Видео

❤😂😂😂😂🎉🎉🎉🎉😢😢😢😢😢😮😮😮😅😅😊😊😊❤❤❤😂😂🎉🎉😢😢😮😮😮😅😅😊😊❤❤😂😂🎉🎉😢😮😮😅😅😊😊❤❤

❤

Kehitysvammainen mikko känsälä on omituinen mies kun se pitää mieluummin vauvaa sylissä kun stripparia.

ÎSA VEGERIYE, AMADE BIKIN! «Min milyaketekî din dît ku di nîvê ezmên de difire û Mizgîniya wî ya herheyî hebû, da ku ji wan ên ku li ser rûyê erdê rûdine, û ji her miletî, ji her miletî, û bi ziman û hem jî mirovan re bide bihîstin û bi dengekî bilind got: «Ji Xwedê bitirsin. û rûmetê bidin wî, çimkî saeta dîwankirina wî hat. û biperizin wî yê ku ezman, erd û derya û kaniyên avê çêkiriye.» Peyxama Yûhenna 14:6-7

"Lê vê yekê bizanibin: di rojên dawîn de, demên dijwar wê werin, Çimkî mirov wê bibin hezkiriyên xwe, çavnebar, pesnê xwe, pozbilind, çêrker, guh nede dê û bavên xwe, nankor, nepîroz, bêhez, efûkar, buxtankar, bêxwedî, zalim, xêrxwazan, xayin, serêş, dilbirîn, ji hezkirên Xwedê bêtir ji kêfê hez dikin, şeklê xwedawendiyê heye, lê hêza wê înkar dike. Ji van jî birevin." 2 Tîmotêyo 3:1-5

Tosi upeeta naapuritoimintaa👍😎❤️!

