Видео

Hei ja kiitos kommentista, mutta idea ei toimi tässä ja nyt! Viitalamminsuo ei ole historiallisella ajalla ollut missään vaiheessa järvi tai lampi. Ihan jääkauden jälkeisestä hetkestä ei pysty mitään sanomaan. Turpeen kaivaminen ja polttaminen lisäisi hiilidioksisia ilmassa voimakkaasti, joten yksi ennallistuksen tavoitteista eli hiilidioksidivuodin pysäyttäminen suolla estyisi ja muuttuisi vastakohdakseen. Uhanalaisen suoluonnon palauttamisessa kävisi samalla tavalla eli ne vähäisetkin lajit katoaisivat turvekaivoksen myötä. Vesistövaurioista puhumattakaan.

Hei! Tämän sisällöllisen faktan osalta kysymyksen osoite on Metsähallitus, mutta nähdäkseni olimme kyllä videolla esiintyneen asiantuntijan erittäin hyvin tuntemilla kohteilla.

Tuossa klipin ojassa on selkeät virheet tehty ojat alkavat suoraa vesistöstä mikäli siinä ei ole kysymyksessä pikkunen lampi joka yksityisomaisuutta ja tarkoitus metsittää

@@jariolavilaitila5600 Morjes! Videoklipin järvi Pohjois-Karjalassa, järviwikin mukaan koko on 47ha. Keväällä jäät vievät tuon lietelautan pois ja sitten alkaa uusi muodostumisprosessi. Nyt menneenä kesänä tuo lautta on kasvanut tavallista suuremmaksi. Olisiko syynä heinäkuussa ollut pitkä lämmin sateeton jakso?

@@suonlaidalta4779 Turvetta nousee tekojärven pohjastakin

@@jariolavilaitila5600 Joo.. turvetta varmaan nousee tekojärvien pohjistakin? Tuo videoklipin järvi on ihan luonnon järvi, hiekkarantoja, jotka ovat osittain peittyneet humukseen ihan rantakaistaleita lukuunottamatta.

Erikoinen kysymys, kun ei suolta lähteeseen tule mitään enempää kuin ennenkään. Nyt vain kuivuminen läheiseen valtaojaan estyy. Olet varmaankin käynyt paikalla ja vaaittanut maaston kun noin varmana näet tulevaisuuden?

@@susiluoma Videon perusteella näytti että uusi kaivettu laskuoja kohti suota voi toimia toisinpäin silloin ku lumensulamisvesiä runsaasti paikalla en ole käyny ja lähteiden kunnostus on hyvää työtä oikein tehtynä

Aina talouden ja raha jauhantaa hohhojaa niin kauan kun talous voittaa luonnon ja on edellä se palvelee pitkällä aika välillä kuolemaa, ihminen on ajanut luonnon rappiotilaan, ojitettu suo on äärettömän ruman näköinen ja on peruttamaton tuho luonnolle, puuta käytetään suurimmaksi osaksi lyhyt ikäisiin tuotteisiin, ihmisellä on velvollisuus korjata tuhot, en koskaan ymmärrä miksi suot piti kuivattaa, puuta ei tarvitse väkisin tuottaa missä vaan ,on ymmärrettävä rajat.

@@koura000 Suo suurenoo samoon ku autiomaa se nousoo kallionkylkeäkin ylöspäin ellei metsänomistaja ymmärrä huolehtia vesitaloudesta samoin vesistöt soistuvat umpeen aapasuolla ollut useinkin aluksi lamoi tai järvi ajatelkaa aivoilla

@@teemuhelin6525 Ei niistä ole mitenkään puutetta. "Nykyisin soita ja turvemaita on Suomessa yhteensä noin 9,08 miljoonaa hehtaaria eli 29 prosenttia maapinta-alasta". Se on tuollainen Portugalin kokoinen alue.

