Видео

Kiitos! Onneksi ei ole enää pitkä aika odottaa seuraavaa suunnistajien Joulua eli Mikkeli-Jukolaa 2025 kun aletaan kohta olla puolessa välissä odotusta siitä kun edellinen päättyi. Tsemppiä myös sinulle ensi kertaan!

Samaa mieltä! Olisi ollut aivan 5/5 video ilman "jenkkimäistä" jatkuvaa rumpujenpärinää ja jännitysmusiikkia.

Ne pinkit ristit tulevat retkikartta-palvelun kuvakaappauksien ruudun keskipisteestä enkä saanut niitä helpolla pois. Eivät siis valitettavasti ole kerronnan kannalta oikeissa kohdissa. Luulin niiden olevan niin pieniä etteivät haittaa tai sekoita katsojaa. Se kolmen vuorokauden lompsiminen oli vain Sartjärven suunnitelma. Todellisuudessa hänen kulkema matka linnuntietä Jerisjärveltä Tiurajärvelle on vain noin 15km. Sieltä tai ainakin piilopirtiltä Äkäslompoloon oli jonkun lähteen mukaan käytössä hevoskyyti ja Äkäslompolosta eteenpäin tosiaan venekyyti.

Mielenkiintoista! Onkohan tiurajärveläisillä tai muilla tiedossa missä se piilopirtti aikanaan sijaitsi Saivonsuvannon lähellä? Kävin paikalla vähän etsimässä, mutta en löytänyt mitään vanhaan piilopirttiin viittavaa - komeita maisemia kylläkin. Toisaalta eihän hyvää piilopirttiä pitäisikään löytää.😄

Kiitos paljon MrNixi! Tekemäsi video BW-355:stä toimi mulla tosiaan tietolähteenä ja se video oli eka kerta kun kuulin tuosta Sartjärven mahtavasta tarinasta! Suurkiitos siis myös lähteenä ja innoittajana toimimisesta!

Kiitos! Siinä mielessä otsikko ei ole harhaanjohtava, että minulta turmapaikalle löytäminen vaati etsimistä. Kun sinne turmapaikalle polki maastopyörällä osin polkuja, moottorikelkka/latureittejä ja suljettuja metsäautoteitä pitkin, niin jouduin kyllä ihan suunnistamaan ja lukemaan karttaakin perille löytääkseni. Ja etsimistä oli jo paljon siinä, että ylipäätään löysi tietoa missä se Fokkerin turmapaikka on kartalla. Olin kuullut "jonkun toisen lentokoneen hylyn" olevan Aakenustunturin ja sen tunnetun Junkersin hylyn lähellä. Oikeastihan se Fokker on huomattavasti lähempänä Homevaaraa kuin Aakenusta. Ihan ekana luulin "sen toisen lentokoneen" olevan Aakenuksen pohjoispuolen Lentokonejänkkällä, mutta sitten opin sen suon saaneen nimensä siitä, että sieltä poromiehet havaitsi sen Junkersin törmäyksen ja hylyn. Fokkerin turmapaikka on merkattu Retkikarttaan todella pienellä karttamerkillä ja Brewsterin ei ollenkaan ja siksi en siellä vielä ole vieraillutkaan. Joka tapauksessa tunnustetaan myös, että yhtenä syynä otsikointiin oli kyllä myös elokuvamaisuuden, dramaattisuuden ja jännityksen maustaminen videoon.😄

Mielenkiintoista! En tiennytkään tuota vaikka olen lukenut pitkän saksan. Ehkä saksalaiset nimesi kuukkelin epäonnenlinnuksi Lapin sodassa, kun se tuotti suomalaisille kuten Sartjärvelle onnea joka koitui heidän epäonneksi. Ahma on saksaksi Vielfraß eli "paljonsyöjä" ja vasta siitä tajusin ahma-sanan yhteyden ahmattiin.

@@jounit6849 Se rakennus on nimeltään Brunnenkogelhaus. Hütte eli ravintola ja majatalo vuoren päällä Söldenin kylän yläpuolella. Todella hieno paikka!