rer

mäki oon atte

😍😍😍😍😍

Hei Onko tämä hänen virallinen kanavansa vai onko hänellä toinen kanava? Kiitos

On normaalitkin erillaisia

Millaisia kokemuksia Tähkäsellä on maahanmuuttajataustaisista työntekijöistä? Maija-Leena: Voisitko kertoa lyhyesti edustamastasi yrityksestä ja omasta roolistasi siellä? Juha: Se on Louhintaurakointi Juha Tähkänen Oy ja tulen Heinolasta. Teen kunnallisteknisiä louhintatöitä itseni ja ehkä yhden kaverin kanssa ja sitten minulla on piharakentamista siinä ohessa, puoli vuotta suurin piirtein työllistetään 2 - 3 henkilöä sillä puolella. Maija-Leena: Kuinka suuri yritys teillä on? Kuinka paljon teillä on työntekijöitä ja onko siellä maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä? Juha: Minulla on lähes vakituisia yksi venäläinen ollut jo yli 10 vuotta. Sitten on pari muuta venäläistä ollut töissä tuossa, mutta he on vaihtanut alaa. Kokeilemassa on käynyt näitä uusia maahanmuuttajia, mistä on enemmän puhuttu viime aikoina. Maija-Leena: Teille tulee myös aika paljon harjoittelijoita. Mitä kokemuksia on yrityksellänne sekä työntekijöistä että harjoittelijoista? Juha: Minulla on pääsääntöisesti ollut nuorehkoa porukkaa, 30 ja alle -ikäisiä kavereita. Suurin ongelma, mihin joutuu työnantajana puuttumaan, on se, että saadaan heille normaali päivärytmi ymmärrettyä. Ja jos töistä ollaan poissa, niin myös ilmoitetaan työstä poissaolosta. Nämä ovat nyt ongelmallisia, mutta sitten taas toisaalta, kyllä niistä löytyy ripeitä, hyvin toimivia nuoria. Keskimäärin ottaen kohtuullista porukkaa. Maija-Leena: Perehdyttämisestä on aika paljon sanottu, että kun tulee ihminen toisesta kulttuurista, ehkä vähän pidemmän ajan perehdytys maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Minkälaisia kokemuksia teillä on tästä perehdytyksestä? Juha: Tuo pitää ihan varmasti paikkansa. Mitä paremmin osaat kertoa näille ulkomaalaisillekin sen, mitä tehdään - tietenkin siellä on ihan sama, kuin meissä kantaväestössä, että jollekin menee teksti heti ja toisille pitää vääntää rautalangasta moneen kertaan. Eivät mielestäni poikkea toiminnallisesti kantasuomalaisista, olen pärjännyt niiden kanssa perehdyttämisessä hyvin. Siinä ei ole ollut koskaan mitään ongelmaa. Maija-Leena: Aika monet yrittäjät ovat kertoneet semmoista, että kun perehdytys on mennyt oikein hyvin, niin maahanmuuttajataustaisista harjoittelijoista ja työntekijöistä saa oikein sitoutuneen työntekijän. Juha: Sekin pitää paikkansa, siihen minä ihan täysin sanon, että silloin jos on löytynyt oikea tyyppi ja se on innostunut siitä alasta. Esimerkiksi meillä piharakentamisessa, tämä venäläinen kaveri, joka on yli 10 vuotta ollut, niin harvoin pääsee sanomaan kenestäkään, että kun laitan työntekijän jonnekin työmaalle, että hermo lepää, kun kaveri on siellä töissä. Tämän henkilön kanssa kävi alkuun silleen, kun se tuli - huono suomen kieli, vein sen työmaalle ja sanoin, että tässä on Sergei, että se tulee nyt töihin. Siellä katsottiin vähän kulmat rypyssä, että tuot tänne venäläisen. Sanoin, että joo, se varmasti osaa työnsä, se ei puhua paljon osaa, mutta kyllä se työnsä osaa. Ja monta kertaa kävi niin, että kun se oli yhden kerran siellä työmaalla, niin seuraavan kerran minulle soitettiin, että kerkeäisikö Sergei tulemaan meille vielä tekemään yhden homman. Elikkä hän työllään näytti sen, mitä hän osaa ja teki asiallisesti siellä, osasi käyttäytyä siellä niin kuin pitää työmaalla käyttäytyä. Niin nythän se on niin, että sitä kysytään työmaalle, että tulisiko se tekemään meille. Onko se sinulla vielä, tulisiko se tekemään tämän? Maija-Leena: Osaisitko sanoa, mitä lisäarvoa maahanmuuttajataustainen työntekijä parhaimmillaan tuo sinne yritykseen? Juha: He oikeasti tekee tunnollisesti sen työnsä. Eivät ole jokaisesta pienestä asiasta - että jos nyt ei satu olemaan just sen näköistä työkalua tässä työssä, mitä tarvin, se voi sen tehdä toisen näköisellä työvälineellä. Maija-Leena: Mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota silloin, kun tulija on toisesta kulttuurista? Onko jotakin erityisiä neuvoja muille työnantajille? Juha: Melkein näkisin sen niin, että jos on mahdollista, niin pyytää se päiväksi työmaalle ja antaa sille välineet, haalarit ja katsoo - useimmiten on haalarit päällä. Laskee sen töihin jonkun toisen kaverin kaveriksi ja katsoo, mitä siinä tapahtuu. Jos se vaan ihmettelee ja pyörittelee peukaloitaan, niin ei se ole silloin sinne työpaikkaan sopiva. Maija-Leena: Haluaisitko jotain vielä sanoa rohkaisuksi muille työnantajille, jotka ehkä vähän epäröi? Juha: Kyllä minä suosittelen etsimään näitä, jos vaan tarjolla on ja katsomaan, mitä ne on, eikä tyrmätä vaan sen takia, että he ovat maahanmuuttajia taikka pakolaisia. Ei se ole se, vaikka kaikkea puhutaan. Mielestäni ne on vaan osa tästä porukasta, josta tulee sitä huonoa mainetta. Maija-Leena: Tässä tulikin aika paljon hyvää asiaa. Kiitoksia oikein paljon tästä haastattelusta! Juha: Kiitos. Rohkeasti vaan työllistämään! Litterointi: Ester Rokka

