Pisarapuuttumisessa me aikuiset opimme ja opetamme lapsille tapoja pysäyttää hankalat, ärsyttävät tai loukkaavat tilanteet.
Ne ovat niitä pieniä häirinnän pisaroita, joita kaikkien lasten välillä helposti syntyy, kun he matkivat jotain, mitä he ovat nähneet, tai harjoittelevat, miten he voisivat pärjätä lapsiryhmässä tai miten siellä saa pidettyä puolensa.
Pisarpuuttumisen kautta pysäytetään se tilanne ja jäädään pohtimaan yhdessä lasten kanssa, että mitähän tässä oikein tapahtuu? Miltäköhän se tuntuu? Onkohan se ihan kaikista kivaa?
Mitä jos annamme tällaisen toiminnan jatkua ja se yleistyy ja lisääntyy? Haluammeko me, että meidän lapsiryhmässämme on sellaista? Voimmeko me sopia, että me em...