Kiitos 👍🏽

Jäin pohtimaan miksi minulle tuli niin yllätyksenä miten verinen Lapin sota olikin ollut. Yksi selitys voisi olla se, että olen käynyt lapsuudesta alkaen monta kertaa Käsivarren tien Sturmbock - Järämän linnoitusalueella ja kun siellä vieraillessa olen oppinut, että siellä ei koskaan sodittu, olen siitä luonut itselleni väärän kuvan. Toinen selitys on varmasti se, että olen ”nukkunut” koulussa historian tunnilla.

​@@harrigoesoutdoors5993 Yksi syy on se, että koulussa ei isommin lapinsodasta kerrottu. Syitä on monia, suurin niistä taitaa olla sen aikainen itänaapurin pelko. Lapin sota olisi ollut olemassa vain nimellisesti ellei suomalaiset kommunistit olisi paljastaneet venäjän valvontakomissioille , että mitään sotaa ei oikeasti käydä. Kun venäjä pakotti suomen oikeisiin sotatoimiin saksalaisia vastaan , alkoi lapin polttaminen, tämäkin suureksi osaksi siksi, että saksalaiset olettivat venäjän vielä miehittävän koko pohjois-suomen. Ja olivathan venäläiset esimerkiksi kuusamossa, todella pitkällä suomen puolella( salpalinnoitteissa) vastoin rauhan sopimusta, ja taisivat poistua vasta pitkän ajankuluttua rauhanteon jälkeen. Perääntyessään ryöstivät kaiken mitä mukaansa saivat ja räjäyttelivät salpalinjan isot linnoituskorsut yms. Miksi taas lapinsota toi niin paljon miestappioita suomalaisille, johtuu ihan siitä, että saksalaiset miinoittivat ihan joka paikan. Ja tappioita ei yhtään vähentäneet sodan väsyttämät/ mielenterveys ongelmista kärsineet suur- Suomesta haaveilleet katkeroituneet upseerit. Muutaman lapinsodan veteraaniin kanssa keskustelleena on jäänyt vahvasti kuva siitä , että suomalaiset upseerit tapattivat omia ihan turhaan ja moni suomalainen upseeri kuulemma sai kuulan takaa ei edestä päin. Saksalaisilla oli taidokkaasti kaiv etut asemat tuntureilla/ vaarojen päällä joihin suomipoikaa pistettiin hyökkäämään aukeaa pitkin vailla mitään mahdollisuuksia selvitä saati onnistua hyökkäyksessä. Lapin sota on melkoinen häpeä pilkku Suomen historiassa , samoin kuin se miten veteraaneja kohdeltiin sodan jälkeen. Totuus on, että ilman saksalaisten kanssa liittoutumista ei suomea enää olisi. Toki apu ei ollut ilmaista, ja edelleenkin Suomalaiset sitä saksalla maksavat, milloin Nokian ilmalinjojen, milloin kaasuyhtiöiden muodossa, mutta jokunen miljardi sinne on jo mennyt, eikä loppua näy.

Mun papan isä myös kaatui lapinsodassa. Ironista oli se, että jatkosodassa hän itse oli saksalaisten rinnalla taistellut mm kiestingissä jne. Jätti perinnöksi älyttömän paksun valokuva albumin, mistä löytyy mm kenraali dietell - Hitlerin yksi lempi kenraaleista,joks oli mm vastuussa norjan valtaamisesta jne.

Kiitos kommentista ja kiva kun tykkäsit! Jos tämä video oli mielenkiintoinen, niin suosittelen kanavaltani löytyviä aikaisempia videoita ”Jäähän haudattu” ja ”Jäätikölle murhattu”. Niissä myös tositapahtumiin perustuvat mielenkiintoiset tarinat.

​@@harrigoesoutdoors5993 Jes,kiitos vinkeistä! oletko muuten tehnyt siitä ju88 koneesta videon,jonka mainitsit videon alussa?

@@Tatte_Gaming Käsittelen sitä Aakenuksen Junkersia lyhyesti videolla "Aakenustunturi - vanhan valokuvan jäljillä" osa2:ssa. Jo aika kauan sitten tekemäni video ja tuotannon taso vielä aika paljon alkeellisempi kuin nyt, mutta siinäkin ihan mielenkiintoinen videosarja.

