan suuntaan auttaa....
@@bror8228 Näin muistelin myös.
Miten " loisvirta" esiintyy tuossa systeemissä?
Mittasin tehokerrointa tuosta ihan muuten vaan niin se oli suunnilleen sama, mitä moottorissa luki. Eli en ny muista mutta 0,8 paikkeilla. Se tarkoittaa sitä että loistehoa on jonkin verran verkossa. Kaikki pihtimittarit eivät anna tehokerrointa, kun se vaatii kehittyneemmän systeemin kun pitää havaita virran ja jännitteen vaihe-ero ja sitä kautta saa selville tehokeroimen ja sitä kautta loistehon/virran. Sitä ei kyllä päällepäin huomaa mitenkään oli loistehoa paljon tai vähän.
Juolahti mieleen, jospa kiertäisit mitattavan virtajohdon useamman kertaa mittarin leukojen väliin. Vaikka 10 kertaa. Eikös silloin pitäisi näyttää 10 kertaisen virtamäärän? Pääsisi helposti isommalle virta-alueelle.
Kyllä, siinä tapahtuu juuri niin ja tulossa on sen testaus. En ny muista mikä video se oli mutta tässä julkaisen parin päivän välein niin jossain niissä teen sen. Hyvä poitti ja hyödyllinen temppu.
Ihan samoja mittauksia tullut tehtyä. Videot ovat kyllä todella laadukkaita.
Vaatimattomasti kiittää palautteesta hän. Kuvaan nää kerralla purkkiin ilman mitään editointia tai korjauksia saatikka mitään media-alan koulutusta. Iloitsen kuitenkin saamastani palautteesta.
Eikö olisi hyvä varmistaa kytkennän jälkeen vaikka pienellä nykäisyllä että johtimet on varmasti tarttunut kiinni
Hyvä pointti. Jousiliittimissä on laatu tosi hyvä että eipä ole tullut vastaan ainakaan uusissa että tulisi ulos. Ruuviliitoksessa aina pitäisi vähän nykäistä jotta tietää kireyden ja sitä kautta liitoksen luotettavuuden.
Hyviä nää käytännön esimerkit 👌
Kiitos palautteestasi! Oli hirveä homma tehdä tää esimerkki mutta teen samalla pohjalla monet videot aina.
@@Sahkotekniikka Arvostamme panostustasi 🙏
@@steseman2664 Kiitos kun katsoit!
Vääränkokoset sulakkeet ja kytkinkin on rikki. 😦
Kohdassa videota 8:16 kun sanot että tämän verran kuoritaan johdinta.. olisi hyvä kertoa että missä toleransseissa mennään johtimen kuorintaa. Toinen kohta melkein perään, ole opettajana huolellinen kun selostat johtimien värit kohdassa 8:37 ja se että onko kaapeli vai johdin. En saivartele mistään mutta on mahdollisesti opiskelijoita jotka näkevät tämän videon ekaa kertaa opintojensa aikana. Tuo kiristyksen varmennus liittimissä kohdassa 13:05 on se mikä voi unohtua ammattilaisillakin. Tuo on hyvä ja pakollinen määräys kun pitää hienosäikeiset esim kumikaapelien johtimet holkittaa, tuota ei ollut vielä 1995. Myös kunnolliset merkinnät asennuksissa kohteissa on edistystä. S2 lupaan edellytti vuosituhannen alussa oli että jokainen johdin keskuksissa on oltava merkattuna, alkoi muistumaan kynät/tussit työmailla. Kohdassa 22:36 olis säikeitä eikä johtimia joita moottorikytkennnässä.
Kiitos hyvästä perehtymisestä videoon! Kuorimisasiaan eräs pointti, että asennusvideoiden alkuosassa, siis missä tutustutaan työvälineisiin ja tarvikkeisiin, selitetään tarkasti zuumaten että tosta kuoritaan jne ja kerrotaan että kojeessa on moesti se määrä kerrottu. Tämä pätkä oli ehkä pidemmälle ehtineille. Siksi en asentanut kaapelia ja muuta askel kerrallaan kun olisi tullut sitten 2h pitkä video. Mulla on ollut tapana kuvata kerralla purkkiin aina video ja en sitten katso kuvatessa sitä sen enempää. Videoita yhdistäessä katson suunnilleen kaikki ja sitten vaan jakoon. Kiitos!