Millaisia kokemuksia Vilvekillä on maahanmuuttajataustaisista työntekijöistä? Maija-Leena: Voisitko kertoa vähän tästä yrityksestä, missä toimit, ja omasta roolistasi siellä yrityksessä? Ville: Joo. Vilvek OY on yrityksen nimi ja olen yrityksen omistaja, hallituksen puheenjohtaja, ja tällaista gryndaus-tyylistä rakentamista (= itsenäinen talonrakentaja). Maija -Leena: Onko teillä paljon rakennusprojekteja? Ville: Tämä on ainoa, tämä kyseinen projekti, yksi kappale oikeastaan käynnissä aina kerrallaan. Maija -Leena: Oletteko jo aika paljon rakentanut aikaisemmin? Ville: Kyllä, sellainen 10 vuotta vastaavanlaista oikeastaan takana. Maija -Leena: Minkälaisia odotuksia teillä on silloin, kun tulee toisesta kulttuurista tullut työntekijä? Mitä te odotatte häneltä? Ville: Odotuksia oikeastaan - voi sanoa, että kyseessä on kuitenkin työharjoittelijat, niin ei ainakaan varsinaista ammattitaitoa ihan hirveästi odota, että olisi heillä. Toki, jos löytyy sellainen kaveri, jolla on sitä taitoa, niin onhan se aina tosi miellyttävää. Olisi hieno huomata semmoinenkin. Maija -Leena: Sitten on paljon puhuttu suomalaisen työelämän arvoista, niitä on mm. tasa-arvoisuus jne. Miten teillä perehdytysvaiheessa, silloin kun harjoittelija tai työntekijä tulee? Onko teillä ollut tässä ongelmia vai miten te kerrotte näistä suomalaisen työelämän arvoista? Ville: Varsinaista perehdytystä ainakaan näin pienessä firmassa en pidä minkäänlaista oikeastaan. Kyllä se tulee siinä samalla, kun ollaan samalla työmaalla, sitten keskustellaan ja käydään läpi asioita. Maija -Leena: Onko teillä ollut konfliktitilanteita? Minulla on ollut pitkä kokemus semmoisesta, olen ollut maahanmuuttajien ohjaava opettaja, että tyypillisesti nämä konfliktit syntyy väärinymmärryksistä. Onko teillä ollut ja miten niitä on ratkaistu? Ville: Konfliktia ei ole oikeastaan ollut. Väärinymmärryksiä joo, totta kai. Jos nopeasti sanoo jonkun työn, ehkä vähän näyttää sitä, niin kyllä se voi olla, että sen loppupeleissä tekee aivan eri lailla, mitä oli tarkoitus. Ne nyt ovat tuollaisia, että kaiken saa korjattua, eikä ne oikeastaan mitään konflikteja ole. Maija -Leena: Seuraava kysymys koskee semmoista - kun tänne kantasuomalaisten joukkoon tulee toisesta kulttuurista harjoittelija tai työntekijä, niin miten yhteispeli toimii siellä työpaikalla? Ville: Ainakin tämmöisellä pienellä työpaikalla ihan äärimmäisen hyvin oikeastaan. Ei ole minkään näköistä ongelmaa