Suosittelen katsomaan Yle Areenasta - Vaietut arktiset sodat niin saat vähän näkökulmaa tuohon asiaan. Asiat ei ole niin mustavalkoisia kuin tänä päivänä monet ajattelevat. Suomi oli altavastaaja kun NL hyökkäsi mutta olosuhteiden vuoksi Suomi osasi hyödyntää maastoa ja olosuhteita NL paremmin.

​@@mhvvuoriahosaksalaiset silti auttoi paljon..Vaikka totuus kirpaiseekin..

Ilman saksalaisia täällä puhuttaisiin ihan muuta kieltä kuin suomea

​@@samimakela5122 oleellista, että ihan muut henkilöt kuin suomalaiset puhuis mitä puhuisivatkaan.

Tais olla kuitenkin niin, että suomi ite liittyi saksan rinnalle sotaan vuonna 1941 kun saksa alkoi toteuttaa operaatio barbarossaa ja Suomi halus menetetyt alueet takaisin ja ehkä vähän enemmänkin mitä menetettiin talvisodassa jonka Neuvostoliitto taas aloitti laittomasti ja ei sillon talvisodassa 39-40 saksalaiset meitä auttanu vaan mahdollisesti oli saksa ja Neuvostoliiton sovittu juttu osana Euroopan jakamisesta, kuten esimerkiksi Puolan kohdalla nähtiin. 😅

Kiitos paljon!

Hyvä huomio ja tarkennus. Haasteena oli löytää tarpeeksi erilaisia kuvia Fokker CX:stä elokuvamaisuuden ja katsojan mielenkiinnon ylläpitämiseksi varsinkin kun lupia kuvien käyttöön on vaikea saada. Siksi jouduin tehdä "taiteellisen kompromissin" ja käyttää vain Hanhimännikön ilmasodan viimeiset uhrit -muistomerkin infotaulusta ja SA-kuva-arkistosta löytyviä kuvia ja ne ei valitettavasti ihan aina ole tarinan kerronnan kannalta täysin vastaavia. Kaikista haasteellisinta oli, että miten kuvitan sodan vastapuolen ja nyt kerronan kyseisissä kohdissa on käytetty kuvia omista joukoista. Siinä yritin olla tarkkana, että kerronnassa pysyn parhaani mukaan niissä faktoissa jotka näistä mielenkiintoisista tapauksista löysin. Lisäsin tästä kuvien ja kerronnan osittaisesta epäkohdasta nyt huomion videon kuvaukseen.

järvestä löytyy muutama, en sano missä

Hei! Kyllä! Hauska yhteensattuma ja kyllä maailma on pieni. Muistan hyvin kun olit ainoa vastaantullut pyöräilijä koko sen päivän aikana. Kiitos vielä mukavista jutusteluista siinä pitkoksilla :)

Tänään ilmestyneessä Koti-Lappi paikallislehdessä oli myös kyseisestä lennosta sivun artikkeli ja sen pohjalta aloin etsimään juutuupista lisätietoa.. Hienon videon olet aiheesta tehnyt👍

Kiitos! Ovat kyllä todella mielenkiintoisia tapauksia sekä Fokkerin että Brewsterin tarinat ja en ollut niistä itse kuullut ennen kuin aloin niihin nyt syksyllä perehtymään.

@ Täällä etelässä näkyy vielä hyvin juoksuhaudat mitkä suojannut Helsinkiä , en muista kanavaa venäläisestä joka kuvannut nuo kaikki ja mm keskuspuiston Mtb reitin varrella usiampi juoksuhauta jonka päällä / vieressä mennään sekä bunkkerin jäämistöä

@@tuomorantonen9992 En viitsinyt mennä aivan pihaan asti, kun vaikutti yksityiseltä mökiltä. Retkikartassakin rakennus on merkattu vihreällä, kun autiotuvat tms. harmaalla. Mitään ”yksityisalue” -kylttiä, porttia tai muuta varoitusta yksityisalueesta ei kyllä näkynyt niillä saarekkeelle johtavilla pitkospuillakaan.

@@jukkalantto7918 , kiitos tästä hyvästä lisäinfosta! Harkitsinkin toista retkeä Lainiolompololle Lainioselän kautta ja rupesin epäilemään onko tuota kartalla näkyvää polkua enää olemassa. Jalkaisin olisin mennyt, mutta jos polkua ei enää ole niin parempi mennä varmaan talvella liukulumikengillä.