@@Sahkotekniikka tuo kommenttisi selvensi omaakin ymmärrystä eli teet monelle eri kurssiluokalle videoita, itselläni kun ei ole tuota painettua kurssia niin totta, nuo videot on liitteitä kirjasarjan materiaaleihin. näin on hyvä jatkaa :)
@@janikontio Juu idea on että avaa kirja, skannaa QR ja katso laskuesimerkki tai malliasennus. Tottakai nämä uusimmat nyt ei ole kirjoissa kun ne vasta kanavalle tuli ja sitten seuraaviin painoksiin jne.
Jatkoideana mitä tähtipisteen jännitteelle ja käämitysten yli oleville jännitteille (ja virralle) tapahtuu kun tähtipisteeseen ei ole tuotu nollaa ja yksi johdonsuoja laukeaa. Onko mahdollista polttaa moottorin käämi kyseisessä tapauksessa kun moottorilla on täysi kuorma päällä?
Tutkitaan kiitos. Toisaalta mulla ei ole idea käräyttää koneita tai laitteita ihan vaan testimielessä. Eräs video missä vaiheet oli väärin nollan kera niin 400 V pistorasiassa niin poksautin siinä lampun, niin se oli jo hieman rajoilla.
Ilmoittavatko tunnetut jännitteenkoettimien valmistajat suositeltua käyttöikää. Itse en Rapatest jännitteenkoettimeen luottaisi, vaikka niitä on myytävänä esim. Ebayssa. Sähkölaitemuseoon hyvä peli, nappia painettaessa lähtee hauska ääni "plonks" kun mekaaninen jännitteenosoitin vetää. Kuinkahan Flukessa koskettimien välinen johdotus on toteutettu, onko varmistettu rinnakkaisilla johtimilla ja vikailmaisimella?
En ole kyllä kuullu käyttöikää. Tosin tuo 2007 malli niin en kyllä käyttäisi. Muistan ollessani asentajana niin just siinä mallissa johto mureni koettimen päästä ja vaara tällille oli olemassa. Siihen aikaan ei ollut niitä missä oli painikkeet jolla testataan vikari. Silloin laitettiin vaiheeseen toinen pää ja toinen maadoitukseen ja silloin laukesi vikarit. Se kelpasi silloin testaukseen. Enkä ikinä ostaisi sähkömittareita temusta/ebäystä/sheinistä joku tuntematon merkki kiinapaskaa niin tapaturma on valmis & vastuukysymykset todella vaikea selvittää. Ostaa fluken niin ei paljoa tartte ihmetellä vaikka kerralla maksaa sittten.
Hei! Mikä sen 7:40 työkalun nimi on?
Googleta rasiapihdit.
mittaritaulussa olevan sulakkeen tai johdonsuojakatkaisijan ei ole tarkoitus suojata johdon päässä olevaa laitetta, se on virheellinen väite. Sen tarkoitus on suojata ainoastaan laitteette menevää kaapelia ylivirralta.
briteissä se ei ole ongelma koska siellä on 32a ring circuit sulakkeet ja jokaisen laitteen päässä oma 3-13a sulake
Jos ohjainlaitteessa (kellokytkin, rele, hämäräkytkin yms.) on leimattu max. 250V (kuten videon thebenissä) tarkoitetaanko sillä nimenomaan kuormakytkimen koskettimen/puolijohderajapinnan jännitteenkestoa vai sitä että kyseiseen laitteeseen ei saa ylipäätään tuoda kahta eri vaihetta? Mietin jälkimmäistä tilannetta sen kannalta että laitteen sisäistä eristystä välttämättä rakennettu kestämään ohjauspuolen ja kuormapuolen jännite-eroa 400V tilanteessa jossa ohjausjännite otetaan vaiheesta L1 ja ohjataan kuormaa jonka syöttö otetaan vaiheesta L2. Ohjaus ja kuormapuolta kun ei välttämättä ole galvaanisesti erotettu - varsinkaan puolijohdekytkimien tapauksessa.
Jännitteenkestoisuus on just se 250 tässä tapauksessa. Jos laite tai koje on kolmivaiheinen niin ne kestää sen 400 V.
Täss videossa oli pikku asiavirhe, jonka eräs katselija havaitsi. Jää epäselväksi, että miksi lamppujen alla on 5V ja jännite ei jakaannukaan viisi ja viisi vaan 6,66 ja 3,33 volttia koska ekassa on kaksi rinnan. Uusi video tulossa.... T. Ville!
Onko se 5V lamppujen jännitteenkesto?
@@JK-gn5jr Juu se on just se.
Eikös tässä käy nyt niin, että lampun 3 yli on 6,66 volttia ja lamppujen 1 ja 2 yli on 3,33 volttia, koska lamppujen 1 ja 2 yhteinen resistanssi on puolet lampun 3 resistanssista. Eli lamppu 3 rikkoutuu, joka näkyy myös punaisena lankana simulaatiossa.