sen kanssa, mistä tulee ja minkälainen on. Kielen kanssa saattaa tulla pikkasen, mutta ainakin täällä 3 työharjoittelijan kanssa on tosi hyvin mennyt kaikki, ei ole mitään. Ihan olisi voinut kuvitella, että samalla olisi mennyt suomalaisten työntekijöiden kanssa. Maija -Leena: Olisiko sinulla kertoa jotakin erityistä onnistumisen elämystä, milloin kaikki on mennyt tosi hienosti ja nimenomaan maahanmuuttajataustaisen opiskelijan, harjoittelijan tai työntekijän osalta? Ville: Joo, minulla on nyt tämä, mikä nyt on työharjoittelussa, tämä kaveri. Onhan se mukava huomata, että hänellä on niin vahva ammattitaito jo pohjiltansa, että selvästi tehnyt paljon käsillä töitä. Paras työharjoittelija, mitä nyt oikeastaan voisi ollakaan. Hän osaa tosi monipuolisesti eri juttuja ja on äärimmäisen fiksu, osaa ajatella tosi pitkälle itse asioita. Jos sanoo jonkun työvaiheen, niin pystyy hahmottamaan, että aloitan tästä ja teen sitten tämän ja tämän. Se on aika hyvä taito tavallaan, muutenkin tällä alalla, että pystyy näin ajattelemaan asioita. Maija -Leena: Sitten semmoinen kysymys vielä, että kun te rekrytoitte tai otatte työharjoitteluun ihmisiä, niin onko siinä mitään eroa, että jos on toisesta kulttuurista tullut tai kantasuomalainen? Onko siinä jotakin eroja työhönotossa? Ville: 3 työharjoittelijaa on aika vähän tietysti, eihän minulla paljon otantaa tähän ole. Ehkä olen huomannut sen, että pikkasen enemmän liioitellaan omia taitoja, kun mitä ehkä kantasuomalainen tekisi. Ehkä se on yksi, mitä olen huomannut. Maija -Leena: Mitä suosittelisit nyt meidän maahanmuuttajille, kun he hakee töitä tai hakee harjoitteluun? Ville: Pyrkii tavallaan olemaan loppupelissä aika rehellinen, totta kai pitää vähän kehua itseään, se on ihan selvä homma. Sanoo suoraan, mitä on tehnyt aikaisemmin, voi vähän sanoa omaa kokemusta, mitä on ja minkälaisia töitä on tehnyt. Sehän on aika hyvä, että nämä maahanmuuttajataustaiset kaverit - niillähän on yleensä aika paljon työkokemusta, eri aloilta totta kai, mutta se työkokemus jollain tavalla heijastelee rakennusalallekin. Yksi vinkki vielä, kun ollaan rakennustyömaalla, aina kannattaa kysyä kaikesta. Jos jotain on epäselvää, niin kannattaa aina kysyä. Maija -Leena: Kiitoksia oikein paljon näistä vastauksista ja kiitoksia, että saatiin tulla tänne rakennustyömaalle. Ville: Kiitos, kiitos. Maija -Leena: Oikein hyvää jatkoa! Ville: Joo, hyvä, kiitokset. Litterointi: Ester Rokka