Yleistäminen kaikkien hiihtäjien mielipiteeksi on tietysti väärin ja yritinkin sitä videolla sanoa. Saat toki pitää kertomaani höpinänä jos siltä tuntuu. Höpinäni yllättävän useiden hiihtäjien halusta tasoittaa mäkiä kansallispuistoon hakattavalla uudella latu-uralla perustuu siihen, että ”Ylläs asiasta ja sen vierestä” fb-ryhmässä kyseinen ehdotus sai 229 tykkäystä, 67 sangen myötämielistä kommenttia ja ei yhtään suoraa vastustusta. Samoin höpinäni mtb-reittien ja niiden rakentamisen yleisestä vastustamisesta otin sieltä ja myös muista forumeista kuten videoideni kommenttikentistä. En tiedä mitä polkujen tasoittamisella tarkoitit ja saatoimme puhua kahdesta eri asiasta. Esimerkissäni Kesänkijärven rannasta sillä tarkoitettiin uuden leveän oikolatu-uran hakkaamista kansallispuiston metsään, joka kiertäisi hiihtäjien mielestä vaaralliset mäet. En ole kuullut, että sähkömaastopyöräilijät tai maastopyöräilijät olisivat jossain halunneet vastaavaa. Pk-seudulta olen kyllä kuullut, että jotkut ovat ehdottaneet pyöräteiden mäkien tasoittamista ja meren päälle rakennettavaa oikopyörätietä, mutta ne ovat mielestäni vähän eri asia ja enemmänkin työmatkamaantiepyöräilijöitä kuin maastopyöräilijöitä palveleva asia. Kyllä me kaikki tuonne Suomen hienoon luontoon mahdutaan!

@@harrigoesoutdoors5993 Minä luulen, että sekoitat nyt hiihtäjät ja Ylläksen turistit, jotka kyllä hiihtävät kahden suksen liukua, mutta joita ei ehkä hiihtäjiksi voi kutsua. Sen voi päätellä myös siitä, että oikea hiihtäjä ei pidä Ylläksen tunturilatuja vaarallisina. Sähköpyörävuokrausbisnes ja sen myötä kesäturismin lisääntyminen on aiheuttanut sen, että lähes kaikista mtb poluista on pitänyt tehdä sorateitä. PK-seudulla taas työmatkapyöräilijät, haluavat tasaista baanaa. Kyllä me luontoon mahdutaan, Suomessa on tilaa. Tosin sinne nykyisin mennään liian usein kaupallisuuden ehdoin.

@@HannuPulkkinen49, Onneksi Ylläksellä ihan kaikista mtb-reiteistä ei ole tehty hiekkateitä vaan reitistöstä löytyy vielä myös luonnon polkua, teknistäkin kivikkoa ja juurakkoa. Eli löytyy ainakin minun tasoiselle maastopyöräilijälle vielä haasteisiakin kohtia, joita ei ihan helposti ajamalla ilman jalkakosketusta aina pääse. Ritilää ja kohottavaa sorastusta on käytetty suosituimmissa osuuksissa ja kosteissa paikoissa jotka menisi muuten aivan mutavelliksi. Ja totta - käytin termiä hiihtäjä myös hiihtävistä turisteista ja kaikista ei niin taitavista hiihtäjistä kun heitä itsekin edustan.😁

Mukava kuulla että tykkäät! Kiitos!

@@Gover1001 Ei valitettavasti ole jälkeä, mutta yritän ulkomuistista listata hienoimmat paikat: videon alun keskiyön auringon pyöräilyt olivat Äkäskeron päältä. Sitten oli Ylläsjärven gondolin ala-asemalta Tuomikurulle ja siitä Kesängin kierros palaten takaisin joko Kellostapulinkurun tai Keskisenlaen ja Ylläksen välisestä satulasta. Näiden lisäksi hienoa maisemaa löytyy Kukastunturilta varsinkin Kotamajalle päin laskiessa ja Levi-Ylläs -reitin osuudelta Pyhäjärveltä Kotamajalle.