Metsähallituksen ennallistamisen ja Pekkasuon asiantuntija vastaa: "Pekkasuolla toimia tehdään luonnonsuojelualueella, jossa päätavoitteena voidaan pitää luonnon monimuotoisuuden turvaamista. Näin siellä tavanomaisiin metsänhoitotoimiin kuuluvat puuston hakkuut ja ojien perkaamiset eivät voi tulla kysymykseen. Hiilipörssin tavoitteina ovat lisäksi hiilivaraston vähenemisen estäminen sekä vesistövaikutusten vähentäminen. Myöskään näihin tavoitteisiin pääsemiseksi harvennushakkuut ja ojien perkaamiset eivät sovellu, koska hakkuissa puustoon sitoutunut hiili vapautuisi nopealla aikataululla ilmakehään ja lisäksi ojien syventämisessä turpeeseen sitoutunut hiili lähtisi vapautumaan hiilidioksidina ja rehevimmissä paikoissa myös muina kasvihuonekaasuina. Vesistöjen tilan parantamiseksi kommentoijan mainitsemien suodattavien pintavalutusten toteuttaminen edellyttää käytännössä ojien tukkimista ainakin paikoin ja vesien ohjaamista ojittamattomille, kuivahtaneille avosoille ja nämä toimenpiteet kuuluvat Pekkasuolla toteutettuihin toimiin olennaisena osana. Laskeutusaltaiden ongelmaksi on tutkimuksissa havaittu se, että ne eivät poista ravinteita, joiden päästöt ojitetuilta turvemailta ovat viimeisten tutkimusten mukaan paljon aiemmin arvioitua vakavampi uhka vesistöille. Alapuolisen purovesistön tila on ojitusten aiheuttamien kuormitusten lisäksi heikentynyt myös puron perkaamisen vuoksi ja siellä tarvittaisiin toimia esim. kalojen kutumahdollisuuksien palauttamiseksi. Kalojen kutusorakoiden rakentaminen ja muunlainen uoman kunnostus on hoidettava jatkossa jollain muulla rahoituksella. Hiilipörssin toimenpiteet voivat vain luoda paremmat edellytykset tällaisille jatkotoimille palauttamalla luontaista virtausrytmiä ja puhdistamalla valumavesiä."

@@hiiliporssi6433 Ymmärrän kohteet ovat yksilöllisiä eikä voi käyttää samoja keinoja kaikkialla. Sitä en kuitenkaan ymmärrä miksei mahtavaa metsäteollisuutta käytetä näissä luontokohteiden parannustöissä kumppanina onhan metsäteollisuus tehny hyvääkin työtä avatessaan uittoväyliä. Ojitus humus on myöhemmin kulkenut rännitettyä puroa alapuolisiin vesistöihin ja purot on mahdollista kivetä kalakannan olosuhteiden parantamiseksi jänkäpurot ja joet ovat yllättävän tuottavia kunhan siellä kalojen elinolosuhteet parannetaan. Kaivinkone ja metsäkone on kovettu sana oikein käytettynä kun vesistöjen tilaa parannetaan ei semmonen rauhoitettu umpeen pensittynyt puro tai joki ole tuottava ku hyttysille. Ojien avaamisella tarkoitin järkevien puron vesitilanteen turvaavien väylien avaamista koska toisella kertaa avatusta ojasta tuskin lähtee humusta yhtäpaljon ku ensimmäisen kaivun yhteydessä. Tammukka poterot voi kaivaa siihen puron kylkiin karkeampaan maalajiin niin ku luonnon lähteitäkin on rannan läheisyydessä turvaamaan kuivan vuodenajan vesitaloutta. Kaupunkilaiset saavat taimenkannan puroihin maaseudulla ei meinaa onnistua.

@@teemuhelin6525 Luonnonsuojeliat ovat täysin eksyksissä äläkää menkö sinne jängälle ku ei ymmärrys riitä. Pistäkää luonnonjoet kuntoon ja kalatiet jokiin seon haitallista tukkia niitä ojia mitä kaivettu on nykytietämyksellä onnistuu ojankaivu ilman vesistöhaittoja

@@teemuhelin6525 Ojien vesistä saa puron noin niinku keinotekosesti se tosin vaatii taitoa työt on mahdollista hoitaa niin että metsänkasvu lisääntyy ja muitakin hyötyjö saadaan

@@teemuhelin6525 Sitä kartan puoroa ois voitu parantaa vesitilanteen ja vesipuhtauden kalatalouden kannattavuutta lisäämällä. Pitäisi ymmärtää olosuhde on muuttunu ojituksen ansiosta koko alueella myös myönteiseen suuntaan. Hyvää tarkoitusta varten tehty ojien tukkiminen lisää haittoja lisäten metaanin ja hiilidioksiidin määrää siinä aikaansaadaan lisää kasvihuonekaasuja ilmakehään.