Kiitos viestistä! Totta tosiaan näin siinä käy. Avasin uudelleen multisimillä kyseisen virtapiirin ja mittasin. Kytkennän idea selkisi ja se viisi volttia jäi vähän epäselväksi... Jos olis jättänyt sanomatta niin olisi toiminut. Teenpä uuden videon joku päivä. Laita mulle viesti kirjat@sahkotekniikka2021.fi niin lähetän sulle kirjat palkinnoks.
Mikä on tuon Fluke 62 MAX+ hinta?
Olisko 150-200 riippuu mistä ostaa. Olen itse Flukefani niin ostin sitten sellaisen. Näitä saa Lidlista/temusta mistä lie murto-osalla hinnasta mutta ehkä se laatu tässä on se olennainen.
Aika hitaasti tulee ilmoitus uudesta videosta. Tämä lisätty 5 päivää sitten ja vasta tänään tuli ilmoitus. Kiitos videosta.
Juu! Ne tulee myös mulle ja joskus ihmettelen että tulee myöhässä jos ees tulee ilmo. Ja on muuten asia mihin ei pal pysty vaikuttamaan... No tsekkaa vähän väliä laitan tässä kesällä videoita jakoon.
Erittäin hyviä videoita. Miksi jossain suojakytkimissä L2 & L3 näyttää vain AC ja L1 & L3 mittaus näyttää 400V. Tai toisessa suojakytkimessä L1 & L2 tai L3 näyttävät AC mutta L1 ja L2 näyttää 400V?
Nyt ei ihan auennut mitä kysyit, mutta jos mittaa minkä tahansa vaiheiden välillä näyttää aina 400 V. Eli L1-L2 tai L2-L3 tai L3-L1 aina 400 V. Jos taas mittaa mitä tahansa vaihetta nollaa vastaan eli L1-N L2-N L3-N näyttää 230V ja sama maata vasten.
...jatkan vielä eli jos siis järjestelmä on kunnossa ja toimii. Joskun äärimmäisen harvoin voi nollajohto olla poikki (nollavika) tai sitten nolla ja vaihe sekaisin tulevassa kaapelissa: jännitteet eivät ole kunnossa ja joku vika päällä.
kiitos
Ole hyvä.
Mikä softa on käytössä tässä?
Se on MultisimLive niminen, selaimella toimiva. On muuten näppärä, MUTTA. Pitää rekisteröityä sekä sitten pikku maksu jotta saa kaikki komponentit käyttöön. Itse tottakai rekisteröidyin ja maksoin premiumin jotta saa sitten tehtyä mitä vaan teille sinne katsomoon.
Sanoit, että jos tuon laittaa kolmiokytkentään niin moottori hajoaisi, mutta siinä kilvessä lukee 230D ja sen arvot.
Jos kytkee tähteen, silloin käämeihin vaikuttaa 400 volttia ja se polttaisi käämit. Sen voisi kytkeä kolmioon sellaiseen verkkoon, jossa pääjännite olisi 230 V
@@Sahkotekniikka Ai, että sllain. Kiitos infosta. Olen juuri aloittanut sähkön opinnot.
@@EgzonWORKK Hienoa, että olet valinnut oikean alan. Tsekkaa vielä video "moottorin arvokilpi" joku tollanen siinä selostan kahden eri moottorin arvokilvesta asiat. Siinä on kaksi eri mallia eli se tavallisempi eli 400 V tähteen ja sitten se toinen 400 V kolmioon. Onko koulussasi käytössä Sähkötekniikka 2021 materiaalit? Mielenkiinnosta kyselen.
@@Sahkotekniikka Kiitos! Erittäin hyödyllisiä videoita. Olen työelämässä automaatio alalla mekaniikan taustalla.
@@EgzonWORKK Kiitos palautteestasi ja kiitos että oli hyötyä.
Johdoilla piti tehä,mitä oli käytössä,kansi on pakeliittia
Oli hieno mesta tuo missä kuvasin. Nyt keskus kaatopaikalla ja uusi 3-vaihekeskus asennettuna.
@@Sahkotekniikkatiedätkö että uusittiinko myös ne johdot? mun kaverin 50-luvun keskus uusittiin mutta vain lieden johto myös uusittiin
@@gamecubeplayer Taidettiin osittain säästää jotta ei tarttisi purkaa seinää. Mutta pääosa meni uusiksi.
Eka johdotus,ja sulake,piisas,1950, lapin sähköihtyksessä.