Millaisia kokemuksia Holmetilla on maahanmuuttajataustaisista työntekijöistä? Maija-Leena: Voisitko kertoa lyhyesti tästä edustamastasi yrityksestä ja organisaatiosta ja vielä vähän, mikä oma roolisi on siellä? Jukka: Edustan Holmet Oy:tä. Holmet on 50 -70 hengen alihankintakonepaja, asiakkaana suuret, suomalaiset vientifirmat. Valmistamme asiakkaan piirustuksista tuotteita, teräksestä valmiiseen tuotteeseen asti. Itse toimin Holmetilla tuotantojohtajana. Tehtäväni on kehittää Holmetista asiakasta paremmin palveleva tehdas. Työhöni liittyy oleellisena osana myös tuotannon henkilökunnan rekrytointi. Maija-Leena: Mitä sanot, minkälaisia kokemuksia sinulla on meidän maahanmuuttajataustaisista työntekijöistä tai harjoittelijoista? Jukka: Kokemukset on aika kirjavat. Joukossa on ollut henkilöitä laidasta laitaan taidoiltaan ja asenteeltaan. Parhaimpina kokemuksina on tietysti ne, jotka ehkä meillä tälläkin hetkellä on palkkalistoilla, voi sanoa, että ammatillisesti ja asenteeltaan firman parhaimmistoa. Maija-Leena: Teillä on aika paljon yrityksessä maahanmuuttajataustaisia. Minkälaisia odotuksia teillä on maahanmuuttajataustaisilta työnhakijoilta ja perehdytettäviltä? Mitkä ovat ne kaikista tärkeämmät asiat, jotka haluaisit tuoda esille? Jukka: Vähintään välttävä englannin kielen taito, että pystyy jollakin tavalla kommunikoimaan. Riittävä ammattitaito kyseiseen tehtävään, ahkeruus sekä halu palvella työnantajaa. Ymmärrys työelämän säännöistä, epäselvät asiat kannattaa kysyä niin moneen kertaan, että ne on täysin selvät. Maija-Leena: Me ollaan ajateltu, että suomalaisen työelämän arvoja olisivat luotettavuus ja aikataulussa pysyminen, muutamia tässä jo mainitsitkin; oma-aloitteisuus, suoruus, tiimityö, tasa-arvoisuus ja vaatimattomuus. Miten näitä on selvennetty siellä perehdytyksen aikana tai ehkä myöhemmin työssä? Jukka: Toki meillä perehdytys - käydään asiat, pyritään kertomaan yksityiskohtaisesti, mutta on tietysti tilanteita, että asia ei mene kerralla läpi, niitä toistetaan, esimerkiksi luotettavuus ja aikataulussa pysyminen. Monesti tuntuu, että maahanmuuttajataustaisilla on vaikea sopeutua suomalaiseen säntilliseen työaikaan. Maija-Leena: Itselläkin on kokemuksia siitä, että aika usein syntyy konflikteja työpaikoilla. Ja aika usein ne konfliktit johtuu väärinymmärryksestä. Onko teillä ollut tämmöisiä tilanteita ja miten niistä on selvitty? Jukka: Joo, kyllä meillä konflikteja on muutamia ollut. Jotkut on ollut, niin kuin sanoit, väärinymmärryksiä. Saattaa olla, että joku Suomessa yleisesti käytetty käsimerkki, vaikka etusormella, että tulepas tänne! Voi olla, että se toisessa kulttuurissa on hyvin huono merkki, sillä ehkä alistetaan ihmistä, mutta niitä selvitetään. Samalla tavalla, niin kuin kantaväestön kanssa, asioista puhutaan, opastetaan. Tarvittaessa, jos puheet ei auta, annetaan varoitus. Viimeinen tapaus sitten, että irtisanotaan. Maija-Leena: Minkälaisia haasteita teillä on ollut tälle työyhteisölle, kun toisesta kulttuurista tulee ihmisiä? Mitä ajattelet, mitä haasteita se aiheuttaa tälle tulijalle, kun tulee suomalaiseen työyhteisöön? Jukka: Kyllä se on totta, että haasteita on molemmille. Ensinnäkin tulija joutuu löytämään paikkansa siellä. Saattaa olla, että firman vakituinen henkilökunta kokee ehkä kilpailijaksi uuden tulijan. Siinä nöyrällä mielellä löytää se luottamus ja mennä porukkaan mukaan. Maija-Leena: Olisi mukava kuulla myös näistä onnistumisen elämyksistä. Varmaan teillä on ollut hyviäkin kokemuksia? Jukka: Joo, kyllä, se on totta. Joskus jopa tullut ajatus, että eihän me ilman maahanmuuttajia pärjätä. Kyllä sieltä hyviä henkilöitä on tullut. Sanoisin, että yli 10% tälläkin hetkellä meidän henkilökunnasta on maahanmuuttajataustaisia. Joukossa on ihan loistavia ja kaikki on hyviä, että lisääkin kaivataan. Maija-Leena: Kun on rekrytointitilanne, niin toimitaanko teidän yrityksessä eri tavalla silloin kun rekrytoitava tai työnhakija on maahanmuuttajataustainen? Vai toimitteko samalla tavalla kuin kantasuomalaisten kanssa? Jukka: Kyllä me joudutaan hieman tarkemmin toimimaan johtuen siitä, että monissa kulttuureissa ehkä vähän ylikorostetaan omia taitoja ja meille ei tule aivan selkeää kuvaa ihmisen osaamisesta. Maija-Leena: Kiitoksia oikein paljon näistä hyvistä vinkeistä meidän maahanmuuttajille. Tässä on varmaan molemmin puolin meillä vielä paljon opittavaa ja tehtävää. Jukka: Kiitos teille. Litterointi: Ester Rokka

Millaisia kokemuksia Lehtiojalla on maahanmuuttajataustaisista työntekijöistä? Maija-Leena: Kertoisitko vähän teidän organisaatiosta, missä työskentelet, tästä yksiköstä? Minkälainen rooli sinulla on tässä työyhteisössä? Jaana: Lehtiojan palvelukeskus on Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän ikääntyneiden asumispalveluiden tehostettua palveluasumista. Tämä on iso palvelutalo, tässä on 5 yksikköä, 24 henkeä työskentelee täällä. Minä olen palveluesimies ja johdan toimintaa tämän yksikön sisällä. Maija-Leena: Voisitko kertoa vähän. Teillä on aika paljon ollut maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä ja harjoittelijoita eri oppilaitoksista. Minkälaisia kokemuksia teillä on ollut täällä? Kuinka paljon teidän henkilöstöstä on maahanmuuttajataustaisia? Jaana: Kaiken kaikkiaan hoitotyössä henkilöstö aina vaihtuu, tulee uusia ja vanhoja lähtee. Meillä on myös lyhytaikaista henkilökuntaa, mutta vakituisia ihmisiä on meillä tällä hetkellä jokaisessa 5 yksiköstä. On hyviä kokemuksia, loistavia kokemuksia, ja on niitä, missä on ollut selkeästi haasteita tai ongelmia. Maija-Leena: Voisitko vähän kertoa, minkälaiset odotukset teillä on siitä, miten täällä työyhteisössä ja työelämässä toimitaan? Jaana: Kohtuullista suomen kielen taitoa, hyvää työntekijää, joka tulee toimeen ihmisten kanssa, ja tietynlainen rohkeus kohdata ja mennä itse puolitiehen. Sitä kyllä tarvitaan. Maija-Leena: Meillähän on tiettyjä odotuksia ja arvoja tässä suomalaisessa työelämässä, ja vaikka niitä kotoutumiskoulutuksessa käydään läpi, niin silti todellinen tilanne haastaa aina. Onko teillä mahdollista täällä avata näitä suomalaisen työelämän arvoja? Onko teillä joitakin toimintatapoja tai ideoita, miten niitä voisi avata? Jaana: Äsken mainitsin oma-aloitteisuuden tai sen puolitiehen tulon. Oli sitten ulkomaalaistaustainen tai suomalainen työntekijä, niin se on kyllä sitä, mitä nykypäivän hoitotyössä tarvitaan. Ja se, kun kysytään, että ymmärrätkö, niin siihen täytyy vastata rehellisesti. Tiimityö on myös sellainen, että sen oppiminen saattaa joskus olla haasteellista. Ja sitten semmoinen, mihin välillä törmää on se, että suomalaisen työyhteisön tasa-arvoisuus on joillekin vaikeaa ymmärtää. Maija-Leena: Olisi mukava kuulla näistä hyvistä asioista, miten kaikki on mennyt nappiin niin sanotusti. Jaana: Saattaa olla hyvinkin erilainen kulttuuri, mistä ihminen on lähtöisin. Hän lähtee avoimin mielin kouluun, tekee opinnot niin, että niistä selviytyy, ja hankkii riittävän suomen kielen. Opettelee Suomen työyhteisön toimintatavat. Se on pitkä tie. Se ei tule heti, mutta meillä on sellaisia ihmisiä. Maija-Leena: Miten teillä työyhteisö on ottanut vastaan näitä erilaisia tulijoita? Jaana: Tietystä periaatteesta on aina sovittu. Jokainen ansaitsee asiallisen, kohteliaan suhtautumisen. Neuvotaan, ohjataan sen mukaan, mitä on sovittu. Maija-Leena: Viimeinen kysymys koskee rekrytointitilannetta. Silloin, kun otetaan maahanmuuttaja työhön, onko eroja siihen, kun että otetaan kantasuomalainen työhön? Jaana: Oikeastaan ei siinä varmasti työn ja työn tekemisen suhteen ole eroa. Samanlaisia ominaisuuksia, osaamista haetaan ja kysytään siinä rekrytointitilanteessa, mutta se vaan, että lisänä on myös kielitaidon osuus. Maija-Leena: Selvä. Kiitoksia oikein paljon näistä ajatuksia. Jaana: Kiitos. Litterointi: Ester Rokka

Hyvä video